KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ KIVISILLAN-RUUKINTIEN ALUE LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 7.10.2012 Alli Paasikiven muistokivi Vanhatien varrella.
1 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Järvelän keskustan tuntumassa, Kivisillantien, Vanhatien ja Apteekinmäen rajaamassa nelikulmiossa. Lisäksi alueeseen kuuluu S-Marketin viereinen alue. Kivisillan alueelle on tarkoitus suunnitella pientaloasutusta. Alueella sijaitsevan kartanomiljöön suojeluarvot on tarkoitus ottaa huomioon; Kivisillan alueelta on tehty erillinen kulttuuriselvitys (Ahola 2012). Ruukintien alueella varaudutaan marketin laajentamiseen. Noin kaksi kolmasosaa selvitysalueesta on nykyisin metsää. Alueen keskiosassa sijaitsee yhtenäinen peltoaukea. Vanhatien varressa on vanhoja työväenasuntoja 1800- ja 1900-luvun vaihteen ajoilta ja alueen eteläosassa kartano (Kivisilta eli Eriksholma) laajoine puistoineen ja lukuisina talousrakennuksineen. Vanhatie, joka on entinen päämaantie, sivuaa aluetta lännessä. Kivisojan puro virtaa alueen luoteiskulman kautta. 2. SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TYÖMENETELMÄT Selvitys toimii maankäyttö ja rakennuslain mukaisena selvityksenä asemakaavaa varten. Selvityksessä on erityisesti huomioitu seuraavat luonto- ja maisema-arvoihin vaikuttavat tekijät: - Luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat luontotyypit - Metsälain mukaiset merkittävät elinympäristöt - Vesilain kohteet - EU:n luontodirektiivin (Liite II, IVa) lajien esiintymät - EU:n lintudirektiivin (Liite 1a) lajit - Uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintymät Yllä lueteltujen ns. lakikohteiden lisäksi selvityksessä on tarkasteltu seudulla ja alueella kiinnostavaa (harvinaista, erityisen vaateliasta tai kulttuurihistoriallisesti merkittävää) lajistoa. Paikallisesti merkittävät lähiluontokohteet on huomioitu selvityksessä. Suur- tai lähimaiseman kannalta arvokkaat kohteet tai kuviot on tarvittaessa rajattu erikseen. Selvitysalueella tehtiin maastoinventointi 17.7.2012. Alue kuvioitiin luontotyyppien perusteella ja kultakin kuviolta kartoitettiin kasvillisuus, kasvisto ja mahdollisuuksien mukaan myös eläimistö. Varsinaista linnustoselvitystä ei vuodenajasta johtuen voitu laatia, mutta aluetta arvioitiin tästä näkökulmasta elinympäristöjen perusteella. Linnustosta tehtiin lisäksi joitain hajahavaintoja. Inventoinnin laati biologi Mikko Siitonen. 2
Valmista luontotietoa alueesta on saatavilla vain vähän. Yleiskaavan luontoselvityksessä (Paavo Ristola Oy 2004) aluetta ei varsinaisesti kuvailla. Rakennus- ja kulttuuriympäristöselvityksessä (Ahola 2012) sivutaan myös alueen luontoarvoja. Uhanalaisten lajien esiintymiä ei selvitysalueelta vanhastaan tunneta (Ympäristöhallinnon Hertta tietokanta/eliölajit). 