Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Transkriptio

1 Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä Hannu Känkänen

2 N-% 3,5 Viherlannoitus on typen hallintaa virna punaapila valkoapila 1-vuot. palkok. vuohenh. 1,5 ruis 1,2 rypsi heinät Huuhtoutumisriski

3 Känkänen/MTT 2001 TAVOITTEENA TYPEN TUOTTAMINEN TAVOITE KÄYTTÖTILANNE OLOSUHTEET TOTEUTUS Tehokas typentuotto Luomu Huuhtoutumis- riski pieni Kasvukunto OK Virnat, virnaseokset; Lopetus: ruis Suuri typpimäärä Luomu Huuhtoutumisriski pieni 2-v. vuohenherne Runsas Tavanomainen: laajaperäinen Kasvukunto? Lopetus: ruis tai myöhäinen kyntö biomassa satotaso alhainen Hyvä typpivaikutus Tavanomainen/ luomu Rakenne heikkenemässä 2-v. apilakesanto (mukana heinää) Suuri biomassa Maisemanhoito Tautiongelmia Lopetus: ruis tai myöhäinen kyntö Typpivaikutusta ilman välivuosia Viljelyn monipuolistaminen Tavanomainen vilja, yksipuolinen viljely Luomu: jatkuva vilja + N-tuotto Maan kasvukunto hyvä Aluskasveina puna-, valkoapila, nurmimailanen Myöh./kevätkyntö

4 MAAN KASVUKUNTO TAVOITE LÄHTÖTILANNE OLOSUHTEET TOTEUTUS Pitkäaikainen vaikutus Multavuuden lisäys Tautien katkaisu Yksipuolinen viljely Kasvukunto heikentynyt 2-3 v.puna-apila ja timotei (tai muu heinä) Maan kasvukunnon, erityisesti rakenteen, parantaminen Yksipuolinen viljely Raskaat koneet Tiivistyneet maat Hiesu, savet 3-5 v. viherkesanto Sinimailanen, punaapila, vuohenherne, timotei, ruokonata Kasvukunnon ylläpito tai hidas parantaminen Tavanomainen viljatila Hyvä satotaso Kasvukunto säilynyt/ hieman heikentynyt Aluskasvina esim. timotei-puna-apila Alennettu N-lann. Kyntöaika harkittava Känkänen/MTT 2001

5 RAVINNEHUUHTOUTUMIEN ESTO TAVOITE KÄYTTÖTILANNE OLOSUHTEET TOTEUTUS Typen huuhtoutumisen hillitseminen Hillitsemisen tarve ilmeinen Karkea maalaji Typpeä runsaasti Leudot syksyt/talvet Heinä aluskasvina: syksyllä toimii italianraiheinä, seuraavana keväänä timotei Typen huuhtoutumisen estäminen Estämisen tarve todettu Lähellä vesistöjä Jatkuva lannoittamaton heinäkasvusto Pohjavesialueet Känkänen/MTT 2001

6 Kasvilajeilla on erilainen kyky tuottaa biomassaa ja typpeä (kasvu kesän aikana, ei typpilannoitusta) versot, kg ka./ha N, kg/ha ruis rypsi punaapila w.raih. lupiini virna 0

7 Monivuotisuus lisää massaa, erityisesti juurten määrää Viherkesannon kuiva-ainesato, kg/ha Yksivuotinen 1 = ruisvirna 2 = westerwoldin raiheinä 3 = wr:n ja puna-apilan seos Kolmivuotinen 4 = timotei 5 = timotein ja puna-apilan seos 6 = vuohenherne juuret versot

8

9

10 Kesäkuun loppu valkoapila Valkoapila syksyllä Viljan aluskasvit Syyskuu valkoapila Syyskuu italianraiheinä

11

12

13 Kilpailu vähentää kasvua Puna-apila yksin ja aluskasvina kg ka./ha puhdas kilpailu aluskasvi 0 N 30 N 60 N 90 N kilpailu + typpilannoitus versot juuret

14 Typpisatoja RaHan eräillä tilakokeilla 2010 Näytteet on otettu (tulokset alustavia) N kg/ha N-% Viherlannoitusnurmi viljelykierrossa (Nurmijärvi), lohko B 75 1,9 Keväällä 2010 kylvetty sinimailanen, hunajakukka ja persianapila Viherlannoitusnurmi viljelykierrossa (Nurmijärvi), lohko C 90 1,7 v perustettu timotei-puna-apila Kauran aluskasvikoe (Vihti), lohko A 56 2,6 persianapila ja italianraiheinä kauran aluskasveina Kevätvehnän aluskasvikoe (Vihti), lohko A 47 3,0 valkoapila ja italianraiheinä vehnän aluskasveina

15 Aluskasvilajien valinnalla säädetään maan typpeä 50 NO 3 -N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen syksy kevät ei alusk. west. raih. valkoapila punaapila nurmimailan. italianraih. timotei

16 Typen keräämisen hinta voi olla alentunut viljasato Aluskasvien kilpailun vaikutus ohran jyväsatoon (kg/ha) ei alusk. valkoapila punaapila nurmimailan. kylvötiheys puolitettu w.raih. it.raih timotei

17 Toistuva aluskasvi voi lisätä jyväsatoja Jyväsato (kg/ha) käytettäessä 6 vuoden ajan aluskasveja N 90 N ei aluskasvia valkoapila puna-apila pu-ap.+n.nata w.raiheinä