Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Transkriptio

1 Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus (CYRI)

2 Yksinäisyys on negatiivinen psyykkinen tila, jossa ihminen kokee ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista Yksinäisyys vrt. yksin oleminen. Yksinäisyys on suhteellisen riippumaton todellisista sosiaalisista verkostoista ja fyysisistä välimatkoista. Yksinäisyys on kokemuksena aina epämiellyttävä ja ahdistava. Sekä yksinäisyys että yksin eläminen heikentävät psyykkistä ja fyysistä terveyttä; yksinäisyys kuitenkin huomattavasti enemmän (Cacioppo, 2014). Sosiaalinen yksinäisyys syntyy verkostojen puutteesta; emotionaalinen yksinäisyys läheisen ja tärkeän ihmissuhteen puuttumisesta (Weiss, 1973; Junttila, 2010). Lapsen kasvaessa (7/10/12v.) geneettisen perimän osuus (60/54/17) yksinäisyyden variaatiossa vähenee, ympäristötekijöiden (4/12/41) kasvaa (Bartels, et al. 2008). Yksinäisyys ei syrji ketään vaan koskettaa kaikenikäisiä, kaikenlaisia ihmisiä.

3 Minulla ei ole ketään, jolle puhua. Minua on haukuttu ja kiusattu ja tuntuu ettei kukaan välitä. Kaikki vihaavat minua. Haluan Tuntuu kuin välillä haluaisin kuolla. Enkä jaksaisi tätä elämää. Kukaan ei jaksa kattella mua. Mä elän täs maailmas haamuna ei mua tänne kukaan jää kaipaamaan. (11-vuotiaan tytön kirjoitus) Jos sais valita, niin mielummin ottaisin, et joku vaikka hakkais mua, mut silti mulla olis joku kaveri, kun tän, ettei kukaan edes huomaa mua. Mä luulen, ettei mun luokkalaiset ees muista mun nimeä. Tai no. Tiedän. Kun nyt just kävi niin.. (12-vuotiaan pojan haastattelu)

4 En jaksa tällaista elämää. Yksinäisyys tuntuu niin pahana kipuna ettei sitä voi edes sanoiksi luoda. Mä en osaa kertoa muille miltä musta tuntuu, koska kukaan ei ymmärrä. Mua oksettaa, mutta mitään ei tule ulos. Joka aamu vain mietin, että mitä järkeä tässäkin on. Mä olen käytännössä kuollut jo aikoja sitten, joten mitä väliä sillä enää on mitä mä elämälläni teen. (17- vuotiaan tytön kirjoitus)

5 Äitien sosiaalinen yksinäisyys raskausajalta lapsen taaperoikään raskausviikko lapsi 8kk. lapsi 18kk. Pitkäaikaisesti yksinäisiä äitejä 17 %. Heillä eniten myös parisuhdetyytymättömyyttä, sosiaalisia pelkoja ja masennusta. Äidit (5 %), joiden sosiaalinen yksinäisyys kasvaa voimakkaasti lapsen syntymän jälkeen. Parisuhdetyytymättömyys, sosiaaliset pelot ja masennus koholla raskausaikana. Äidit (78%), jotka eivät ole yksinäisiä, ahdistuneita, masentuneita tai parisuhteeseensa tyytymättömiä. mothers 16.8%, RDAS 34.9, SPIN 16.5, BDI 13.8 mothers 5.0%, RDAS 33.7, SPIN 12.9, BDI 10.1 mothers 78.2%, RDAS 30.0, SPIN 7.9, BDI 7.3

6 Äitien ja isien sosiaalinen yksinäisyys raskausajalta lapsen taaperoikään raskausviikko lapsi 8kk. lapsi 18kk. Pitkäaikaisesti yksinäisiä isiä 7 %. Heillä eniten myös parisuhdetyytymättömyyttä, sosiaalisia pelkoja ja masennusta. 30 % isistä koki jonkin verran yksinäisyyttä, heillä ei-yksinäisiä enemmän myös parisuhdetyytymättömyyttä, sosiaalisia pelkoja ja Masennusoireita. Isät (62 %), jotka eivät ole yksinäisiä, ahdistuneita, masentuneita tai parisuhteeseensa tyytymättömiä. mothers 16.8%, RDAS 34.9, SPIN 16.5, BDI 13.8 mothers 5.0%, RDAS 33.7, SPIN 12.9, BDI 10.1 mothers 78.2%, RDAS 30.0, SPIN 7.9, BDI 7.3 fathers 6.5%, RDAS 33.5, SPIN 22.4, BDI 11.6 fathers 30.5%, RDAS 31.7, SPIN 13.5, BDI 7.1 fathers 62.8%, RDAS 29.0, SPIN 6.0, BDI 3.0

