IHMINEN ON KANNATETUN KASVATUKSEN LAJI

Samankaltaiset tiedostot
- Kohti myönteisen käyttäytymisen tukemista Osaava-hanke

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Vuorossa stressitön lapsuus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Haastava käyttäytyminen

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Mielenterveys voimavarana

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Millainen mies on minulle? Lapsi kasvaa ihmissuhteessa

Kasvatuksellinen kuntoutus - autismin kirjo ja haastava käyttäytyminen

Haastavista tilanteista myönteisen käyttäytymisen tukemiseen Tornio &

Mielenterveys voimavarana

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Oppilaan stressitason huomioiminen koulun arjessa

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Psyykkinen toimintakyky

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Lapsen haastava käyttäytyminen.

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Mielenterveys voimavarana

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Sisällys. OSA 1 Aloitetaan itsestämme. Salla-Maarit Volanen: Saatesanat...15 Aluksi Tietoisuustaitoihin tutustuminen...38

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Mitä diagnoosin jälkeen?

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Hyvää mieltä perheen arkeen

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa.

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 41

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Erityislapset partiossa

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

parasta aikaa päiväkodissa

Koulunkäyntikyky, opetuksen järjestäminen ja haastavat tilanteet

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Sosiaaliset suhteet - ohje

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

Aktiivisena eläkkeellä

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Vastuuhenkilö: Laadittu:

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Transkriptio:

IHMINEN ON KANNATETUN KASVATUKSEN LAJI Jokapäiväisestä kanssakäymisestä syntyy psyykkisiä rakenteita Koti, päiväkoti, sukulaiset, ystävät Jokainen ihminen on potentiaalisesti tärkeä koko elämänkaaren ajan Kiintymyssuhteet on ymmärretty rajallisesti Lapsi hyötyy useasta häneen sitoutuvasta aikuisesta Hoitavan aikuisen valmius kuulla lasta on keskeinen 2

SYNNYNNÄINEN AINUTKERTAISUUS Temperamentti ja muu perinnöllinen ainutkertaisuus Ensi hetkistä lähtevä vuorovaikutus ympäristön kanssa Terve minuus on pysyvästi dynaaminen Minuuden jatkuvuuden kokemus vaatii jatkuvaa sisäisen tilan säätelyä Itseä säätelevä toinen ympäristön palaute 3

VARHAISTEN KOKEMUSTEN VOIMA Varhaiset kokemukset ovat yhteydessä hyvinvointiin tai sen puutteeseen Henkinen tai fyysinen pahoinpitely Vanhempien ristiriidat, epäjohdonmukaisuus Emotionaalinen laiminlyönti Hyvinvoinnin puute aikuisuudessa Depressiot ja ahdistushäiriöt Päihteiden väärinkäyttö Sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino 4

MIKSI VARHAISET KOKEMUKSET VAIKUTTAVAT: Varhaiset kokemukset vaikuttavat yksilöllisiin eroihin hermostollisessa ja hormonaalisessa stressivasteessa Poikkeava stressivaste on taustalla kaikissa seuraavissa Depressiot ja ahdistushäiriöt Päihteiden väärinkäyttö Sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino 5

POIKKEAVA STRESSIVASTE Lapsilla (ja aikuisilla) poikkeava stressivaste on taustalla ainakin seuraavissa Tarkkaavaisuushäiriö Käytöshäiriöt Ahdistushäiriö Masennus 6

MIKSI STRESSI ON TÄRKEÄÄ? Stressi on elimistön biologinen valpastumisjärjestelmä Biologinen vaste kun fysiologisessa tasapainossa tapahtuu muutos itseään suojaava käyttäytyminen aktivoituu, turvaa hakeva käyttäytyminen aktivoituu Stressijärjestelmä aktivoituu uhkatilanteissa Uhka on poikkeama tavanomaisessa ärsykeympäristössä Uhka vaihtelee todellisesta vaarasta potentiaalisesti positiiviseen oppimiskokemukseen 7

PYRKIMYS VAKAUTEEN Biologinen vaste tuntuu kehon reaktioina olon muutoksena Kokemus reaktioista vaihtelee negatiivisesta positiiviseen Biologisen vasteen (stressin) tyynnyttäminen palauttaa vakauden Olojen sietämisen oppiminen Jokaisella oma mukavuusalueensa 8

9 Lähde: Nina Sajaniemi, Helsingin yliopisto

HAASTAVA KÄYTTÄYTYMINEN Määrittely: sosiaalinen tapahtuma Haastava käyttäytyminen tullut kasvatukseen autismikuntoutuksesta Aiemmin häiriö- tai ongelmakäyttäytyminen, käyttäytymishäiriö, sopeutumattomuus, pahantapaisuus, aggressiivisuus, kurittomuus Se HAASTAA aikuisen etsimään syytä ja kasvatuksellisia keinoja muutokseen, virittää TOIVOA Lapsi / nuori tekee senhetkisen parhaansa ja toimisi toisin, jos osaisi ja pystyisi Muutos tulee uuden oppimisesta 10

HAASTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN TILANTEESSA TUNNELATAUS Stressi huipussaan, myös niillä jotka kuulevat, näkevät, tietävät tapahtuman Nuori / lapsi itse Opettaja /vanhempi / muu henkilökunta Muut oppilaat / muu ympäristö 11

