TEHO:n kehittämisehdotuksia (1)

Transkriptio

1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ympäristökäsikirja ja ympäristötuki Kartta-aineistojen hyödyntäminen Ravinteiden kotiuttaminen, kerääjäkasvikokeilut Mallitilat, nettisivut, tulevia tapahtumia

2 TEHO:n kehittämisehdotuksia (1) Ympäristökäsikirjan hyödyntämiseen perustuva viljelijän ja neuvojan yhteistyö Käsikirja erityis- tai lisätoimenpiteenä ympäristötuessa Tilakohtainen ympäristösuunnittelu edellyttää toimivia tietojärjestelmiä Kartat havainnollisia Vesiensuojelutoimenpiteiden parempi kohdentaminen Eroosion torjunta alueilla, joilla pellot kaltevia, maalaji eroosioherkkä, P- luku korkea, vesistö lähellä Typpikuormitus, salaojavalunta Ravinteiden käytön tehostaminen Maan kasvukunto ja viljelyn monipuolistaminen lähtökohtana Kerääjäkasvit Ravinnetaseet apuna suunnittelussa Lannan ravinteiden tehokkaan käytön edistäminen, kierrätys ja yhteistyö

3 TEHO:n kehittämisehdotuksia (2) Tuotantorakenteen monipuolistaminen Nurmea hyödyntävät tiloja tasaisemmin, laiduntaminen, vesiensuojelunurmet Luomutuotantoa edistettävä; sen hyviä käytäntöjä (esim. ravinteiden kierrätys) käyttöön myös tavanomaisille tiloille Sekä uudet että vanhat menetelmät käyttöön Vesiensuojeluinnovaatiot Neuvontaa ja tiedonvälitystä parannettava Vedenlaadun seurantaa kehitettävä viljelyn ja vesiensuojelutoimien ympäristövaikutusten hahmottaminen Hyvät toimintamallit Pellon vuokraukseen liitettävät ympäristötoimet (pitkät vuokrasopimukset) Tilakohtainen neuvonta tärkeää myös erityisympäristötukien houkuttelevuuden kannalta Saavutetun hyvän tason ylläpitämistä tuettava Tuottajajärjestön, viljelijöiden ja ympäristöviranomaisten yhteistyö!

4 Tavoitelähtöisyys F. Ilmastonmuutoksen hillitseminen E. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen D. Vesitalouden ja valumavesien hallinta VIHER TÄMIN EN A. Maan rakenteen parantaminen B. Eroosion ehkäiseminen C. Ravinteiden käytön tehostaminen Kaikille yhteiset perustoimet Selkeä tavoite (A-F) motivoi toteuttajaa ja maksajaa Vapaavalintaiset toimenpiteet, joista maksetaan ympäristökorvausta (ei tukea) Ympäristöinvestoinnit

5 Maatilan ympäristöneuvonta TEHO:ssa Neuvontakäynnit: erityistuet, ravinne- /porttitaseet, kokeilut, Peltomaan laatutestit, Maatilan energiasuunnittelu jne vuosi Taustat: Viljelymuistiinpanot -> ravinnetaseet, viljavuustutkimustiedot, kartta-aineistot 1 kk 1.vuosi 2. TILAKÄYNTI: Käsikirja tilalle, kehittämistoimien valinta, aikataulusuunnitelma Toimenpiteiden toteuttaminen 3. TILAKÄYNTI: Toteutuksen seuranta, käsikirjan täydentäminen Palaute tilalle: Tietojen tarkistaminen, alustavat kehittämisehdotukset 1. TILAKÄYNTI: Lähtötilannekartoitus

6 Käsikirjasta: nykytilanne ja kehittämisehdotukset 1. Tunnista riskipeltosi ja viljele niitä järkevästi 2. Pidä huolta maan kasvukunnosta ja vesitaloudesta 3. Lisää ympärivuotista kasvipeitteisyyttä, vaihtele viljelykasvia 4. Lannoita kasvien tarpeen mukaisesti 5. Käytä kasvinsuojeluaineita harkiten 6. Vähennä kotieläintuotannon kuormitusta 7. Huolehdi jätteistä ja jätevesistä, estä öljyvahingot 8. Ylläpidä luonnon ja maiseman monimuotoisuutta 9. Ehkäise ilmastonmuutosta

7

8 Ympäristökäsikirjan jatkokehittäminen (1) TEHO-hankkeen laatima käsikirja kahteen osaan: 1) Ympäristökäsikirja viljelijälle - ympäristökartoitus ja kartat -tilan ympäristötoimien nykytilanne, kehittämisehdotukset sekä kohdentaminen - taloudellinen näkökulma mukaan - yleinen suunnitelma ja täsmäneuvonta 2) Tietopaketti maatilan ympäristöasioista neuvojalle ja viljelijälle nettiin

9 Ympäristökäsikirjan jatkokehittäminen (2) Valtakunnallistaminen Laatimisprosessin nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen Excel-pohjainen haastattelu Nettiversio Viljelijä voi itse täyttää osan, mutta neuvojankin näkemys tärkeä Päivittämisen suunnittelu Kartta-aineistojen helpompi hyödyntäminen (VIPU-palveluun esim. kaltevuus- ja RUSLE-aineistoa kohdentaminen) Tietojärjestelmien yhteensopivuuden kehittäminen

10 TEHO-hankkeen kartat tiloille 1. Peltojen sijainti (vesistöt, pohjavesialueet, yleissuunnitteluaineisto, keskikaltevuus) 2. Fosforitaseet, maalaji, P-luokka 3. Typpitaseet 4. RUSLE-malli (eroosioriski)

11 Lohkokohtaiset typpitaseet kartalla

12 Kartta-aineistojen kokoaminen ELY MAVI Lohkotunnukset tilatunnuksen perusteella -> kartalle MML Peruskartta Lohkon keskikaltevuus (digit. korkeusmalli) MTT RUSLE-malli Yleissuunnittelu (suojavyöhykkeet, kosteikot, lumo) Erityisympäristötukisopimukset Maatila Lohkokirjanpito - > ravinnetaseet Viljavuustiedot (P-luku, maalaji)

13 Miksi karttoja tarvitaan? Kartat ovat havainnollisia. Paikkatietojärjestelmällä useamman muuttujan kuvaaminen samalla kartalla voi johtaa oivalluksiin. Neuvonnan työkaluna Riskilohkojen paikantaminen - Viljelykäytäntöjen ja ympäristötuen toimenpiteiden kohdentaminen Oman tilan toimet havainnollisesti näkyvissä

14 Kartta-aineistojen ongelmia Aineiston saatavuus - Tärkeitä aineistoja eri julkisilla laitoksilla -> Yhdistäminen työlästä - Aineistoja luotu mahdollisesti eri kriteerein tai sitten niitä ei ole Päätös toimenpiteistä viljelijällä -> aineisto saatava viljelijöiden ja neuvojien käyttöön Tilatasolla tilanteet vaihtuvat vuosittain ->sähköinen aineisto olisi perusteltu

15 Hankkeessa esitetty eri aineistojen saattamisesta sähköiseksi Pohjavesialueet Suojavyöhykesuositus Lumosuositus Kosteikkoehdotus Kaltevuusrasteri (2m, 10m)

16 RUSLE-malli L = rinteen pituus S = rinteen jyrkkyys C = maankäyttömuoto K = maaperä R = sademäärä

17 Mitä aineistoja olisi hyvä saada käyttöön? Mikä olisi paras mahdollinen paikka aineistoille? VIPU, viljelysuunnitteluohjelmat, uusi maatalouden karttapalvelu?

18 Ravinteiden hyväksikäytön tarkastelua TEHO Plus -hankkeessa Mittarina ravinnetaseet, ravinteiden hyväksikäyttöasteet ym. Selkeät tasoerot eri viljelykasveilla Suuret erot myös lohkojen välillä Mitä asioita löytyy ravinnetaseiden keskiarvolukujen takaa?