3. TULOSTEN YHTEENVETO Selvitysalueelta ei löydetty luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä metsälaissa kuvattuja merkittäviä elinympäristöjä. Alueella ei myöskään havaittu valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia lajeja. Silmällä pidettävää (NT) ketoneilikkaa (Dianthus deltoides) kasvaa pientareilla kuviolla 7. Kuvioilla 3, 5 ja 9 esiintyy eräitä luonnonmetsän piirteitä (lahopuustoisuus, kerroksellisuus, vanhaa ja poikkeuksellisen järeää puustoa sekä runsas puulajisto), joiden ansiosta metsällä on luonnonsuojelubiologista merkitystä. Liito-oravaa (Pteromys volans) ei selvitysalueelta tavattu, mutta lajin lähimmät tunnetut pesimäreviirit sijaitsevat itä-kaakossa noin kilometrin päässä Toivoniemessä ja parin kilometrin päässä Nummenkulmalla. Kumpikin reviiri on ollut asuttuna kesällä 2011. Vanhojen työväenasuntojen ja kartanon pihapiirit ovat maisemallisesti kiinnostavia sekä puustorakenteeltaan, kasvillisuudeltaan ja kasvistoltaan monimuotoisia. Näiden alueiden luontoarvot on mahdollista turvata kulttuuriympäristöselvityksen ohjeistusta noudattamalla. Alueen mahdollisessa kaavoituksessa tulee luontoarvoja ajatellen pyrkiä seuraaviin tavoitteisiin: - Kaakkoisosan mäeltä kivinavetan takaa kuviolle 5 jää puustoinen vyöhyke. - Kuvion 5 keskiosiin ei sijoiteta rakentamista. Kolohaapa kuviolla 3. 3
4. YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee Järvelän taajaman itälaidalla. Alue rajautuu pohjoisessa Kivisillantiehen, lännessä Vanhatiehen, muualla pientaloasutukseen tai hakattuihin metsiin. Lisäksi selvitysalueeseen kuuluu kappale maata Vanhatien ja Järveläntien välissä S-Marketin vieressä. Yli puolet alueesta on varttunutta metsää, muu osa peltoa, kartanopuistoa tai vanhaa pientaloasutusta. Alueen luoteiskulman kautta virtaa puro (Kivisillanoja) syvässä uomassa. Kasvimaantieteellisesti alue sijoittuu etelä-boreaalisen vyöhykkeen eteläosaan ns. vuokkovyöhykkeelle. Alueellisessa uhanalaistarkastelussa kyseessä on vyöhyke 2a (etelä-boreaalinen, Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko). Perinnemaisemainventoinneissa käytetyssä aluejaossa selvitysalue kuuluu Eteläisen rantamaan eteläiseen viljelysseutuun. Käytännössä aluetta voi luonnehtia taajamaasutuksen lähimetsäksi. Selvitysalueen maaperä on hienoainesmoreenia, savea tai turvetta. Ohutturpeisia maita esiintyy kuviolla 5 ja savikoita pelloilla sekä osin pihapiireissä. Muualla vallitsee moreenimaa. Avokallioita ei tavata mutta metsäalueen itäosassa esiintyy louhikoita ja suuria siirtolohkareita. Maaston muodoiltaan selvitysalue jakaantuu itäreunan kallioytimiseen kumpareeseen ja länsiosan tasaiseen tai loivasti kumpuilevaan alueeseen. Suhteelliset korkeuserot ovat enimmillään noin 15 metriä. Metsäluonto selvitysalueella edustaa pääosin lehtomaisia kankaita. Kuviolla 5 metsämaa on soistunutta ja kuvion kesiosissa esiintyy myös ruohoista kangaskorpea. Osuuskaupan alueella, peltojen reunamilla ja kartanopuiston ympäristössä metsäkasvillisuus on vahvasti kulttuurivaikutteista. Lehtomaisten kankaiden (kuviot 3 ja 5) kasvillisuus on