Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Transkriptio

1 Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa Paula Korkalainen

2 Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden takaamisesta Isot lapsiryhmät, henkilökunnan vaihtuvuus ja muu epävarmuus! Yksinjäämisen pelko stressaa pieniä päivähoidossa: stressin vaikutus pienen lapsen kasvuun ja kehitykseen! Psykologit puhuvat kiintymyskäyttäytymisestä, joka aktivoituu lapsen stressitilanteessa; pelko Iso haaste julkiselle varhaiskasvatukselle kehittää sellaisia toimintamalleja, joilla voidaan tukea lasten tervettä kasvua ja kehitystä sekä tukea riskilasten perheitä kumppanuusperustaisen yhteistyön kautta

3 Päivähoidossa uhkia, jotka aktivoivat kiintymyskäyttäytymisen ERO VANHEMMISTA YKSIN JÄÄMINEN PITKÄT PÄIVÄT Stressaavat tilanteet: pukeutumistilanteet, WC-tilanteet, nukkumaan meno, ruokailutilanne, pelot, pipit, sairastuminen

4 Erokokemukset lapselle Ero vanhemmasta aiheuttaa stressiä ja ahdistusta Erokokemukset saattavat toisaalta vahvistaa mutta toisaalta horjuttaa lapsen turvallisuuden tunnetta TÄRKEÄ: kasvattajan ja lapsen välinen vuorovaikutus ja hoivakäyttäytyminen lapsen jäädessä yksin päivähoitoon

5 Kiintymyssysteemi rakentuu pelkosysteemiin eli lapsen hätävaihe laukeaa Kiintymyssysteemi on biologinen valmius, joka on ohjelmoitu aivojen syvimpiin osiin Ja aktivoituessaan menee päälle ja varoittaa lasta hakeutumaan turvaan PAKENE HYÖKKÄÄ JÄHMETY Uhkaavia tekijöitä voivat lapselle olla : yksinäisyys, pimeä, äänet, äkilliset asiat, kipu, sairaudet, väsymys, nälkä, ero vanhemmista, vieraat ihmiset Kun lapsi saa turvaa - turvallisuussysteemi aktivoituu ja systeemi menee pois päältä

6 Miksi kiintymyssuhteet ovat tärkeitä? Kiintymyssuhteiden merkitys tärkeä erotilanteessa, koska lapsi ei pysty pitämään mielessään mielikuvaa vanhemmasta kovin pitkän aikaa Hoidossa lapsen kiintymyssuhdetta vanhempiin vahvistetaan, koska hyvä kiintymyssuhde kasvattajaan luo turvallisuutta, jonka varassa lapsi selviää hoitopaikassa ilman vanhempia

7 Turvallinen kiintymyssuhde perustuu sekä oikeaan tietoon että oikeaan tunteeseen: suomalainen normikasvatus on sisältänyt oikean tiedon, mutta väärän tunneviestin

8

9 Päivähoidon aloitusvaihe merkittävä muutos (Tuliharju 2009) Luodaan ensin suhde aikuisten välille -- vanhempi tutustuu ensin hoitajaan: voi kysyä vanhemmilta aluksi kuinka paljon voitte olla tukemassa lasta päivähoidon alussa? Vanhempi luo tutustumisen kautta suhteen hoitajaan ja siirtää sen lapselleen Vasta sitten luovuttaa lapsensa hoitajalle Vanhempien tärkeyttä korostetaan Lapsi valmistellaan ja lapselle kerrotaan ja luodaan siten jatkuvuutta ja mielenrauhaa sopeutua muutokseen vanhemman turvin

10 Anna Tuliharju: Autetaan lasta pitämään vanhemmat mielessä!

11 Minuus rakentuu pysyvän hoitajan kautta Anna Tuliharju: Lapsi rakentaa omaa minuuttaan hoitavien aikuisten mallista, kuin peilaamalla itsään aikuisten peilistä tai rakentamalla mosaiikkia itseensä hoitavien aikuisten ominaisuuksista ja hoivafunktioista. Mitä useamman hoitajan kuvana lapsen minuus rakentuu, sen pirstaleisempi siitä tulee. Jos vielä äiti ja isä "unohdetaan" hoitopäivän ajaksi, (Lapselle sanotaan: "älä itke, ei tarvitse ikävöidä, tehdään sen sijaan jotain kivaa niin ikävä unohtuu" tai äidille sanotaan: -"ei se yhtään itkenyt kun olit poissa, nyt vasta kun tulit hakemaan") katkotaan lapsen mielestä pysyviä mielikuvia tärkeimmistä ihmisistä eli vanhemmista, ensisijaisista kiintymyssuhteista. Niiden mukana katkotaan myös niitä lapsen mielensisäisiä, psyykkisiä rakenteita, joihin juuri pitäisi ensi vuosina syntyä jatkuvuutta ja eheyttä. Tosiasiassa alle 2-3-vuotias ei edes OSAA ikävöidä yksin, ilman turvallista äitiä paikalla (siksi lapsi itkee vasta kun äiti tulee hakemaan) - ja juuri siksi hän tarvitsee myös päivähoitoon turvallisen tutun pysyvän aikuisen hoitajakseen.

