1 1. YLEISTIEDOT TARKASTUKSESTA Kohde: Simo Hurtankatu 14, 81700 Lieksa Kiinteistötunnus: 422-1-2-13-L1 Kohteen pinta-ala: 158 m² (huoneistoala) 110 m² (rakennusala) n. 195 m² (kerrosala) Tilavuus: 830 m³ Kerrosluku: 1½ Rakennusvuosi: 1968. Käyttötarkoitus: Asuinrakennus Arvion tilaaja: Pohjois-Karjalan Ulosottovirasto Torikatu 36 A 80100 Joensuu Omistushistoria: Nykyiset omistajat ovat ostaneet rakennuksen vuonna 1999, jolloin on siirtynyt myös tontin vuokraoikeus. Kuntoarvion syy: Kiinteistön myynti. Tarkastuspäivät: 27.5.2014. Tarkastajat: Läsnä olleet: Jukka Kärkkäinen RI/PKA Riitta-Liisa Saastamoinen, Anne Gröhn ja kiinteistön omistaja. Käytettävissä Pääpiirustukset (23.3.1968). olleet asiakirjat: Tarkastuksessa Tarkastuksessa käytetty apuna kosteusmittaria Gann Uni2 käytetyt pinta-anturina B50. apuvälineet: 2. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat suunnitelmista ja muista asiakirjoista, omistajalta sekä käyttäjältä saatuihin tietoihin) Rakennustapa: Perustamistapa: Perusmuurit: Paikalla rakennettu puutalo. Paikalla valetut betonianturat. Teräsbetonia. Alapohjarakenteet: Maanvarainen betonilaatta. Välipohja betonia. Ulkoseinärakenteet: Puurunkoseinä, jossa eristeenä 150 mm. Julkisivupinnoite: Vaakapaneeli. Ikkunat: 2 lasiset ikkunat lisälasilla ja keittiössä uudet MSE ikkunat.
2 Ulko-ovet: Väliseinät: Kattomuoto: Vesikate: Lämmitysjärjestelmä: Lämmöntuotto: Ilmanvaihtojärjestelmä: Puuovet. Puurunkoiset. Kellarikerroksessa betonia. Harjakatto. Terässaumakate. Vesikeskuslämmitys. Öljy ja puu. Painovoimainen poistoilma. Kunnallistekniikka: Kunnallinen viemäri- ja vesijohtoverkko. Suoritetut korjaukset: Muuta: 2000 luvulla on remontoitu alakerran pesuhuone. 2004 on tehty uusi leivinuuni. 2007 on remontoitu yläkerran pesuhuone /WC 2008 on uusittu kattila, öljysäiliö ja vesivaraaja. 2013 on asennettu alakerran ulkoseiniin lisäeristys, remontoitu keittiö, uusittu pintarakenteita sekä uusittu alakerran pattereita ja patteriputkistoja. Vuonna 2000 on sattunut vesivahinko pesulan puolella/wc:ssä puuvajan yläpuolella. Vahinko on korjattu vakuutusyhtiön toimesta. 3. TARKASTUMENETTELY Kuntoarvioraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta mahdollisesti otettuihin valokuviin. Kuntoarvio on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittavaan rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisällä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalla näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia.
3 Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntoarvioijalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntoarvioraportissa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntoarvion tekijää kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntoarvio koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. 4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä perusteet suoritetuille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä. Raportti ei ole työselitys. Toimenpiteet on kirjoitettu lihavoituna ja kursivoituna. 4.1. Pihan rakenteet ja kunnallistekniikka Rakennus sijaitsee tasaisella tontilla ja sen korkeusasema on hyvä. Tonttia on hoidettu. Seinän vieressä kasvavat pensaat tulisi siirtää kauemmaksi rakennuksen seinustalta. Syksytorvien alta on vedet johdettu kauemmaksi betonikouruilla. Parempi vaihtoehto on asentaa syöksytorvien alle sadevesikaivot, joista vesi johdetaan putkilla vähintään kolmen metrin päähän seinustalta avo-ojaan tai imeytetään maahan. Taloon tuleva vesijohto ja lähtevä viemäri ovat alkuperäiset ja ovat metallia. Tällaisten maassa olevien metalliputkien tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta. 4.2. Perustukset Perustukset ovat betonia, jonka sisäpintaan on tehty muuraus. Perusmuurin ja muurauksen välissä on yläosassa mineraalivillaa ja alaosassa on ilmarako. Pukuhuoneen puolella on seinät koolattu, eristetty villalla ja paneloitu. Sokkelin korkeus on yli 500 mm. Maanpinta on pääosin kalteva rakennuksesta poispäin. Toisessa päädyssä ovat sokkelin vieressä olevat betonilaatat seinään päin kallellaan, joten ne on oikaistava rakennuksesta poispäin kaltevaksi. Maan tulee viettää rakennuksesta poispäin 150 mm 3 m:n matkalla (1:20). Alapohjana kellarikerroksessa on maanvarainen betonilaatta, jonka alla on ohut polystyreenieristelevy. Pukuhuoneen puolelle on koolaus, ilmarako ja puulattia. 4.3. Ulkoseinät Ulkoseinässä on eristeenä 100 mm mineraalivillaa ja alakerrassa sisäpintaan asennettu lisäeristys 50 mm. Ulkoverhous on alkuperäinen ja tehty ilman