edustavaa; paikoin esiintyy myös lehtolaikkuja ja kuviolla 5 kangaskorpea. Metsien puusto on varttunutta talousmetsää ja pääosin kuusivaltaista. Koivua ja mäntyä kasvaa laajalti sekapuuna, paikoin myös haapaa. Yksittäin tai ryhmissä esiintyy kookkaita raitoja, harmaaleppiä ja pihlajia, kuviolla 4 lisäksi vaahteraa. Osuuskaupan alueella vallitsee vanha harvahko koivumetsä, sekapuuna haapoja. Lehtipuustoisia laikkuja tapaa lisäksi pellon reunamilla, mm. suuria raitoja. Kuvioilla 3 ja 5 esiintyy runsaasti kookasta lahopuuta, mm. suuria maapuukuusia sekä joitain kolopuita. Kuvio 12 käsittää mäen laen ja itäosan hakkuuaukon. Kulttuurikasvillisuus selvitysalueella on varsin monimuotoista ja pienipiirteisesti vaihtelevaa. Keskeinen alue on Kivisillan entisen kartanon laaja puistomainen alue (Kuvio 2). Hoitointensiteetti vaihtelee matalasta nurmikosta täysin villiintyneisiin alueisiin. Hoidetun puistoalueen puusto ja pensasto on vanhaa ja monilajista. Hylätyt tai satunnaisesti hoidetut alueet sijoittuvat entisiin puutarhoihin ja talousrakennusten ympäristöihin. Niillä kasvaa lukuisia vanhan kulttuuriympäristön koriste- ja hyötykasveja villiintyneenä tai viljelykarkulaisina. Myös luoteiskulman mökkiasutuksen pihapiirien (Kuvio 8) kasvillisuus on hyvin monimuotoista ja vaihtelevaa. Osa pihapiireistä on erittäin tarkasti hoidettuja, osa kokonaan hylättyjä ja monet siltä väliltä. Mökkiasutuksen ympäristössä ja Vanhatien varrella esiintyy myös runsaslajisia reunuspuustoja ja pensastoja sekä osin ketomaisia niittylaikkuja (Kuvio 7). Linnustosta ei vuodenajasta johtuen saatu tarkkoja tietoja. Alueen metsien yleisilme on linnuston kannalta hyvä. Ainakin pohjantikan syömäjälkiä oli nähtävissä kuolleissa kuusissa. Mainitsemisen arvoisia linnustohavaintoja tehtiin kuviolla 2 (naakka, mustarastas), kuviolla 3 (tiltaltti, sepelkyyhky ja käpytikka) sekä kuviolla 5 (kuusitiainen). Liito-oravan mahdollinen esiintyminen alueella on syytä selvittää tarkemmin (Vrt. kuvion 3 kuvaus). 4
5. KUVIOKOHTAISET KUVAUKSET Kuviokartta Kuvio 1. Viljelyssä olevia tai kesannoituja peltoja. Kartanopuiston eteläpuoliset lohkot ovat osaksi olleet hedelmä- tai marjatarhoina. Kuvio 2. Kartanopuisto ja tilakeskuksen piha-alueita. Aluetta reunustavat järeytyneet kuusiaidat. Maasto on pääosin nurmikkoa, lisäksi alueella on puistokujanteita ja tietä. Puusto on vanhaa ja osaksi huomattavan kookasta. Puulajistoon kuuluvat vuorijalava, vaahtera, koreanpihta, hopeapaju, tammi, koivu, kuusi ja omenapuu. Muusta kasvilajistosta mainittakoon villaheisi, siperianhernepensas, pihasyreeni, punaherukka, koristealpi, ukkomansikka, akileija ja lupiini. Kartanomiljöötä on tarkasteltu enemmän Aholan (2012) selvityksessä. 5
