Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Transkriptio

1 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki

2 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen. Jokaisen yksilön arvomaailmat määrittelevät minkälaisen painoarvon eri asiat saavat, jotta tasapaino löytyisi.

3 Tasapaino on, kun ihminen voi hyvin Kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, jossa ihminen on myönteisessä vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa. Elinympäristöön kuuluu sosiaalinen yhteisö sekä myös kulttuuri- ja luontoympäristö, jossa ihminen elää.

4 Salutogenesis Antonovskyn mukaan ihmisen erilaiset vastustuskykytekijät voidaan kiteyttää henkisen koherenssin (sense of coherence) tunteeseen, jolla on kolme pääkomponenttia: 1. Elämän ymmärrettävyys (comprehensibility) 2. Elämän hallittavuus (manageability), ja 3. Elämän merkityksellisyys (meaningfulness, purpose)

5

6 Nykyajan vaatimukset Työn, perheen ja ihmisten muiden päivittäisten roolien ja tekemisten yhteensovittaminen on aiempaa suurempi ongelma ja stressin aihe. Päällekkäisten tai samaan aikaan suoritettavien tehtävien määrä on kasvussa (Pantzar 2009) Arkielämän ristiriitojen kasvu heikentää ihmisten elämänhallinnan tunnetta.

7 Sitran selvityksiä 8: V

8 Nykyajan vaatimukset Henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden merkitys on korostunut siirryttäessä teollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan, missä tiedon käsittely, tuottaminen, varastointi ja viestintä muodostavat keskeisen osan ihmisten arjen toiminnasta (Weehuizen 2005; Stengård 2008; Lönnqvist 2008; Schugk 2008).

9 Nykyajan vaatimukset Työntekijöiltä edellytetään jatkuvaa uuden oppimista, sopeutumista muutoksiin, laajojen kokonaisuuksien hallintaa, vuorovaikutustaitoja, vastuun ottamista sekä kykyä sietää ristiriitoja ja epävarmuutta. Mielenterveyden häiriöt voivat heikentää keskittymiskykyä, tarkkaavuuden ylläpitoa, oppimiskykyä ja muistia, vaikeuttaa päätöksentekoa, hidastaa psykomotorisia suorituksia ja heikentää omien suoritusten positiivista arviointia.

10 Mielenterveys Mahdollistaa kyvyn onnellisuuteen, itsetuntoon ja itsenäisyyteen sekä kyvyn itsestä ja toisista huolehtimiseen. Siihen sisältyy taito selviytyä elämän vastoinkäymisistä ja kriiseistä, joita jokaisen elämään väistämättä kuuluu.

11 Pari sanaa stressistä Geeneistä periytyvällä alttiudella, temperamentilla, on suuri merkitys stressitaipumukselle. Positiivisesti stressaantunut ihminen tuntee saavansa tehdyksi asioita. Negatiivisesti stressaantuneet kokivat, etteivät saa riittävästi aikaiseksi tai tehtäviä asioita oli liikaa.

12

13 Haitallisen stressin oireita kireys, jännittyneisyys, lyhytpinnaisuus unihäiriöt oman terveyden ja harrastusten laiminlyönti liikunnan väheneminen lisääntynyt alkoholinkäyttö mielialamuutokset, näköalattomuus motivaation puute

14 The next step Burn out uupumusasteinen väsymys kyynistynyt asenne työtä kohtaan heikentynyt ammatillinen itsetunto

15 Ehkäise, ettei tarvitse hoitaa! Työntekijöiden on hyvä huolehtia omasta palautumisestaan päivittäin. Työajan noudattaminen, riittävä lepo ja terveelliset elämäntavat sekä muu mieluisa ja virkistävä vapaa-ajan tekeminen vastapainona työlle mahdollistavat voimavarojen riittävyyden.

16 Ehkäise, ettei tarvitse hoitaa! Työssä kohdatut tai havaitut epäkohdat on otettava esimiehen kanssa puheeksi ja sen jälkeen osallistuttava yhteistoimintaan toimivan ratkaisun löytymiseksi.

17 The final step depression masentunut, surullinen, ärtyinen tai tyhjä mieliala sekä alentunut kyky tuntea mielenkiintoa tai mielihyvää unettomuus tai väsymys, laihtuminen tai painonnousu, keskittymis- ja muistivaikeudet, kehon liikkeiden hidastuneisuus tai levottomuus, seksuaalinen haluttomuus, arvottomuuden ja toivottomuuden tunne vakavimmissa tilanteissa kuolemantoiveet tai itsemurha-ajatukset.

18 Onko työ paha asia? Työ on myönteinen asia elämässä, ja työssä käyvät ovat keskimäärin terveempiä ja tyytyväisempiä kuin työttömät. Työ antaa merkitystä elämälle ja vahvistaa itsetuntoa. Työyhteisössä voi olla sekä mielenterveyttä tukevia että sitä horjuttavia tekijöitä.

19