Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä"

Martti Salminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30.

1 Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla klo: Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä Oulun yliopiston ja Kaakonpojan päiväkodin kanssa. Luennoitsijoina KK, LTO Satu Sassi ja KK, LTO Hanna Tuomala

2 Mitä vuorovaikutus on?

3 Mitä vuorovaikutus on? Vuorovaikutus on kahden taikka useamman ihmisen välistä kanssakäymistä täytyy kuitenkin muistaa, että vuorovaikutus on aina yksilöllistä ja persoonallista. Vuorovaikutuksessa välitämme erilaista tietoa ja niin myös tunteita, niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Keskustelun kautta kehitetään itseä ja muita. Sosiaalinen todellisuus rakentuu ihmisten kesken heidän yhteisessä kielellisessä kanssakäymisessään. Vuorovaikutuksesta puhuttaessa määrä ei kuitenkaan ole millään tavoin laadun tae. Määrä ei kuittaa laatua, kuten ei laatukaan suoraviivaisesti aina määrää.

4 Vuorovaikutusta on suoraa ja epäsuoraa puhe tilanteesta pois vetäytyminen elekieli kehonkieli leikki piirtäminen tarinat (laulettuina, kerrottuina) fyysinen kiukutteleminen

5 Keskustelun avauksia piirustushetken aikana.

6 Ihmisen vuorovaikutuksen oppimisen ja kehittymisen taustalla on 5 tärkeää taitoaluetta jotka tässä esitetään kysymyksen muodossa: 1. Osaanko luoda vuorovaikutuksellani yhteyden toiseen ihmiseen? 2. Osaanko välittää viestini ymmärrettävästi? (Mitä ajattelen, tunnen ja tahdon) Tulenko ymmärretyksi? 3. Osaanko luoda omalla vuorovaikutuksellani sellaisen ympäristön, jossa ihmiset uskaltavat olla ja toimia omana itsenään? 4. Osaanko tulkita ihmisten viestintää oikein ja osaanko sijoittaa se osaksi tapahtumia, tilanteita tai ihmisen muuta kokemus- ja elämysmaailmaa? 5. Osaanko antaa palautetta jo pelkästään läsnäolollani niin, että minun ja toisen ihmisen välille syntyy tunnekokemus yhteydessä olemisesta?

7 Kohtaaminen Kohtaaminen on viime vuosina alettu ymmärtää keskeiseksi asiaksi ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kohtaaminen luo yhteyden ja herättää luottamuksen taikka epäonnistuessaan jättää etäisyyden ja tuottaa epäluottamuksen. voimme siis rakentaa tai rikkoa Usein miten kohtaaminen on prosessi, joka on yhteistä polun kulkemista lapsen elämässä kannattelevia ja turvallisuutta tuottavia ovat turvalliset aikuiset, joiden kohtaamisessa toteutuu jatkuvuus lasta vahvistava kohtaaminen edellyttää vanhemmalta aikuisuutta Kohtaamisen pedagogiikan ydin koostuu seuraavista tekijöistä: halu ymmärtää ja arvostaa toista halu ja kyky olla psyykkisesti läsnä vastavuoroinen sisäisten kokemusten jakaminen kuunteleminen välittäminen ja vastuu toisesta molemminpuolinen hyvän olon ja yhteyden kokemus

8 Vuorovaikutuskokemukset lapsuuden kodista Kotien kasvatustaustat ja kasvatusajatukset vaikuttavat nykyisessä kodissa tapahtuvaan vuorovaikutukseen, sen syntymiseen ja rakentumiseen. ennen jaoteltiin vahvasti eri kasvatustyylien mukaan, mutta nykyisin ajatellaan, että monet erilaiset kasvatustyylit vaikuttavat eli käytännössä poimitaan parhaat palat yhteen Sosiaalisten taitojen oppiminen on pitkä prosessi. Keskeistä tässä oppimisessa lapsen ja aikuisen välille syntyvä kiintymyssuhde, joka vaikuttaa ns. sosiaalisten aivojen syntymään ja sosiaalistaa lasta Kiintymyssuhteen seurauksena syntyy luottamus ihmisiin, joka vaikuttaa myöhempään kykyyn toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa. Sosiaalisuus taas tarkoittaa synnynnäistä temperamenttipiirrettä, joka selittää sitä, miten tärkeää ihmiselle on muiden ihmisten seura. Sosiaaliset taidot opitaan kokemusten ja kasvatuksen kautta. Vanhemmuus ei synny automaattisesti samalla kun lasi syntyy, vaan vähitellen vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Vanhemmuuteen kasvetaan! Curling-vanhemmuudella, jossa vanhemmat haluavat lapsen olevan aina onnellinen ja tasoittavat lapsen elämän ja pelkäävät tuottaa lapselle pettymyksiä, tehdään lapselle suuri karhunpalvelus realistinen minäkuva on lapsen kehitykselle ja lapselle tärkeä asia!

