KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

Transkriptio

1 Omakotitalo Lammenkuja 9, Turku 1/6 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN Kohteen pinta-aloja ei mitattu Kerrosluku: Rakennusvuosi: Käyttötarkoitus: YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA 1,5 + kellarikerros luvun alkupuolella Asuinrakennus Tarkastuksen tilaaja: Varsinais-Suomen ulosottovirasto Tarkastuspäivä: Tarkastuksen syy: Asuntokaupan kuntotarkastus. Tarkastaja: Rakennusmestari Raimo Avellan, Talokuntotarkastus R. Avellan. Tarkastushetken Puolipilvinen. Ulkoilman suhteellinen kosteus 75 % RH lämpötilassa + 18 C. olosuhteet: Sisäilman suhteellinen kosteus 65 % RH lämpötilassa + 17 C. Käytettävissä Kosteudentunnistin Trotec 650, sekä Gann Hydromette Compact RH-T olevat välineet: (porareikämittauksiin), Tähystyskamera, Fluke TiR 1 lämpökamera, sekä sukotesteri Rajaukset kohteessa: vikavirtasuojatesterillä. Vinttihuoneiden yläpuolisen ullakon havainnot ovat osin puutteellisia, ei tarkastusluukkua. Runsas tavaramäärä kohteessa haittasi osin tarkastusta. Vesikatolle ei päästy tikkaiden puuttumisen takia (lapetikkaat väärällä puolella.

2 Omakotitalo Lammenkuja 9, Turku 2/6 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Rakennustapa Paikallarakennettu. Perusmuurit Betonirakenteisia pääosin. Alapohjarakenteet Betonia kellarissa, asuinkerroksen alapohja pääosin puurakenteinen. Ulkoseinärakenteet Hirsirakenteisia todennäköisesti pääosin. Julkisivupinnoite Lautaverhous. Väliseinät Hirsi- ja puurankarakenteisia pääosin. Yläpohja Puurakenteinen. Välipohja Puurakenteinen. Kattomuoto Harjakatto. Vesikate Palahuopakate. Lämmitysjärjestelmä Sähkö-, puulämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmä Painovoimainen (luonnollinen) ilmanvaihto. Kunnallistekniikka Kunnallinen vesi- ja viemäriliittymä. Suoritetut korjaukset Ei ole tehty merkittäviä korjauksia aivan viime vuosina. YHTEENVETO RAKENNUKSESTA, SEKÄ SELVITYS MAHDOLLISISTA RISKIRAKENTEISTA Rakennuksessa ei havaittu kosteusvaurioita tai muita vaurioita, joilla olisi laajaa vaikutusta rakennuksen rakenteiden toimivuuteen, mutta vaikka rakennus noudattaa aikakautensa yleistä hyväksyttyä ja vallinnutta rakennustapaa, rakenneratkaisuja ei voida kaikilta osin suoraan verrata tämän päivän ratkaisuihin ennen kaikkea muuttuneiden määräysten ja ohjeiden vuoksi. Rakennus on mm. painunut vähän epätasaisesti erityisesti kaakkoispäästään, jossa on myös seinien alaosissa merkittäviä korjausta vaativia lahovaurioita. Lisäksi rakennuksen sisäpuolinen remontointi on kesken ja muiltakin osin rakennus on laajan korjauksen tarpeessa Rakennuksen rakenteellinen yleiskunto on kuitenkin sen iän huomioiden pääosin tyydyttävä. Tämän ikäinen rakennus edellyttää tehdyistä korjauksista huolimatta ja niiden lisäksi yleisesti myös iän mukanaan tuomia korjaus- ja ylläpitotarpeita, joihin tulee jatkossa varautua. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenettelyllä voida poissulkea. MERKITTÄVIMMÄT EPÄKOHDAT JA PUUTTEET, SEKÄ HUOLTOTARPEITA Lisäksi kuvateksteissä on mainittu pienempiä vaurioita, puutteita, sekä korjaus- ja huoltotarpeita. Rakennuksen epätasainen painuma (johtuu yleisesti pehmeästä maaperästä alueella). Katto- ja pintavesien poisjohtamisen toimivuudesta on tärkeätä huolehtia hyvin, koska nämä vedet helpoimmin voivat kulkeutua kellariin, koska mm. salaojituksen toimivuudesta, tai sen olemassaolosta ei saatu varmuutta. Tämän ikäisen rakennuksen salaojitukseen tulee varautua, mikäli kellarin rakenteet eivät pysy kuivana. Ulkoseinien alaosassa paikoin lahovaurioita, laajempi korjaustarve erityisesti kaakkoispäädyssä. Ikkunoiden vesipeltejä puuttuu, vettä voi olla päässyt rakenteisiin, korjaustarve. Vesikatteen tarkastustarve ainakin vuosittain ja mahdollinen uusimistarve ainakin lähivuosina. Lapetikkaat katolla väärällä puolella, tai kiinteät tikkaat tulisi olla samalla puolella Yläpohjan lämmöneristeen ja vesikatteen välisen tuuletuksen toimivuutta ei voitu täysin todeta. Päätyihin tulee tehdä yläpohjan tuuletustilaan johtavat tuuletusreiät, joiden kautta yläpohjan toimivuus voidaan myös varmistaa. Pesutilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia, remontoimistarve. Kellarissa on öljysäiliö ilman vuotoallasta, säiliö on syytä tyhjentää ja poistaa. Viemäriputkisto alkaa myös olla jo melko iäkästä, mutta mm. kuvaamalla on mahdollista melko helposti selvittää sen mahdollisen uusimistarpeen kiireellisyys, sekä myös uusimistapa (mm. mahdollinen pinnoittaminen on tehtävä tarpeeksi ajoissa, kun vanha putki on vielä riittävän ehjä). Sähköasennuksissa puutteita ja keskeneräisyyttä. Sähkötarkastuspöytäkirja tehdyistä sähköasennuksista tulisi myös olla.

