Mielenterveys voimavarana

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveys voimavarana"

Tyyne Jääskeläinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään voimavarana, joka mahdollistaa monia asioita ja jonka avulla ihminen ohjaa elämäänsä. Mielenterveydellä on myös itseisarvo; hyvä vointi, henkilökohtainen kokemus ja tunne hyvästä olosta. Mielenterveys elämäntaidollisena käsitteenä tarkoittaa mielenterveyden ymmärtämistä voimavarana, joka auttaa selviytymään arjessa, tekemään työtä, tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa sekä voimaan hyvin. Mielenterveyttä on itsensä hyväksyminen, kyky tunnistaa ja ilmaista omia tunteita, pyrkimys toteuttaa omia päämääriä sekä taito olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Hyvä mielenterveys on myös paineensietokykyä, kykyä sietää pettymyksiä ja menetyksiä. Lisäksi se on joustavuutta sekä kykyä ratkaista ristiriitoja. Mielenterveys tukee arjessa jaksamista, auttaa hallitsemaan ajoittaista ahdistusta ja hyväksymään tarvittaessa muutokset omassa elämässä. Mielenterveyteen sisältyy kyky toimia ihmissuhteissa, selviytyä vastoinkäymisistä ja nauttia elämästä. Se on itsensä hyväksymistä, myötäelämisen taitoa sekä kykyä tehdä työtä, harrastaa ja oppia. Mielenterveyttä voidaan kuvata myös tasapainona ihmisen persoonallisten ominaisuuksien ja ympäristön välillä. (Sohlman 2004.) Mielenterveyden ylläpitämisessä on tärkeää tasapaino työn tai opiskelun ja vapaa-ajan välillä. Sosiaaliset kontaktit ja päämäärät elämässä ovat keskeisiä mielenterveyttä tukevia tekijöitä. Mielenterveys vaihtelee elämän eri vaiheissa. Hyvinvointi ja elämänilo vaihtelevat elämän solmukohdissa kohdatun pahan olon kanssa. Menetyksiin ja pettymyksiin on luonnollista reagoida pahalla ololla. On tärkeää osata tunnistaa ja käyttää omia selviytymistaitoja sekä hakea apua mieltä painaviin asioihin. Mielenterveysosaamista voidaan oppia ja opettaa. Jokainen voi myös itse vahvistaa arkisia mielenterveystietojaan ja -taitojaan. (Mental Health Matters 2001) Mielenterveys eli mielen hyvinvointi (engl. well-being) on elämäniloa, toivon säilyttämistä ja luottamusta elämään. Hyvinvoiva ihminen pystyy rakastamaan, saa aikaiseksi asioita, tuntee iloa, on sopeutuvainen, selviytyy vastoinkäymisistä pystyy ilmaisemaan mielekkäällä tavalla surua, vihaa, turhautumista ja hämmennystä. (Mental Health Matters 2001) Mielen terveys vs. mielen sairaus Mielenterveys on paljon enemmän kuin vain mielen sairauden puuttumista. Se on koko elämänlaatuun vaikuttava ja kokonaisvaltaista hyvinvointia vahvistava tekijä. Mielen sairauksista eli mielenterveyden häiriöistä puhuttaessa painopiste on sairauden mukanaan tuomissa vajavuuksissa ja puutteissa (patogeeninen lähestymistapa). Sairauksista voidaan tehdä diagnooseja ja niitä voidaan hoitaa lääketieteen keinoin ja terapialla. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja huono-osaisuutta ja ne syrjäyttävät sekä heikentävät ihmisen toimintakykyä.

Mielenterveydellä on myös itseisarvo; hyvä vointi, henkilökohtainen kokemus ja tunne hyvästä olosta.

2 Mitä mielenterveys on? Mielenterveys on olennainen osa terveyttä Mielen hyvinvoinnilla on psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen ulottuvuus (kuva 1). Psyykkisestä terveydestä kertovat muun muassa elämän hallintataitojen, itsetuntemuksen sekä tunnetaitojen kehittyneisyys. Fyysinen osa-alue sisältää itsestä huolehtimisen esimerkiksi riittävän unen ja levon sekä ravinnon ja liikunnan osalta. Sosiaaliseen mielenterveyteen kuuluvat vuorovaikutukseen liittyvät- ja ihmissuhdetaidot. Arvojen ja arvostusten pohtiminen ja ymmärtäminen sekä katsomukselliset kysymykset kertovat henkisestä mielenterveydestä. Tarkasteltaessa mielenterveystietoja ja -taitoja opittavissa olevana asiana niihin voidaan liittää tiedollinen ulottuvuus, jossa ymmärrys ja osaaminen antavat valmiuksia mielenterveystaitojen ja - tietojen käyttöönottoon. Mielenterveystiedot ja -taidot tukevat myös oman seksuaalisuuden haltuun ottamista ja hyväksymistä. Mielenterveys kehittyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa vaihdellen eri elämäntilanteissa. Yhteiskunnassa vallitsevat kulttuuriset arvot, rakenteet ja resurssit vaikuttavat yksilön hyvinvointiin. (Hannukkala & Törrönen 2009; Heiskanen, Salonen & Sassi 2006.) Kuva 1. Mielen hyvinvoinnin malli (Hannukkala & Törrönen 2009, Suomen Mielenterveysseura)

Fyysinen osa-alue sisältää itsestä huolehtimisen esimerkiksi riittävän unen ja levon sekä ravinnon ja liikunnan osalta.