9 Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen erityispiirteistä

10 Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen erityispiirteistä Mikä sitä säätelee? Aikuisella on aina vastuu vuorovaikutuksesta. Yhteistä todellisuutta rakennetaan perheissä kielen avulla, mm. välitetään tunteita yms. Aikuisen tulisi huomioida kolme pääperiaatetta vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa: 1. kuunteleminen 2. tietoiseksi tuleminen lapsen tarpeista 3. lapsen hyväksyminen sellaisena kuin hän on Lapsen kehitystaso vaikuttaa vuorovaikutukseen. Lapsuuden kodin kasvatustyylin vaikutus vuorovaikutukseen kannattaa huomioida. Ajassa lyhyetkin vuorovaikutuksen hetket ovat lapselle merkityksellisiä nykyhetken lisäksi myös tulevaisuudessa.

11 Lapsen minän kehitys ikävaiheittain ja sen vaikutus vuorovaikutukseen Ihmisen psykologisen minän kehitys voi tapahtua ihmisellä vain muiden ihmisten kanssa VUOROVAIKUTUKSESSA. Vauvavaihe käärövaihe on aktiivisen ja voimakkaan psykologisen kehityksen aikaa, peilisuhde alkaa jo tällöin vaikuttaa lapsen kehityksessä. 2-4-vuotiaalla minän kehitys ilmenee ensin kielenkehityksessä seuraavassa vaiheessa minä rakentuu leikin avulla 5-7-vuotiaan minän kehitysvaihe sanaton kehollinen viestintä on erittäin suuressa roolissa puhuttaessa vuorovaikutuksesta alle kouluikäisen lapsen kanssa

12 Mielikuvat apuna tunteiden käsittelyssä ja hallinnassa = raivarit ja miksi niitä tulee? Mielikuvat ovat lapsella apuna tunteiden hallinnassa ja käsittelyssä jo toisella ikävuodella. Onko tuttu tilanne: Tulet hakemaan lasta hoidosta ja lapsi puhkeaa itkuun tai alkaa välittömästi kiukutella ja yrität samalla jutella hoitajan kanssa lapsen kiukuttelun yhä lisääntyessä..? Vuorovaikutukseen vaikuttaa tällaisessa tilanteessa lapsen selkeä kehityskulun vaihe: Positiivinen mielikuva äidistä/isästä, jos kiinteä yhteys on kehittynyt väh. toisen ikävuoden alkuun mennessä Lapsi hakee siitä turvaa esim. hoitopäivän aikana (=itku loppuu vanhemman hävittyä näkyvistä) ja vanhemman tullessa lapsi suuntaa kiukkunsa tai pettymyksensä siihen heti takaisin. Mielikuvan avulla hän on pitänyt päivän tasapainoa yllä ja säästänyt kiukuttelun mielikuvan varsinaiselle kohteelle eli äidille tai isälle. tästä lähtee kehittymään tunne sisäisestä hallinnasta, tämä on jo ensimmäinen pyrkimys kohti itsesäätelyä = ota kehityskulku huomioon VUOROVAIKUTUKSESSA: kun ymmärrät vanhempana syyn kiukkuun, niin jaksat paremmin suhtautua tähän lapselle ominaiseen tapaan toimia Psyykkisen työn harjoittelussa lapselle on tärkeää se tunne, että hän saa purkaa pahan olonsa eikä vanhempien rakkaus häntä kohtaan silti vaarannu. Lapseen tulisi kohdistaa keskitetysti huomiota kaiken muun ohi, niin hänen varmuutensa omasta tärkeydestä palaa. Tunteidenhallinnan taidot hankitaan siis vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa ja ne ovat käytettävissä lapsella myöhemmin lapsen ja tovereiden välisessä toiminnassa.

13 Jo asioiden kuunteleminen vaikuttaa tulevaan vuorovaikutukseen, tiedostettuna tai tiedostamattomana. Vuorovaikutus on jakamista! Vuorovaikutus tulisi nähdä elämän läpi jatkuvana prosessina, siinä voi kehittyä ja aina on mahdollista muuttaa omia toimintatapoja. Pienetkin vuorovaikutushetket on merkityksellisiä!

Samankaltaiset tiedostot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja