Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Transkriptio

1 1 Kasvinvuorotus

2 Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? Yhden/saman tyyppisten kasvilajien suuri valta-asema ylipäätään lisää riskejä -> yhteen laariin tuottaminen ei ole muuttuvissa tuotanto-oloissa järkevää Kevätkylvöisten kasvien perustamisongelmat lisääntyvät kevätkuivuuden voimistuessa, ravinteiden huuhtoutumisriski kasvaa syys-/talvisateiden lisääntyessä -> monivuotisia/syyskylvöisiä Ilmaston lämpeneminen uhkaa tuoda kasvintuhoojia-> hallitsemiseen tarvitaan kasvinvuorotusta

3 Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? Kevennetty muokkaus ja suorakylvö lisäävät kasvintuhoojapainetta: tauti-ja tuholaispaineen koveneminen, monivuotisten rikkojen hallinnan haasteet -> kasvivuorottelu avuksi Kasvintuotannon kannattavuus heikkoa -> oikein kasveja vuorottelemalla voi säästää tuotantopanoksia ja saavuttaa jopa parempia satoja! Taloudellinen kannattavuus paranee Monivuotisia rikkakasvit esim. hukkakaura, valvatti, juolavehnä -> torjunta onnistuu monivuotisilla viljelykasveilla, kuten nurmilla

4 Ravinteiden otto vaatii happea ja vettä

5 Maan vedenläpäisykyky koetuksella 2016 voimakkaiden sadekuurojen alla kasvustot alkoivat kellastua / makasivat vedessä maan kasvukunnon arviointi oikeat kunnostustoimenpiteet käyttöön

6 Kskurss 6

7 Kiertojärjestelmien perusteita maan viljavuuden hoito biologinen typensidonta rikkakasvien/oheiskasvien säätely tautien ja tuholaisten säätely KOKONAISTALOUS? 7

8 Viljelykierron kannattavuus Kasvintuotannon kannattavuus heikkoa kasveja vuorottelemalla voi säästää tuotantopanoksia ja parantaa satoja Kiertokasvien viljely voi parantaa viljatilan taloudellista kannattavuutta Heinäkasvien viljely tasaa työhuippuja ja vähentää perinteisen viljanviljelykaluston käyttöä (puimuri, kuivuri, kylvökone, maanmuokkaus) ja siten kiinteitä kustannuksia pitkällä tähtäimellä 8

9 Mitä kasveja viljelen? Miten teen päätöksen seuraavan vuoden kasvista ja milloin? Miten teen päätöksen kasvivalinnoista useammalle vuodelle?

10 Kierron pituus pitkä kierto: yli 5 vuotta optimi kasvitautien säätelyn kannalta mahdollistaa monenlaiset kunnostustoimet lyhyt kierto: 3-4 vuotta tauti- ja tuholaisriski kasvaa 10

11

12 Viljelykierto ja esikasviarvot Viljelykasvi Viljat Palkoviljat (herne) Öljykasvit Nurmikasvit Esikasviarvo Heikohko Hyvä Hyvä Hyvä Vaikutus maahan Ottavat maasta paljon ja antavat sinne vähän ravinteita. Eivät sanottavasti paranna maata Jättävät maahan typpeä. Nostavat juurillaan rikkiä ja muita mineraaleja maan syvemmistä kerroksista sekä parantavat maan mururakennetta Ks-kurssi 2012 sarja A Sivu 12 Vähentävät viljan tauteja ja parantavat hyvärakenteisen maan rakennetta entistä paremmaksi Parantavat selvästi maan rakennetta ja lisäävät orgaanisen aineksen määrää. Tiheä nurmikasvusto estää myös rikkakasvien lisääntymistä

13 13

14 14

15 15

16 Viljelykierto ja terve kylvösiemen siirtävät torjunnan tarvetta Terve kylvösiemen Viljelykierto Heikko kylvösiemen Yksipuolinen Ei torjuntatarvetta Torjuntatarve Torjuntatarve viljelykierto 16

17 Kasvien typensidontakyky Sinimailanen Apilapitoinen nurmi Apila aluskasvina viljassa Laidun v. Viherrehu, virna Härkäpapu Herne Valkomesikkä (Jukka Rajala 2006) 17

18 Biologisen typensidonnan tehoon vaikuttavat Peltomaan ph - optimi ph typensidonta tehotonta, jos ph < 5.5 Maan rakenne - hapen puute rajoittaa Liukoisen typen määrä - väkilannoitteet ja raaka lanta rajoittavat typensidontaa Viljelykasvin hyvä kasvu, niitot, ymppäys 18

19 Laskelma humuksen kertymisestä peltoon eri viljelykasveilla (Brock et al. 2008) Syysvehnä Peruna Puna-apila Heinä nurmi Sato korjat. Puna-apila Heinä nurmi viherlannos Sato t/ha 5, ,5 Härkäpapu Pellolle jäävä C kg/ha Sadon tarvitsema N-määrä Pellolle jäävä N Humuksen määrän muutos kg/ha

20 Kasvien ryhmittely maanparannusvaikutuksen mukaan Maata parantavat Maata lievästi kuluttavat Maata kuluttavat *Monivuotinen nurmi *Viherlannoitus *Marjat,kun riviväleissä nurmi *viljat *herne *öljykasvit *marjat katteessa *vihannekset *juurekset *peruna *marjat, kun riviväli mulloksena 20

21 Typensitoja palkokasveja viljojen välikasveina Härkäpapu Sinilupiini ja Valkolupiini Valkomesikkä

22 Gluteiinitonta superfoodia viljelyyn Tattari Hallan arka -> kylvö kesäkuussa Happamat ja vähäravinteiset maat ok Vähän tuotantopanoksia, esim. N max kg/ha Kvinoa Marjo Keskitalo MTT Kuivuutta kestävä ei märkään maahan Hiue hiesu savimaat ph neutraali

23 Monivuotisia erikoiskasveja Kumina Transfarm Oy Arctic Taste Oy Lähes kaikki maalajit käy, paitsi turve Lohko vapaa monivuotisista rikoista Yksi kannattavammista kasveista Morsinko Multava, runsasravinteinen, kuiva maa Lannoitus kuin kaalilla

24

25 25

26 Kerääjäkasvin jäljiltä pelto voi näyttää myös tältä! 26

27 Italian raiheinä + ohra aluskasvina? 27

28 Kyseiseltä lohkolta löytyi erityisen paljon kastelieroja

29 Maan rakenteen hoito Lisää eloperäistä ainesta maahan Elävä juuristo murustaa maata Maan mikrobitominnan tehostaminen Parantaa maan vedenpidätyskykyä Maan muokkaus paremmissa olosuhteissa 29 Dia: Hannn, johtamisjärjestelmälle MTT on myönnetty ryhmäsertifikaatti

30 Vaikutus maan rakenteeseen? 30

31

32 32 Dia: Hannu Känkänen, MTT

33 5. Rikkakasvien hallinta 33

34 34 Dia: Hannu Känkänen, MTT

35 Millainen on hyvä aluskasvi? Ei saa kilpailla liikaa satokasvin kanssa Kasvaa voimakkaasti sadonkorjuun jälkeen Kilpailu rikkakasveja vastaan Ei saa lisätä tautipainetta Hyvä esikasvi On helppo lopettaa Mitkä ovat tavoitteet?

36 Eri kasvilajien ominaisuuksia kerääjäkasvina Kasvilajin ominaisuus aluskasvina Typen kerääminen maasta Biologinen typensidonta Juuriston määrä Maan multavuuden lisäys Kasvun painottuminen syksyyn Kasvu seuraavana keväänä Typen tuotto seuraaville satokasveille Kasvilaji Valkoapila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Puna-apila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Persianapila o o o o o o o o - o o o Italianraiheinä o o o o - o o o o o o o o o o o Timotei o o o - o o o o o o o o o o o o Nurminata o o - o o o o o o o o Nurmimailanen o o o o o o o o o o o - o o o Öljyretikka/retiisi * - - Valkosinappi * - -

37 Aluskasvin siemenmääriä Kylvömäärään vaikuttaa kylvöaika, kylvötapa, maalaji ja tavoitteet Aluskasvien siemenmääriä Kasvilaji Siemenmäärä kg/ha Siemenkustannus /ha Valkoapila Puna-apila Persianapila Italianraiheinä Muut monivuotiset heinät Timotei Seokset Italianraiheinä + valkoapila Timotei + puna-apila Kerääjäkasvien siemenmääriä Öljyretikka ,55-64,65

38 Sadonkorjuun jälkeen kylvettävät kerääjäkasvit Sadonkorjuun jälkeen nopeasti kasvuun lähtevät kasvit Öljyretikka, sinappi, vilja, hunajakukka Liukoisen typen keruu (voi kerätä suuriakin määriä aikaisin kylvettynä) Sänkimuokkauksen sijaan kasvipeitteisyys (rikkaruohojen torjunta kasvustolla) Ankeroisten torjunta Vaikutus möhöjuureen? 38

39 39

40 Kiertojen arviointia Arvioi seuraavien viljelykiertojen vaikutuksia asteikolla 1-3 (1= huono, 2= keskinkertainen, 3= hyvä) 1. Kaura 2. Ohra 3. Herne kaura 4. Ohra ( ) vaikutus ruokamultakerroksen mururakenteeseen ( ) vaikutus pohjamaan rakenteeseen 40

41 Arvioi seuraavien viljelykiertojen vaikutuksia asteikolla 1-3 (1= huono, 2= keskinkertainen, 3= hyvä) 1. Peruna 2. herne-kaura 3. viherlannoitusnurmi 4. vehnä ( ) vaikutus ruokamultakerroksen mururakenteeseen ( ) vaikutus pohjamaan rakenteeseen 41

42 Esimerkkikiertoja 1. Suojavilja + ns. 2. viherlannoitus 3. syysvilja Ruisvirna 42

43 Viljelykiertoja Suojavilja +ns. 2. viherlannoitus 3. syysvilja 4. palkovilja/vilja Persianapila 43

44 Viljelykiertoja Suojavilja + ns. 2. apilanurmi 3. apilanurmi 4. syysvilja 5. palkovilja/seosvilja Alsikeapila 44

45 Viherlannoitusvuosi ei ole nollavuosi Satotuotot Rehuohra kg/ha 345 /ha (115 /tn) Tuet 462 /ha + lisätoimenpiteet 0 0 Viherlannoitusnurmi Luonnonhoitopelto* 516 /ha 582 /ha Lannoituskustannus 150 /ha (80N) 0 0 Muuttuvat kulut yht. 400 /ha 57 /ha 57 /ha Kate A 257 /ha 459 /ha 525 /ha + Tautipaineen väheneminen + Typpivaikutus seuraavalle vuodelle kg/ha + Maan rakenteen paraneminen 45 * laskelmassa esitetty monivuotinen LHPnurmi, jonka ympäristötuki on 120 /ha. Vlnurmentuki 54 /ha (monimuotoisuuspeltojen, esim. riistapellon tuki on 300 /ha)

46 Viljatilan kierto Etelä-Suomeen Kaura + ns 2. Apilanurmi 3. Syysruis Kierron onnistumisen edellytykset - hyvät olosuhteet - palkoviljojen onnistumisen 4. Herne 5. Kevätvehnä + aluskasvi 6. Härkäpapu Koko sato markkinoitavaissa! 46

47 Kiitos!

48 Mikä on kannattavan viljantuotannon satotaso tämän hetken hintasuhteilla? Hinta /tn Satovaatimus v kg/ha Satovaatimus* v kg/ha Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Rehuohra Mallasohra Kaura Rypsi/rapsi *) lannoituskustannus pienenee Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Valtakunnan keskisato viljoilla on noin kg/ha, öljykasveilla kg/ha

49 Kannattavuutta haettava satotasojen nostolla ja viljelyn monipuolistamisella Esimerkki: viljavaltainen viljelykierto 2017 Vehnä 50 ha kg/ha 145 /tn Rehuohra 32 ha kg/ha 115 /tn Härkä papu 8 ha kg/ha 177 /tn LHPnurmi 10 ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Koko viljelyalalle keskimääräinen kate A = 722 /ha/v

50 Esimerkki: monipuolinen viljelykierto 2017 Vilja-alaa vähennetty 82 ha > 50 ha, tulos paranee noin euroa/tila näillä hintasuhteilla Vehnä 30 ha kg/ha 145 /tn Härkäpapu 10 ha kg/ha 177 /tn Kumina 10 ha 800 kg/ha 900 /tn Rehuohra 20 ha kg/ha 115 /tn Rapsi 20 ha kg/ha 385 /tn LHPnurmi 10 ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Koko viljelyalalle keskim. kate A = 798 /ha/v Ilman kuminaa ero /tila/v Jos viljan hinta nousee 20 /tn, ero on vieläkin /tila/v monipuolisen viljelykierron hyväksi

51 Viljelynsuunnittelu kannattaa toteuttaa huolella Apuna Tilakohtainen neuvonta ja kehityskeskustelut Tuki ja ajatusten vaihto ryhmässä Tiimissä parempaan tulokseen!

52

53 Pitkän tähtäimen viljelykierto - Mikä on maan kunto tuottaa? Lyhyen tähtäimen viljelykierto - Markkinahinta sillä hetkellä?

54 Kiitos!