3 Mielenterveyden suoja- ja riskitekijät Mielen hyvinvointia voidaan tarkastella suojaavien sekä riskitekijöiden kautta. Mielenterveyttä suojaavat tekijät vahvistavat mielenterveyttä ja auttavat selviytymään vastoinkäymisissä ja kriisitilanteissa. Ne vahvistavat myös arjen toimintakykyä sekä kykyä hallita omaa elämää. Suojatekijät voivat olla sellaisenaan suojaavia, sillä ne vähentävät altistumista riskeille tai ne voivat vähentää riskitekijöiden vaikutusta. (Heiskanen, Salonen & Sassi 2006.) Mielenterveyden riskitekijät vaarantavat elämän ja normaalin toiminnan jatkuvuutta sekä turvallisuuden tunnetta. Ne myös heikentävät terveyttä ja hyvinvointia ja voivat lisätä alttiutta sairastua. Vaikka elämässä olisi riskitekijöitä, suojaavia tekijöitä voi aina vahvistaa ja tukea siten omaa mielen hyvinvointia. 1. Sisäisiät suojatekijöitä: fyysisestä terveydestä huolehtiminen kyky ratkaista ongelmia ja ristiriitoja mieltä askarruttavista asioista puhuminen kyky luoda ja ylläpitää ystävä- ja kaverisuhteita itsensä toteuttaminen esimerkiksi harrastusten kautta itsensä arvostaminen ja hyväksyminen hyväksytyksi tulemisen tunne perimä varhaiset ihmissuhteet 2. Ulkoisia suojatekijöitä: koulussa käyminen ja opiskelu turvaverkon jäsenten tuki ja hyvät suhteet turvaverkon ihmisiin kyky uskaltaa ja osata hakea apua ajoissa auttamispalveluista ystävät ja läheiset ihmiset turvallinen kasvuympäristö vanhempien työ ja toimeentulo kuulluksi tuleminen 3. Sisäisiä riskitekijöitä: itsetunnon haavoittuvuus huonot suhteet kavereihin, vanhempiin, läheisiin eristäytyminen ja vieraantuminen tutuista ihmissuhteista avuttomuuden tunne huonommuuden tunne biologiset tekijät, kehityshäiriöt sairaudet seksuaaliset ongelmat 4. Ulkoisia riskitekijöitä: erot ja menetykset väkivalta kiusaaminen alkoholin tai muiden päihteiden käyttö syrjäytyminen haitallinen elinympäristö työttömyys tai sen uhka perheessä psyykkiset häiriöt perheessä hyväksikäyttö perheessä päihteiden käyttö perheessä Lähde: Heiskanen, T., Salonen, K. & Sassi, P Mielenterveyden ensiapukirja. Helsinki: SMS-Tuotanto.

Suojatekijät voivat olla sellaisenaan suojaavia, sillä ne vähentävät altistumista riskeille tai ne voivat vähentää riskitekijöiden vaikutusta. (Heiskanen, Salonen & Sassi 2006.

4 Lähteet: Hannukkala, M. & Salonen, K Hyvän mielen koulu. Mielenterveys lapsuuden ja nuoruuden voimavaraksi. Helsinki: Suomen mielenterveysseura. Hannukkala, M. & Törrönen, S Mielen hyvinvointi Opetuskokonaisuus terveystietoon. Suomen Mielenterveysseura. Heiskanen, T., Salonen, K. & Sassi, P Mielenterveyden ensiapukirja. Helsinki: SMS-Tuotanto Oy. Mental Health Matters. A Mental Health Resource Pack Mental Health Association of Ireland. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Työterveys 2015 työterveyshuollon kehittämislinjat, Helsinki, (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja.) Mielen hyvinvointi -projektin projektitiimin ryhmätyö koulutuspäivässä. VINKKI! Lisätietoa mielen hyvinvoinnin edistämisestä oppilaitoksissa: Promoting Mental and Emotional Health in the European Network of Health Promoting Schools. A training manual for teachers and others working with young people:

Mental Health Matters. A Mental Health Resource Pack. 2001. Mental Health Association of Ireland.

Samankaltaiset tiedostot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto