VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Transkriptio

1 VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

2 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että arjen vuorovaikutussuhteet) Riskitekijänä lapsuus- ja nuoruusiän tunneelämän häiriöille

3 VUOROVAIKUTUKSESSA NÄKYVÄ HÄIRIÖ VOI OLLA Itsenäinen häiriö (esim. varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt, autismikirjon häiriöt) Johtamassa lapsen omaan tunne-elämän häiriöön Seurausta lapsen omasta tunne-elämän (tai neuropsykiatrisesta) häiriöstä mutta lapsuusiän tunne-elämän häiriöt vaikuttavat aina tavalla tai toisella hänen tapaansa olla vuorovaikutuksessa

4 Lapsuusiän tunne-elämän kehityksen ja mielenterveyden häiriöt Pienten lasten psyykkiset ja varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt Autismikirjo + ADHD Lapsuudessa ja nuoruudessa alkaneet sos.vuorovaikutuksen häiriöt Traumaperäinen stressihäiriö + sopeutumishäiriöt Käytöshäiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt + pakko-oireinen häiriö Syömishäiriöt Psykoosisairaudet Somaattisesti ilmenevät psyykkiset oireet ja häiriöt Unihäiriöt Nuoruusiässä päihdehäiriöt, persoonallisuushäiriöt

5 TUNNE-ELÄMÄN KEHITYS Kehitykseen vaikuttavat moninaisin vaikutusmekanismein psyykkiset, sosiaaliset ja biologiset tekijät, mm. Kiintymyssuhde Vanhemmat (geneettiset tekijät) ja vanhemmuuden psykologinen aspekti Perhe- ja sosiaaliset tekijät ja riskit Lapsen omat ominaisuudet ja riskitekijät/epätyypilliset piirteet (biologinen haavoittuvuus)

6 KIINTYMYSSUHTEEN YHTEYS PSYKOPATOLOGIAAN Varhaisen kiintymyssuhteen luokitus ei ennusta kovin hyvin tulevaa kehitystä Varhainen traumatisoituminen ja hoidon pitkäkestoiset laiminlyönnit kuitenkin ovat yhteydessä moninaisiin ongelmiin Lievät, normatiivisesti välttelevät tai ristiriitaiset tai turvalliset kiintymyssuhteet eivät tavallisesti ole suoraan yhteydessä psykopatologiaan Turvallinenkaan kiintymyssuhde ei yksin suojaa lapsen omalta psyykkiseltä oirehdinnalta Häiriöt syntyvät useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta

7 VARHAINEN VUOROVAIKUTUS JA KIINTYMYSSUHDE Voi lisätä tai vähentää biologisen riskin vaikutusta tunne-elämän häiriöille Esim. keskosuus, vastasyntyneen synnynnäiset sairaudet Vanhemman psyykkinen sairaus: geneettisen riskin lisäksi vanhemman psyykkinen sairaus voi heikentää kaikkia vanhemmuuden vuorovaikutuksellisten tehtävien osa-alueita

8 LAPSEN VUOROVAIKUTUSHÄIRIÖT JA TUNNE-ELÄMÄN KEHITYS Autismikirjon häiriöt Psykiatrinen komorbiditeetti suurta 70-74%:lla jokin muu psykiatrinen häiriö (yli 40%:lla ahdistuneisuushäiriö, samoin käytöshäiriö yli 40%:lla, masennusta yli 15%:lla, univaikeuksia yli 30%:lla jne) Yli 40%:lla näitä kaksi tai useampia

9 KIINTYMYSSUHDETRAUMA Epätarkoituksenmukainen reagointi vuorovaikutustilanteissa Autonomiseen hermoston hälytysjärjestelmä Voimakkaita kehollisia ja emotionaalisia oireita Autonomisen hermoston hälytysjärjestelmän nopeus ja epätoimivuus > lapsi siirtyy voimakkaan tunteen valtaan, ennen kuin ehtii edes tajuta mihin reagoi Traumamuisto kytkeytynyt autonomisen hermoston hälytysjärjestelmään

10 OIREILUSTA Lapsen yritystä sopeutua, säädellä ja yritystä kommunikoida omasta kokemusmaailmastaan käsin Häpeä, ahdistuneisuus, hylätyksi tulemisen pelko Vuorovaikutustilanteiden väärintulkinnat Vapaat tilanteet pelottavia, hankalia Valta-asetelman välttäminen Myönteisen tunneyhteyden rakentaminen ja ylläpitäminen, hyväksyvä asenne

11 KIINTYMYSSUHDETRAUMA Sanoilla, ilmeillä, äänensävyillä erilainen merkitys traumatisoituneille lapsille Arkisetkin tilanteet ja vuorovaikutustilanteet haastavia (esim siirtymätilanteet) Lapsen toive tulla ymmärretyksi, hyväksytyksi Väärät tulkinnat Suorat, rankaisevat käytännöt usein lisäävät lapsen arvottomuuden ja häpeän tunnetta -> oireilu lisääntyy Aikuisen yhteys lapseen tärkeää

12 TUNTEIDEN SÄÄTELYKYKY Kyky säädellä tunteen laatua ja intensiteettiä, voimakkuutta Estää voimakkaan tunteen lamauttavan vaikutuksen -> mahdollisuus kokea vaikeitakin asioita turvallisesti Mitä enemmän turvallisuuden kokemus ja tunne sisäistyvät, sitä vahvemmaksi tunteiden säätelykyky muovautuu

13 VUOROVAIKUTUS PSYYKKISESTI OIREHTIVAA LASTA AUTTAVANA TEKIJÄNÄ Aikuisen tuki oirehtivaa lasta hoitaessa Tavoitteena tukea myönteistä vuorovaikutusta, aikuisen reflektiivistä kykyä ja löytää lapsen kehitystä palvelevia tapoja reagoida lapsen oireiluun Korjaavat kokemukset kaikissa arjen suhteissa

14 ARJEN VUOROVAIKUTUSSUHTEET Korjaavia kokemuksia Oma persoona työvälineenä Moniammatillisen ymmärryksen ja yhteistyön mahdollisuudet Kaikki vuorovaikutuskokemukset tärkeitä!! Vuorovaikutus on keskeisin kokemusten lähde lapselle Yksittäisetkin kohtaamiset ovat tärkeitä ja luovat lapselle kokemuksia, mitä erilaisista ihmissuhteista voi odottaa, miten tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi

15 VUOROVAIKUTUS SUOJAAVANA TEKIJÄNÄ Turvallinen kiintymyssuhde (huom! Yksikin hyvä kiintymyskohde riittää) Perhe, lähipiiri, koko sosiaalinen ympäristö Mentalisaatio (yksilön kyky pohtia omaa ja toisen mieltä) suojaavana tekijänä