Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Transkriptio

1 Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

2 Mielen hyvinvoinnin opettaminen Oppimisen ja hyvinvoinnin tutkijat ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötä Mielen hyvinvointia opitaan samalla tavalla kuin muitakin asioita Mielen hyvinvoinnin treenit Oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä Nuoret oppivat, vanhemmat ja läheiset oppivat, oppilaitosyhteisökin voi oppia mielen hyvinvointia

3 Mielenterveyden malleja (Herron & Mortimer 2000, Heiskanen 2006)

4 Mielenterveys on voimavara Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Mielenterveys ei ole häiriöiden puuttumista vaan oleellinen osa terveyttä ja kokonaisvaltaista voimavaralähtöistä hyvinvointia Mielenterveyden kautta saadaan tai menetetään huomattava määrä toimintakykyä Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa (myös sairaana) Työssä, opinnoissa, ihmissuhteissa tarvittavia taitoja Vaihtelee elämäntilanteiden mukaan Dynaaminen tila, joka kehittyy ihmisen, lähiympäristön ja yhteisön vuorovaikutuksessa Vastustuskykyä kolhuja vastaan usko elämään säilyy Lähde: Kristiina Salonen, Suomen Mielenterveysseura

5 Mielenterveyden suoja- ja riskitekijät Jokaisella on sekä suoja- että riskitekijöitä Suojaavat tekijät Vahvistavat toimintakykyä, auttaa selviytymään kriisissä, vähentää sairastumisriskiä Voivat vähentää riskien vaikutusta Mitä enemmän suojatekijöitä sitä alempi riskin taso huolimatta riskitekijöiden määrästä Riskitekijät Voivat heikentää terveyttä ja hyvinvointia ja lisätä riskiä sairastua Mitä enemmän samanaikaisia riskitekijöitä sitä vahvempi on niiden vaikutus Lähtökohtana mielenterveyden edistämisessä on henkisen hyvinvoinnin suojatekijöiden vahvistaminen sekä riskitekijöiden vähentäminen ja niiden vaikutusten lieventäminen tai poistaminen Tärkeintä ei ole se paha, mikä ihmiselle tapahtuu vaan se hyvä, mikä jää tapahtumatta. Lähde: Heiskanen, Salonen, Sassi Mielenterveyden ensiapukirja. SMS

6 Mielenterveyden sisäiset ja ulkoiset suoja- ja riskitekijät Sisäisiä suojaavia tekijöitä Hyvä fyysinen terveys ja perimä Myönteiset varhaiset ihmissuhteet Riittävän hyvä itsetunto ja itsensä arvostaminen Ongelmanratkaisutaidot Vuorovaikutus- ja tunnetaidot Ristiriitojen käsittelytaidot Sisäisiä riskitekijöitä Biologiset tekijät (kehityshäiriöt, sairaudet) Heikko itsetunto Huonot ihmissuhteet Seksuaaliset ongelmat Eristäytyneisyys Ulkoisia suojaavia tekijöitä Tukeva ja pysyvä sosiaalinen verkosto Lähellä olevat ja helposti tavoitettavat auttamisjärjestelmät Koulutusmahdollisuudet ja harrastukset Työ tai muu toimeentulo Turvallinen ja luotettava elinympäristö Erilaisuutta hyväksyvä kulttuuri Ulkoisia riskitekijöitä Kodittomuus Erot ja menetykset Hyväksikäyttö ja väkivalta Psyykkiset häiriöt perheessä Päihteet Köyhyys Kiusaaminen Syrjäytyminen Haitallinen elinympäristö Lähde: Heiskanen, Salonen, Sassi Mielenterveyden ensiapukirja. SMS

7 Oppilaitos mielenterveyden tukena Koulun toiminta sisältää rutiineja, pysyvyyttä, perinteitä ja päivittäistä kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista Läsnäolo, aikuisuus, välittäminen, kunnioittava kohtaaminen Onnistumisen kokemusten tarjoaminen ja myönteinen palaute Omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen Yhteisöllisyys, ikätoverisuhteiden vetoapu Kasvun ja kehityksen ikätason mukainen tukeminen Itsestä huolehtimisen opettaminen, vaihtoehtojen tarjoaminen Rajoista huolen pitäminen johdonmukaisuus ja oikeudenmukaisuus Lähde: Kristiina Salonen, Suomen Mielenterveysseura

8 Opettajan mahdollisuus Jokaiselta opiskelijalta kysytään viikoittain: Mitä sinulle kuuluu? Näin opiskelijalle viestitään, että hän on arvokas, ja hänestä välitetään Henkilökohtainen vuorovaikutus opettajan ja opiskelijan välillä mielen hyvinvoinnin edistämisen ytimenä Kun vuorovaikutus opettajan kanssa toimii, on opiskelijan helpompi kertoa ajoissa myös opiskeluun liittyvistä ongelmista Lisäksi: Pahoinvoinnin huomaaminen ja siihen puuttuminen Vastuu kiinnittää huomio oireiluun, joka vaikeuttaa oppilaan jokapäiväistä elämää ja tehtävistä suoriutumista Riittää, että huolestuu nuoresta ja kertoo huolesta eteenpäin

9 Suomen Mielenterveysseura 4

10 Hyvinvoiva oppilaitos -materiaalin teemat Keskeisiä mielen hyvinvoinnin oppimisen teemoja toisella asteella I YDINTEEMAT Turvallinen ryhmä mielen hyvinvoinnin tukena Mielenterveys voimavarana Tunnetaidot ja kohtaava vuorovaikutus Turvaverkko Kriisit ja niistä selviytyminen II TÄYDENTÄVÄT TEEMAT Stressi ja rentoutuminen Nuoren seksuaaliterveys ja mielen hyvinvointi Mielen hyvinvointia osallistumalla ja osallisuudella Monenlaiset oppijat - erilaisuus voimavarana Kun nuoren mieli voi pahoin Riippuvuudet ja päihteet mielenterveyden riskitekijöinä III NUORI SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Lähde: Hyvinvoiva oppilaitos Mielen hyvinvoinnin opetus- ja koulutusaineisto toisen asteen oppilaitoksille Törrönen, Hannukkala, Ruuskanen & Korhonen

11 Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Suomen Mielenterveysseuran kouluhankkeissa 2000-luvulla Seuran strategian yhtenä painotusalueena lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Mielenterveyden voimavaranäkökulma Pitkäjänteisen yhteistyön rakentaminen koulujen ja oppilaitosten kanssa, jonka pohjalta on syntynyt useita kehittämishankkeita Osaan ja kehityn hanke Peruskoululaisten mielenterveystaidot hanke Hyvän mielen koulu hanke Mielen hyvinvointi projekti (KPAO) Pulinapaja hanke Mielen hyvinvoinnin työkalut verkkoon projekti Mielenterveyden tiedot ja taidot nuorisotyöhön pilottiprojekti ( )

12 Kiitos! Kuva: Sataedu Yhteystiedot: Projektipäällikkö Ulla Ruuskanen, , Projektisuunnittelija Elina Korhonen,