3 Omakotitalo Lammenkuja 9, Turku 3/6 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MAHDOLLINEN MIKROBIVAURIO Asbestia on käytetty Suomessa rakentamisessa ja korjauksissa Sinisen asbestin (krokidoliitti) käyttö kiellettiin vuonna Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus, myyminen ja käyttö kiellettiin v Ehjät, asbestia sisältävät pinnat eivät aiheuta haittaa terveydelle. Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa on käytetty asbestia. Asbestista voi olla haittaa ainoastaan mahdollisten purkutöiden yhteydessä syntyvän pölyn muodossa, siitä ei ole muuten haittaa normaalille asumiselle. Asbestikartoituksen tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Liian korkean kosteuspitoisuuden seurauksena rakenteissa voi tapahtua mikrobiologisia tai kemiallisia vaurioita. Mikrobiologisia vaurioita ovat mm. homesienien, bakteerien tai lahottajasienien kasvaminen rakenteisiin. Kemiallisia vaurioita ovat materiaalien kemiallinen muuttuminen, kuten raudoitteiden ruos-tuminen ja mattoliimojen ja tasoitteiden kemiallinen hajoaminen. Jos rakenteeseen pääsee enemmän kosteutta kuin sieltä pääsee pois, kohoaa rakenteen kosteuspitoisuus. Jos kohonnut kosteuspitoisuus vaikuttaa riittävän pitkän ajan riittävän korkeassa lämpötilassa, rakenne vaurioituu. Kosteusvaurio ilmenee tavallisesti materiaalimuutoksina, kohonneina kosteusarvoina, hajuhaittana ja /tai mikrobikasvustona. Havaitut kosteusvauriot tai esim. näkyvät kosteuden aiheuttamat jäljet tulee aina tarkemmin selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin mahdollisten ongelmien estämiseksi. TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta otettuihin valokuviin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin ja vikoihin, sekä mahdollisiin niistä aiheutuviin riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa, tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida täysin arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta, tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Raportti ei ole työselitys, eikä se vastaa täysin asuntokauppaa varten tehtyä suoritusohjetta aivan pikkutarkasti vaan tarkastuksen havainnot on käsitelty suppeammin. Asuntokaupan osapuolten on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. PALOVAROITTIMET Palovaroittimia tulisi olla ainakin yksi jokaisen kerroksen alkavaa 60 huoneneliötä kohti kattoon asennettuna keskeisellä paikalla, suosituksena lisäksi yksi jokaisessa makuuhuoneessa. Lisäksi olisi suositeltavaa asentaa hiilimonoksidivaroitin asuntoihin joissa on tulisija. Varoittimien toiminta tulee testata kerran kuukaudessa.