Kartanon sisääntulotien ympäristö on hyvin hoidettu. Kuvio 3. Tuoreen ja lehtomaisen kankaan metsää. Maasto on paikoin kivinen, jopa louhikkoinen. Alueella kasvaa noin sata vuotiasta, melko luonnontilaisen kaltaista kuusivaltaista metsää. Sekapuuna esiintyy runsaasti mäntyä, koivua ja haapaa, sekä yksittäisiä raitoja, pihlajia ja vaahteroita. Osa valtapuuston kuusista, männyistä ja koivuista on huomattavan järeitä. Alikasvoksen muodostavat pihlaja ja alueen itäosassa vaahtera. Alueella esiintyy myös järeitä maapuukuusia, koivumaapuuta ja kuusikeloja. Alueen keskivaiheilla sijaitsee yksittäinen kolohaapa, jolla on arvoa mahdollisena lintujen tai liito-oravan pesäpuuna (vrt. liitekartta). Linnustossa kuultiin tai nähtiin mm. mustapääkerttu, tiltaltti, hömötiainen, sepelkyyhky, käpytikka ja närhi. Kuvion 3 vanhaa metsää kartanon tuntumassa. Etualalla vuorenkilpeä viljelykarkulaisena. 6
Kuvion kasvillisuus on rehevää ja runsaslajista. valtalajeina esiintyvät mm. kielo, valkovuokko, mustikka, kivikkoalvejuuri, ahomansikka ja lillukka. Muuta lajistoa edustavat taikinamarja, hiirenporras, metsäorvokki, sormisara, oravanmarja, punaherukka, koiranheisi, metsäalvejuuri ja valkolehdokki. Piha-alueelta karanneena metsän laiteilla kasvaa akileijaa, vuorenkilpeä ja varjoliljaa. Kuviolla esiintyy runsaasti boreaalisen luonnonmetsän piirteitä (lahopuustoisuus, kerroksellisuus, korkea ikä ja järeä puusto). Mahdollinen uhanalaisen liito-oravan esiintyminen alueella on syytä tarkistaa keväthankien aikana. Loppukesällä jätösten tunnistaminen on vaikeaa. Kuvio 4. Lehtomaiselle kankaalle syntynyt reheväkasvuinen taimikko, jossa valtapuina kasvavat vaahtera, tuomi ja pihlaja. Taimikko on noin kolmen metrin korkuinen. Jättöpuina kasvaa kookkaita vaahteroita. Kuviolla kasvaa myös runsaasti terttuseljaa pensastona. Kuvio 5. Kuvioon 3 liittyvä rehevä kuvio, jossa kasvillisuudessa vallitsevat käenkaali-oravanmarja tyypin lehto, lehtokorpi ja ruohoinen kangaskorpi. Korpimainen alue on osaksi entistä peltoa. Metsä on varttunutta, noin 65-vuotiasta talousmetsää, jossa valtapuuna kasvaa kookasta kuusikkoa. Sekapuuna esiintyy hieskoivua sekä paikoin harmaaleppää, haapaa ja yksittäisiä mäntyjä. Pihlaja ja tuomi muodostavat alikasvoksia, vaahteraa esiintyy vähän. Kuusimaapuuta ja kuusikeloja tapaa harvakseltaan koko kuviolla. Ruohoista kangaskorpea kuviolla 5. Kasvillisuuden valtalajeina kasvavat mm. käenkaali, metsäkorte ja mesiangervo. Muuta lajistoa edustavat metsäalvejuuri, hiirenporras, valkovuokko, vadelma, sudenmarja, niittykellukka, koiranheisi, punaherukka, isotuomipihlaja, terttuselja ja korpi-imarre. Märissä painanteissa kasvaa korpilajistoa kuten kurjenjalka, suokeltto, ranta-alpi, rentukka ja paatsama. Linnustosta havaittiin mm. kuusitiainen. Lahopuustoisuus, rehevä kasvillisuus ja kuvion liittyminen kuvioon 3 tekevät alueesta luontoarvoiltaan kiinnostavan. 7