7 Vanhempien raskausaikana ja lapsen ensimmäisinä vuosina kokema yksinäisyys on riskitekijä: - Heidän tulevalle heikommalle kyvykkyydentunteelleen omasta vanhemmuudestaan. - Sekä suoraan että kyvykkyydentunteen kautta 3-vuotiaan lapsen heikommille yhteistyötaidoille ja empatiakyvylle sekä voimakkaammalle impulsiivisuudelle ja häiritsevyydelle. Kouluikäisten lasten vanhempien kokema yksinäisyys on riskitekijä: - Heidän kyvykkyydentunteelleen omasta vanhemmuudestaan. - Heidän lastensa heikommille yhteistyötaidoille ja empatiakyvylle sekä voimakkaammalle impulsiivisuudelle ja häiritsevyydelle. - Heidän lastensa negatiivisiin asenteisiin ja motivoitumiseen koulutehtävissä sekä tätä kautta heikompaan menestykseen kouluaineissa. - Heidän lastensa yksinäisyydelle.

8 Yläkouluikäisillä nuorilla yksinäisyys ennustaa vahvasti sosiaalista ahdistuneisuutta, sosiaalista fobiaa ja masennusta. HS-kyselyyn vastanneista yksinäisistä aikuisista 32 % oli ollut yksinäinen jo lapsena ja 56 % jo teini-iässä. - Sosiaalinen yksinäisyys - Emotionaalinen yksinäisyys - Negatiivisen arvioinnin pelko - Uusien tilanteiden pelko - Yleinen sosiaalinen ahdistuneisuus Voimakas ja pitkäaikainen ahdistustila ja toimintakyvyn heikentyminen ainakin eräissä arkielämän alueissa. Pitkäkestoista, voimakasta ja arkielämää haittaavaa alakuloisuutta, jolla ei spesifiä kohdetta. Yksinäisyys 0.66 Sosiaalinen 0.84 Sosiaalinen 0.35 ahdistuneisuus fobia Masennus ü Noin vuosi sitten ysillä minulla todettiin masennus, jonka pääsyynä luultavasti yksinäisyys. Pidin itseäni huonona ihmisenä, johon kukaan ei halua tutustua. Kaikki näytti harmaalta, enkä jaksanut enää olla ihmisille ystävällinen, koska en saanut minkäänlaista vastakaikua. ü Yksinäisyys sai aikaan eristäytymistä ja itsesyytöksiä, jotka johtivat masennukseen, ahdistus- sekä paniikkihäiriöön ja jatkuvaan itsetuhoisuuteen.

9 Miksi krooninen yksinäisyys vaikuttaa niin voimakkaasti psyykkiseen hyvinvointiin, fyysiseen terveyteen ja kognitiiviseen suoriutumiseen? ü Yksinäisyys ohjaa huomion kohdistumista ja vääristää sosiaalisista tilanteista tehtyjä tulkintoja - Silmäliiketutkimuksissa yksinäisten on todettu kohdistavan huomionsa muita negatiivisempiin asioihin (esim. riitoihin) ja jättävän huomiotta iloisempia asioita (kuten hymyt, läheiset vuorovaikutussuhteet). - Yksinäiset tulkitsevat sosiaaliset tilanteet uhkaaviksi ja muiden aikomukset vihamielisiksi. ü Yksinäisyys ohjaa syy-seuraustulkintoja itseään suojelevista itseään tuhoaviksi - Kroonisesti yksinäiset selittävät onnistumiset ulkoisilla sattumilla ja epäonnistumiset pysyvillä ja kontrolloimattomina ominaisuuksinaan. Ainoastaan tilapäisesti tai ei lainkaan yksinäiset selittävät onnistumiset pysyvillä hyvillä ominaisuuksillaan ja epäonnistumiset ulkoisilla sattumilla. ü Yksinäisyys vaikuttaa tunteiden voimakkuuteen ja kestoon - Onnistuminen ei tunnu oikein miltään, epäonnistumisista jää pitkään jatkuva voimakkaasti surullinen, ahdistunut ja epätoivoinen olo. Muilla tunteen toimivat toisin päin.

10 Yksinäisyys on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia, jonka vähentämiseksi on olemassa ratkaisukeinoja Tutkimusten pohjalta yksinäisyyttä voidaan vähentää mm.: - Vahvistamalla yksinäisen sosiaalisia ja sosiokognitiivisia taitoja. - Lisäämällä yksinäisen sosiaalisten kontaktien mahdollisuuksia. - Vaikuttamalla muiden asenteisiin, yksinäisten huomioimiseen ja vastavuoroisuuteen. - Pyrkimällä muuttamaan yksinäisen negatiivisia ajattelumalleja.

11