4 Omakotitalo Lammenkuja 9, Turku 4/6 OHJEELLISET KUNNOSSAPITOJAKSOT JA ARVIOITU TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Arvioitu käyttöikä tarkoittaa aikajaksoa, jonka aikana laite tai rakennusosa toimii kestävyyden, taloudellisuuden ja ajanmukaisuuden suhteen sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kun rakennusosa tai laite ei enää toimi tavoitteiden mukaisesti, on sen tekninen käyttöikä kulunut umpeen ja laitteen tai rakennusosan tai niissä käytetyn materiaalin korvaamiseen toisella tai korjaamiseen osittain uusimalla, kunnostamalla, täydentämällä tai pintakäsittelemällä, tulee varautua. Tarkastusväli kertoo, kuinka usein laitteen tai rakennusosan toimivuus tai kunto on suositeltavaa tar-kastaa, jotta kohde pysyy kunnossa seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Tarkastusvälejä määritel-täessä on tarvittaessa huomioitu tarkastuksille tarkoituksenmukaiset ajankohdat, kuten kevät ja syksy. Kunnossapitojakso tarkoittaa sitä aikajaksoa, jonka kuluttua tietty kunnossapitotoimenpide tulee uusia. Kunnossapitojakson pituus voi samalla laitteella tai rakennusosalla olla erimittainen eri kohteessa, mm. sään tai ilmansuunnan aiheuttamista erilaisista rasitusolosuhteista johtuen. Nimike Tekninen Tarkastusväli/v Kunnossapitojakso / v käyttöikä/v Huopakate (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Hormit, tulisijat, savupiiput (Nuohous kerran vuodessa) Ikkunat (puuikkunat) (Lähinnä huoltomaalaus) Puu-ulko-ovet (Lähinnä huoltomaalaus) Lattiakaivot Lämminvesivaraajat (Uusimistarve) Pesutilat; sauna, ph ja kph (Mm. silikonisaumojen uusiminen) Pintalaatat, vesieristys Puujulkisivut, ulkopuuosat (Huoltomaalaustarve n vuoden välein) Rapatut ulkoseinät (perustus) Räystäskourut (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Syöksytorvet (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Sähköjärjestelmä (Suositeltava koko järjestelmän tarkastustarve) Vesijohdot, sinkitty teräsputki Tekninen käyttöikä saavutettu, uusimistarve Vesijohdot, kupari Vesijohdot, muovi Viemärikaivot Viemäriputket, muovi Viemärit, valurauta, betoni n. 50 Yleisesti jo iäkkäitä, lähestyvä uusimistarve Maanpinnat tulisi pitää rakennuksesta poispäin viettävinä siten, että sade- ja pintavedet valuvat pois rakennuksen vierustoilta. Suositeltava kaltevuus on 1: 20 noin 3 metrin matkalla rakennuksesta poispäin. Rakennuksen vierustat tulee pitää vapaana kasvillisuudesta, mikä vähentää kosteusrasitusta perustukseen ja ulkoverhouksen alaosaan. Salaojien toimivuus tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin tarkastuskaivoista ja mm. huuhtelun avulla. (siltä osin, jolta ne on mahdollisesti tehty) Puuosat tulee huoltomaalata tarpeen mukaan säännöllisesti, yleensä n vuoden välein ja korjata samanaikaisesti havaittavat mahdolliset lahovauriot. Ilmanvaihtojärjestelmä - Ilmanvaihtokanavien ja poistokojeiden tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina. Ilmanvaihtohormit suositellaan nuohottaviksi 10 vuoden välein. Raportin lopussa 12 värikuvaa kohteesta kuvateksteineen TALOKUNTOTARKASTUS R. AVELLAN Liedossa Raimo Avellan, Rakennusmestari, Asuntokaupan Kuntotarkastaja Puh , Mulloskuja 2, LIETO

5 Omakotitalo Lammenkuja 9, Turku 5/6 Kuva 1 Kaikki kattovedet tulisi vuodenajasta riippumatta johtaa kauemmaksi rakennuksesta ja sen vierusta tulee pitää vapaana kasvillisuudesta, mikä vähentää perustukseen ja ulkoverhouksen alaosaan kohdistuvaa kosteusrasitusta Kuva 2 Rakennuksen eteläpäätyseinässä ainakin ikkunoiden alapuolinen osa on laajan uusimisen tarpeessa Kuva 3 Myös muualla muutama paikallinen lahovaurio lähinnä julkisivuverhouksessa, mikä on uusimisen tarpeessa ainakin osin Kuva 4 Ikkunapeltien puuttumisesta on myös aiheutunut lisävaurioita ulkoseiniin Kuva 5 Vesikate on vielä toimiva, mutta on syytä tarkastaa paremmin ja varautua ainakin huoltotoimiin, katolle johtavat tikkaat tulisi olla samalla puolella Kuva 6 Vesikate on jossain vaiheessa vuotanut, ainakin yläpohjan tuuletuksen toimivuus tulee varmistaa kunnollisilla tuuletusaukoilla molemmissa päädyissä

6 Omakotitalo Lammenkuja 9, Turku 6/6 Kuva 7 Kellariin pääsee ajoittain vettä, mutta viemärit ovat vielä toimineet, vaikka ovat jo hyvin iäkkäitä Kuva 8 Rakennuksen sisäpuolista vesiputkistoa on uusittu, mutta mm. tuleva vesiputki on jo iäkäs Kuva 9 Pesutilat ovat täydellisen uusimisen tarpeessa Kuva 10 Sisätiloja on melko paljon remontoitu jo vuosia sitten Kuva 11 Sisätiloissa ei havaittu merkittäviä laajoja vaurioita, ainoastaan tavaraa on paljon ja sekaisin Kuva 12 Sähköistys on jäänyt osin kesken ja on syytä tarkastaa ennen käyttöönottoa