12 Lapsen hoitaja tukee ja antaa turvaa Anna Tuliharju VARKEn seminaarissa AUTTAA VANHEMPIA HOIDON ALUSSA AUTTAA LASTA PITÄMÄÄN VANHEMMAT MIELESSÄ: alle 3-v lapsi ei pysty säilyttämään mielessään äitiä/vanhempaa 1,5 v pystyy säilyttämään 3-4 t AUTTAA IKÄVÄSSÄ, EI KIELLÄ SITÄ KESTÄÄ SEKÄ ÄIDIN TUNTEET ETTÄ LAPSEN TUNTEET TOIMII VANHEMPIEN EDUSTAJANA TOIMII TURVASATAMANA PÄIVÄN AIKANA JOTTA LAPSI VOI SUUNNATA OMAAN KASVUUNSA, KEHITYKSEEN JA OPPIMISEEN PYRKII HOITAMAAN LASTA VANHEMPIEN TOIVEIDEN MUKAAN SUOJELEE LAPSEN YKSILÖLLISYYTTÄ EI PYRI VANHEMPIEN TILALLE ANTAA LAPSELLE OIKEAA TIETOA ANTAA TILAA LAPSEN TUNTEILLE SANOITTAA LAPSEN TUNTEITA

13 Mitä kasvattajalta vaaditaan kiintymyssuhteen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi? Sensitiivisyyttä: lapsen tarpeiden kuuleminen ja tunteiden oikea tulkinta ja niihin vastaaminen Emotionaalinen vastavuoroisuus keskeistä pienten kanssa toimittaessa Kannattelevan suhteen luominen ensin yhteen henkilön tärkeä pienille: myöhemmin laajentaminen muihin aikuisiin

14 Muistukkeet: Äidin/vanhempien valokuva T-paita tai yöpaita Lapselle tärkeä esine kotoa Hoitajan kuva alussa tukee myös lapsen mielenrauhaa

15 Puukilan päiväkoti Jämsä * Nimetään lapselle oma hoitaja * Perheille lähetetään päätös hoitopaikasta ja päätökseen laitetaan liitteeksi alkukeskustelukaavake * Oma hoitaja ottaa yhteyttä syksyllä aloittaviin uusiin perheisiin ja sopii keskusteluajan * Oma hoitaja käy vanhempien kanssa aloituskeskustelun ja sopii tutustumisajan * Lapsi tutustuu päivähoitoon 2x 2 tuntia vanhempiensa kanssa ja 2 x 2 tuntia ilman heitä, ennen kuin hoito alkua. * Toivotaan, että vanhemmat toisivat pienen valokuva-albumin, jossa olisi muutamia valokuvia lapselle tärkeistä ihmisistä, tavaroista jne. * Lapsi saa tuoda esim. äidin yöpaidan jos se tuo turvaa * Ryhmän aikuisista ja lapsista otetaan valokuvat ja niitä pidetään esillä ja niitä päivitetään päiväjärjestyksen mukaan. Työvuorosta pois lähtevä aikuinen ottaa itse oman valokuvansa pois näkyvistä Henkilökunnan valokuvat (koko talon) -> vanhemmatkin pystyvät jo kertomaan lapsilleen, ketkä ovat päivän /illan/ yön aikana lasta hoitamassa * Päiväjärjestys käydään läpi monta kertaa päivässä - aamulla - välipalalla - Päivällisellä * JOKA VIIKKO pidetään oman tiimin palaveri, joka toinen viikko toiminnan suunnittelua ja joka toinen viikko puhutaan lapsista. Koko tiimi todella harvoin yhtä aikaa paikalla -> tärkeää että kirjataan palaverin asiat tarkoin vihkoon -> tieto siirtyy vapaapäiväläisillekin * Pyritään työskentelemään pienryhmissä * HYVÄKSYTÄÄN LAPSEN IKÄVÄ JA ÄIDIN IKÄVÄ! Annetaan vanhemmille lupa soittaa hoitopaikkaan ikävän iskiessä. * Pyritään huomioimaan omaa lasta ja antamaan aikaa silloin, kun ollaan hänen kanssaan samassa vuorossa

16 Saukkolan päiväkoti >> Tikkalan pk Lapsi siirtyy uuteen päiväkotiin tutun oman hoitajan kautta ja uuteen paikkaan tutustuminen tapahtuu vähitellen askel kerrallaan kolmivaiheisena kolmen näyttämön kautta. Tavoite: Huomioidaan kaikessa yksilöllisyys ALOITUS: PERHEEN NÄYTTÄMÖ Kutsu aloituskeskusteluun lähetetään perheelle jo päivähoitopäätöksen mukana. Keskustelussa käytetään kasvatuskumppanuuskoulutuksen aloituskeskustelumallia (Stakesin malli) ja ensitapaamisen aikana tehdään myös Jyväskylän kaupungin päivähoidon toimintakäytänteiden mukainen palvelusopimus perheen kanssa. Ensimmäinen tapaaminen tapahtuu aikuisten kesken ilman lasta. Seuraava tapaaminen tapahtuu lapsen kotona, jolloin lapsi tutustuu uuteen hoitajaansa tutussa ympäristössä. Tämän jälkeen sovitaan tutustumiskäynti päiväkotiin. LAPSEN NÄYTTÄMÖ Lapsen tutustumiskäynnin aikana päiväkotiin tavoitteena on, että vanhemmat esittelevät lapselleen tulevan hoitopaikan. Lapsen pehmeä lasku tapahtuu tämän jälkeen pikkuhiljaa sitten, että hän osallistuu 3-5 kertaa hetkille päiväkodissa muiden lasten seurassa. Hetkille osallistuminen tapahtuu ensin yhdessä vanhemman kanssa ja sitten ilman vanhempia. Yksi näistä hetkistä on ruokailu. Tämän pehmeän tutustumisjakson jälkeen lapsi aloittaa varsinaisen hoidon. PÄIVÄKODIN NÄYTTÄMÖ Aloitusvaiheen jälkeen oma hoitajuutta tuetaan järjestämällä aluksi joka viikko keskusteluja oman hoitajan ja vanhempien kanssa 3-5 kertaa. Lapsen turvallisuutta tuetaan pienryhmätoiminnalla ja vertaistoiminnalla ja siten pyritään vähentämään kontaktien määrää päivän aikana. Tavoitteena on oma hoitajuus, jota tuetaan myös työvuorojärjestelyillä. Myös pienille lapsille pyritään turvaamaan oma fyysinen tila (yhdistyminen pienten puolelle). Vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistetaan järjestämällä vanhempainilta. Henkilökunta pitää viikkopalavereita ja suunnittelee yhdessä toimintaa suunnittelupäiviä pitämällä. Lapsen turvallisuuden tunnetta vahvistetaan mm. perheen valokuvan avulla. Vanhemmuutta vahvistetaan korostamalla kaikissa yhteyksissä vanhempien tärkeyttä omalle lapselleen!

17 Multian päivähoito Lapsi tutustumaan hoitopaikkaan vanhempien opastamana Lapsi jää hoitoon ja vanhemmista erossaoloaikaa pidennetään vähitellen Vanhempien, hoitajaan ja varahoitajan tutustuminen Kotikäynti, jolloin hoitajat esitellään lapselle

18 Yhteenveto ja johtopäätökset Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus pilotti on herättänyt pohtimaan lapsen kasvun ja kehityksen näkökulmasta päivähoidon aloitusta uudella tavalla. Osallistumiskokemus on ollut osallistujien mielestä vaikuttava ja työn ja aloitusvaiheen prosesseja kehittämään herättelevä. Pilotissa on nojauduttu tieteelliseen tutkimukseen lapsen psyykkisen kehityksen tarpeista ja siten pilotoinnissa on pyritty kehittämään varhaiskasvatusta tutkittuun tieteeseen perustuen. Johtopäätöksenä voisi sanoa, että pilotin esille nostamia kysymyksiä ja kehitelty toimintamalli on samansuuntainen kuin kasvatuskumppanuuskoulutuksen toimintamalli ja siksi suositeltava otettavaksi käyttöön vähitellen kaikissa keskisuomalaisissa päivähoidon yksiköissä. Toimintamallin kehittäminen on ensisijaisesti tahdon ja ajattelutavan muutosprosessointi kuin resurssikysymys.