4 tuuletusrakoa. Ulkoverhoukseen on tehtävä paneloinnit pienennettyjen ikkunoiden kohtiin ja ulkopinnat on maalattava lähiaikoina. 4.4. Ikkunat Ikkunat ovat alkuperäiset, joihin on asennettu lisälasi. Keittiössä on uudet ikkunat. Ikkunat ovat kunnossa. 4.5. Ulko-ovet Ulko-ovet ovat kunnossa. 4.6. Yläpohja ja kattorakenteet Yläpohjassa on eristyksenä mineraalivillaa ja harjaullakolla on lisäksi sahanpurua. Yläpohjan tuuletus on räystäiltä eristeen ja vesikatteen välistä harjaullakolle. Yläpohjan rakenteet ovat kattoluukun kautta katsottuna kunnossa. Harjaullakolla ei ole varsinaisia tuuletusaukkoja, joten voisi olla suositeltavaa tehdä sellaiset päätyihin tai katon harjalle. 4.7. Vesikatto Vesikatteen maali on paikoin hilseillyt, joten se on maalattava lähiaikoina. Piipun päähän on hyvä asentaa sadekatos suojaamaan piippua sään rasituksilta. 4.8. Asuintilat Asuintilat ovat pääosin kunnossa. Pinnat kaipaavat paikoin remonttia ja ovat osin kesken, joten ne on saatettava loppuun. 4.9. Pesuhuone, WC ja sauna Pesuhuoneita on yläkerrassa ja kellarikerroksessa ja ne ovat kunnossa. WC on remontoitu. Laatoitusten alle on kosteissa tiloissa asennettu vesieristykset. Saunan paneloinnit ovat hieman kulahtaneet. Kosteusmittaukset eivät osoittaneet näissä tiloissa poikkeuksellisia kosteusarvoja. 4.10. Kalusteet, varusteet ja tulisijat Kalusteet ovat kunnossa. Rakennuksessa on toimiva leivinuuni. 4.11. Lämmitys Lämmityksenä on vesikeskuslämmitys. Lämmönlähteenä on öljy- ja puulämmitteinen kattila. Järjestelmään kuuluu myös 2000 litran vesivaraaja. Öljysäiliö on sisällä puuvarastossa ja on muovia. Järjestelmä on uusittu ja on toimiva. Keittiössä, yläkerran pesuhuoneessa ja kellarikerroksen pukuhuoneen laatoitetulla osalla on lattialämmitykset sähköllä. 4.12. Vesi- ja viemärilaitteet Vesijohdot ovat rakenteisiin asennettua kupariputkea sekä viemäriputken lukuun ottamatta yläkerran putkia, ovat valurautaa. Tällaisten metallisten putkien tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta. Jätevesikaivo on tyhjennytettävä 1 kertaa vuodessa.
5 4.13. Ilmanvaihto Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Poistoilmat on ohjattu muurattuun hormistoon. Rakennuksessa on korvausilmaventtiileitä lähinnä kellarikerroksessa. Myös asuinkerrosten makuu- ja olohuoneisiin tulisi asentaa korvausilmaventtiilit ikkunoiden yläpuolelle. Sisäilman tulee vaihtua asuinhuoneistossa kerran 2 tunnin aikana. 4.14. Sähköjärjestelmä ja laitteet Sähköasennuksia ja -laitteet on uusittu remonttien yhteydessä. Järjestelmä on toimiva. 4.15. Palovaroittimet Palovaroittimia on oltava vähintään yksi kappale jokaista kerroksen alkavaa 60 huoneneliötä kohden. Näin ollen tässä rakennuksessa on oltava vähintään kaksi palovaroitinta jokaisessa kerroksessa. Suositeltavaa on kuitenkin asentaa varoitin kaikkiin makuuhuoneisiin sekä eteisiin. 5. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA HOMEVAURIOT Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa on saanut käyttää sideaineena asbestia. Kohteessa ei ollut havaittavissa asbestia sisältäviä materiaaleja. Kosteuden ja kosteusvaurioiden mahdollistamat homekasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tässä kohteessa ei ollut aistinvaraisesti havaittavissa haitalliseen homekasvustoon viittaavia merkkejä. Asbesti- ja homekartoitusten tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. 6. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle.
6 7. YHTEENVETO HAVAINNOISTA Rakennus on peruskunnoltaan hyvä eikä vaadi mitään pikaisia remontteja. Lähinnä on saatettava loppuun kesken jääneet remontit. Tulevaisuudessa on vanhoja vesiputkia ja viemäreitä uusittava tai pinnoitettava. Ilmanvaihdon riittävyyttä on syytä tarkkailla ja lisätä korvausilmaventtiileitä asuinhuoneisiin. Nurmeksessa 1.6.2014 Jukka Kärkkäinen RI