19 Satotasot eri aineistoissa

20 Lannoituksen ja satotason suhde kevätvehnällä

21 Lannoituksen ja typpitaseen suhde kevätvehnällä

22 Lannoituksen ja satotason suhde syysvehnällä

23 Lannoituksen ja typpitaseen suhde syysvehnällä

24 Lannoituksen ja satotason suhde ohralla

25 Lannoituksen ja typpitaseen suhde ohralla

26 Kevätvehnän satotaso eri P-luokissa

27 Syysvehnän satotaso eri P-luokissa

28 Ohran satotaso eri P-luokissa

29 Kevätvehnän sato eri ph-tasoilla

30 Syysvehnän sato eri ph-tasoilla

31 Ohran sato eri ph-tasoilla

32 Fosforitaseet eri P-luokissa

33 Kerääjäkasvit monta hyötyä yhdestä toimenpiteestä SYKSYISEN TYPEN KIINNIOTTOA Käytön kohdentaminen suuren huuhtoutumisriskin pelloille, erityisesti Viljat, rypsi, palkokasvit, varhain korjattavien erikoiskasvit (vihannekset, varhais- ja kesäperuna, pakasteherne) Lohkot joilla runsasta lannan käyttöä KASVIMASSAA, JUURISTOA JA EROOSION TORJUNTAA Kasvipeitteisyys syksyn tai koko talven ajalle Kasvi- ja juurimassa maan rakennetta ja humuspitoisuutta kasvattamaan, Puolinurmi Vähiten valittu lisätoimenpide, mutta: Sitä hyödyntäneet kokivat mielekkääksi toimenpiteeksi, josta hyötyä myös viljelyn kannalta Kuva: Kaisa Riiko

34 Kerääjäkasvit typen kiinniottajina Menetelmät ja määritelmät: ALUSKASVIT + Kylvetään maahan samanaikaisesti pääkasvin kanssa, esim. nurmikasvit kevätviljojen aluskasvina + N-huuhtouma aleni 27-68% kun ohran aluskasvina raiheinä (Lemola ym. 2000) VÄLIKASVIT + Kylvetään vasta pääkasvin sadonkorjuun jälkeen Yleisimmin käytettyjä kerääjäkasveja heinät, esim. italianraiheinä ja timotei TEHO: kokeilussa myös öljyretikka ja valkosinappi (varhaisperuna ja herne), syysrypsi viljojen aluskasvina

35 Öljyretikka ja valkosinappi kerääjäkasvina 2011 varhaisperuna-lohkolla Kerääjäkasvien kylvö Kuvat otettu elokuun lopulla Murskaus ja kyntö lokakuun alussa Kuva: Kaisa Riiko Ohra + kerääjäkasvina raiheinä-valkoapilaseos lokakuun lopussa Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Jaana Röytiö

36 Kerääjäkasveja palkokasvilohkoilla Kuva: Kaisa Riiko

37 Kerääjäkasveja viljalohkoilla Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Aino Launto-Tiuttu Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Kaisa Riiko

38 Kokeilutoimintaa kasvukaudella 2012 Suunnitteilla: Kerääjäkasvikokeiluille jatkoa Havaintolohkot erilaisille syväjuurisille kasveille Satakunta Varsinais-Suomi Yhteistyössä MTT ja muut hankkeet

39 Ajankohtaista 2012 Ravinteiden kierrätys Kuva: Airi Kulmala Tulossa alueellinen lannan käytön yleissuunnitelma 1 2 voimakkaan kotieläintuotannon alueelle. Lannan levitysurakoitsijoiden haastattelut. Lannan ravinteiden laajempaan hyötykäyttöön kannustaminen (tilakohtainen neuvonta, seminaarit).

40 Ajankohtaista 2012 Esittelytilaverkosto Luodaan ns. esittelytilaverkosto Esittelyssä 10 hyvää käytäntöä, eli yksi käytäntö/tila. Haettu eri tuotantosuuntia ja käytäntöjä. Esittelyt tulevat nettisivuille. Tiloilla erikseen sovitusti pellonpiennarpäiviä yms. Verkoston lisäksi TEHO-tiloissa lukuisia hyviä esimerkkikohteita, joiden kanssa myös mallitilatoimintaa.

41

42

43

44 Kiitos! Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Anu Lillunen Eriika Lundström Kaisa Riiko Jaana Röytiö puh Joni Koskinen puh Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu B, PL TURKU Puh