Kuvio 6. Kivisojan puro. Puro virtaa parin metrin syvyisessä raviinissa vanhojen mökkipihojen välissä ja tien varressa. Purorannan kasvillisuudessa tavattiin mm. korpikaisla, ranta-alpi, mesiangervo, vuohenputki, rantapalpakko ja karhunköynnös. Kuvio 7. Katuvarsien ja erilaisten välialueiden reunuspuustoja ja pensastoja. Lajistoon kuuluvat raita, koivut, tuomi, vaahtera, harmaaleppä ja kiiltopaju. Paikoin kasvaa lisäksi karhunköynnöstä ja vadelmaa. Kuivilla pientareilla esiintyy ketomaisia laikkuja, joissa kasvaa mm. ketoneilikkaa, kissankelloa, ahomataraa, päivänkakkaraa ja peurankelloa. Mökkiasutusta vanhatien varrella, etualalla mökinruusua. Kuvio 8. Vanhojen työväenasuntojen pihoja ja puutarhoja. Osa pihoista on hyvin hoidettuja, osa autioituneita ja villiintyneitä. Kasvillisuus on hyvin rikasta ja monimuotoista käsittäen perinnelajistoa ja uudempaa koristekasviainesta. Seuraavat lajit tunnistettiin nopean maastokäynnin yhteydessä: - Mökinruusu, juhannusruusu, (muita ruusulajeja), pihasyreeni, unkarinsyreeni, liuskalehtiangervo, rusopajuangervo, (muita angervopensaita), jättitatar, rohtosormustinkukka, suopayrtti, vuorenkilpi, koristealpi, lumimarja sekä tavallisia marjapensaita ja hedelmäpuita. Kuvio 9. Metsittynyt peltokulmaus ja pellon reunan saareke. Alueella kasvaa kookasta ja järeää lehtipuustoa: raitoja, harmaaleppiä ja koivua. Kasvillisuus muistuttaa vuohenputkityypin lehtoa, lajistossa mm. vuohenputki, hiirenporras, vadelma, nokkonen, puna-ailakki, rönsyleinikki, koiranheinä, terttuselja ja punaherukka. 8
Järeitä raitoja kuvion 9 kosteassa vuohenputkilehdossa. Kuvio 10. Lehtomainen kangas. Alueella kasvaa voimakkaasti harvennettua, vanhahkoa lehtimetsää, valtapuuna rauduskoivu. Sekapuina esiintyy yksittäin tai ryhminä kuusta, haapaa, vaahteraa ja harmaaleppää. Alikasvos on tiheää ja monilajista: pihlaja, vaahtera, raita, harmaaleppä, haapa ja koivu. Kasvilajisto on kulttuurivaikutteinen, sekoitus lehtomaisen metsän ja niityn lajistoa. Kuviolla kasvavat mm: - lillukka, ahomansikka, voikukka, metsäalvejuuri, niittyleinikki, niittylauha, niittykellukka, kevätlehtoleinikki, hiirenvirna, niittynätkelmä, metsäorvokki, koiranheinä, poimulehti, hiirenporras ja peltokorte. Kuvion keskellä on muutaman aarin laajuinen niittylaikku, jossa vallitsevat maitohorsma ja mesiangervo. Kuvion läpi kulkee kävelytie palveluasunnoille. Osuuskaupan viereinen alue. Koivuvaltaista harvaa metsää. 9
Kuvio 11. S-market. Rakennus ja piha-alueita. Kuvio 12. Lehtomaisen kankaan hakkuuaukko, joka on uudistettu koivulle. Lähdeaineisto: Ahola, T. 2012: Kivisillan asemakaava. Rakennusinventointi ja kulttuuriympäristöselvitys. Selvitystyö Ahola. Kärkölän kunta. Raportti 28.6.2012. Meriluoto, M & Soininen, T. 1998: Metsäluonnonarvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus, Helsinki. Paavo Ristola Oy 2004:Kärkölän taajamien osayleiskaava. Luontoselvitys. Savola, K. 1997: Luonnonsuojelulaki selityksineen. Lakimiesten kustannus. Helsinki. Toivonen, H. & Leivo, A. 1994: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvupaikkaluokitus. (Uudistettu versio vuodelta 2004: Metsähallitus, luontotyyppi-inventoinnin maastotyöohje). Uhanalaiset lajit: www.ymparisto.fi, Ympäristöhallinnon HERTTA-tietokanta/eliölajit 10