KYVYT VS VAATIMUKSET Jatkuva ristiriita kykyjen ja vaatimusten välillä Koulu-uupumus Oppilaan elämänhallinta vaikeutuu Oireina voi olla oppimisongelmat, pinnaus, häiriökäyttäytyminen, päihteiden käyttö, syrjäytyminen Lähde: Psykologi Silve Serenius-Silve ADHD keskus 12

STRESSI MUKANA HAASTAVASSA KÄYTTÄYTYMISESSÄ Vaikuttaa koko elimistöön, kaikkeen olemassa oloon Tarttuu henkilöstä toiseen Keinoja stressin hallintaan haastavassa tilanteessa Keinoja stressin hallintaan haastavassa tilanteessa: Tietoinen rentoutumisen opettelu Järkevien toimintatapojen suunnittelu yhteistyönä Ympäristön jäsentäminen haastavalle käyttäytyvälle henkilölle turvalliseksi Tilanteiden purkaminen ja analysointi jälkeenpäin Rentoutumisen opettaminen haastavasti käyttäytyvälle henkilölle 13

KUN ON PAKKO PUUTTUA. Vaihtoehtoisia toimintatapoja Varma.. epävarma Turvallinen uhkaava Rauhallinen provosoiva Aikuinen voi kehittää, reflektoida, ennakoida omaa osuuttaan tilanteessa Selkeä tilanneanalyysi suunta parempaan 14

JÄÄVUORI -ARVIO HAVAITAAN Väsymys Kipu, sairaus Kehitysvaihe Omien ja muiden tunteiden ymmärtämisen pulmat Sosiaalisten suhteiden ymmrätämisen pulmat Hormonaaliset muutokset Itsetunnon vähäisyys / puute Poikkeavat aistikokemukset Struktuurin puute Jotain ihan muuta? Oikeiden toimintamallien osaamisen puute Kommunikoinnin ongelmat 15

RISTIRIITAPÄIVÄKIRJA OMA VASTUU Nimi ja päivämäärä Milloin tapahtui? Aamulla Aamupäivällä Iltapäivällä Illalla Missä olit? Huoneessani Koulussa Kotona Kaupungilla Harrastamassa Joku muu paikka Laukaiseva tekijä: Mitä tapahtui? Minua kiusattiin Joku otti minulta jotakin Joku teki jotakin mistä en pidä Tein jotakin väärin Joku alkoi kiusata minua Tein jotakin ei toivottavaa Muuta Kuka tämä joku oli? Kaveri Perheenjäsen Opettaja Muu 16 Lähde: ADHD-keskus

Minkälaisia kehon reaktioita sinulla tuli? Minkälainen tunne sinulla oli? Kuinka voimakas tunne oli? 1 2 3 4 5 Hyvin voimakas voimakas keski aika heikko heikko Mitä keinoja rauhoittua käytit? Mitä muistutuksia käytit? Ajattelitko mahdollisia seuraamuksia? Mitä? Ajattelitko omaa vastuuta? Mitä sinä teit? Löin Rikoin jotakin Juoksin pois Kävelin pois Huusin henkilölle Kerroin henkilökunnalle Jätin välittämättä Itkin Muuta Miten selvisit tilanteesta? 1 2 3 4 5 huonosti ei niin hyvin hyvin kiitettävästi erittäin hyvin 17 Lähde: ADHD-keskus

YHTEISTYÖPALAVERIN RUNKO Sovitaan palaverin vetäjä, kirjaaja ja kesto Puheenvuorokierros esittäytyminen ja kaksi vastausta 1. Mitä hyvää sanottavaa on oppilaasta? 2. Mistä on tärkeää yhdessä keskustella tässä palaverissa? Keskustelu yhteisistä kasvatuksellisista toimintatavoista Sovitaan toimintatavat ja kirjataan näkyviin muistioon Käydään läpi suunnitelma (mahdollisesti oppilas mukana) Sovitaan, miten muistio jaetaan kaikille Sovitaan seuraava palaveri 18

ONGELMAN RAJAAMINEN Kaikkeen ei voida puuttua kerralla Mietitään yksi asia, jonka toivotaan olevan toisin Suunnitellaan riittävän realistinen tavoite ja toimintamalli Miten tavoitteen saavuttamista seurataan ja palkitaan? 19

MUUTOKSEN MAHDOLLISUUKSIA 1. Syy-seuraussuhteen oppiminen ja opettaminen 2. Rangaistuksilla kielteisen kehityksen kehälle 3. Palkkiolla myönteisen kehityksen kehälle 4. Katseessa ja huomiossa valtava teho 5. Ei-sanan vähentäminen kielenkäytössä Lähde: Kyllikki Kerola 2/2011 20

MUUTOKSEN MAHDOLLISUUDET 1 Yhteiset pelisäännöt 2 Rentoutumisen oppiminen 3 Ympäristön muuttaminen 4 Vuorokausirytmin selkiinnyttäminen 5 Aistitoimintojen erilaisuuden huomioiminen 6 Strukturointi 7 Ennakointi 8 Kommunikoinnin kehittäminen 9 Visualisointi 10 Nopea piirtäminen tilanteiden selkiinnyttämiseksi 11 Sosiaaliset tarinat kuvin ja sanoin 12 Sopimukset ja säännöt 13 Liikunta 14 Terveyden hoitaminen 15 Palkitsevuus 16 Riittävästi mielekästä toimintaa 17 Porttikirjan käyttö työvälineenä 18 Luokkaohjelma / kaverisuhteet 21 Lähde: Kyllikki Kerola & Anna-Kaisa Sipilä