TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVA

KAARINAN KAUPUNKI TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS.3.1 KAARINAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT 1

2 TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaarinan aupuni, Piiiönlahti, orttelit 2100-210 Tuorlan alueen asemaaava Asemaaavalla muodostuu Kaarinan aupungin Piiiönlahden, 2. aupunginosan, orttelit 2100-210 seä maatalous-, puisto-, lähiviristys-, liienne-, atu- ja maisemallisesti arvoaat peltoalueet. Jani Laasanen, Kaarinan aupuni / aavoitus PL, 781 KAARINA Asemaaava on tullut vireille.3.11 Kaupunginvaltuusto on hyväsynyt asemaaavan 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue äsittää osan Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitosen untayhtymän omistamista tiloista Hulis-Tuorla, iinteistötunnus 2 7 1 10, ja Tuorlan oulutila, iinteistötunnus 2 08 3 7. Kaava-alueeseen uuluu myös valtion omistama Tähtitorninmäi-tila, iinteistötunnus 2 7 1 8. 1.3 Kaavan taroitus Tavoitteena on mahdollistaa Tuorlan alueen ehittäminen seä oppilaitosen, observatorion että matailun annalta. Kaavatyön yhteydessä selvitetään mahdollisen lisäraentamisen määrä ja sijainti alueella. Suunnittelun yhtenä lähtöohtana on alueen arvoas ympäristö, jona perusteella asemaaavassa selvitetään suojeluohteet niin raennetun uin ulttuuri- ja luonnonympäristönin osalta. 1. Luettelo selostusen liiteasiairjoista 1. tilastolomae 2. ote maauntaaavasta 3. ote Voivalan osayleisaavasta. ote vesihuoltoartasta. Kaarinan aupunginvaltuuston aavoituspäätös 1.11.10 13 6. Natura-alueen selostus ja vaiutusten arviointi 7. Valtaunnallisesti merittävät raennetut ulttuuriympäristöt; Tuorlan artano ja Suuri Rantatie 8. havainneuva Tuorlan alueesta 1. Muut asemaaavaan liittyvät selvityset 1. Väriojan ehittämisen ideasuunnitelma, FCG 1.12.11 2. Historiallisesti ja raennustaiteellisesti arvoaan raennusannan inventointi, Seppo Pärnä, 1997 3. Selvitys valosaasteen vaiutusista, Turun yliopisto / Tuorlan observatorio..13. Aatelisartanosta ammatillisesi oppilaitosesi, Kalervo Mäinen 0. Tuorlan puutarhan asvillisuusluettelo

3 3 LÄHTOKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista 3.1.1 Nyytilanne ja alueen yleisuvaus Peimarin oulutusuntayhtymä / Ammattiopisto Livia on tehnyt aloitteen asemaaavan laatimisesta Tuorlan eseiselle raennetulle alueelle. Asemaaava äsittää myös Turun yliopiston observatorion alueen. Alueen ehittämisestä on neuvoteltu maaseutuoppilaitosen ja yliopiston edustajien anssa. Tuorlan eseiselle alueelle on vireillä seä oppilaitosen toiminnan että seudun matailun annalta merittäviä haneita. Kaarinan aupungin annalta on Tuorlan alueen ehittäminen täreä asia. Alueella on toisaalta useita suojeluohteita uten Viipurintie, luonnonympäristöjä, artanon puisto ja vanhoja raennusia. Alueen raentamisen tulisi jatossa perustua asemaaavaan eiä enää suunnittelutarvelupiin. Suurin osa suunnittelualueesta liittyy Ammattiopisto Livian toimintoihin, jota sijaitsevat osittain Tuorlan artanoalueen vanhoissa raennusissa ja osittain myös uudemmissa raennusissa. Kartanoympäristöön on raennettu myös opiselijaasuntoloita. Osa vanhoista raennusista toimii erilaisina oulun aputiloina uten välinevarastoina tai opetustiloina. Aivan alueen sisääntulotien edustalla toimii Tuorlan majatalo, joa toimii ysityisenä matailupalveluiden tarjoajana ruoailu- ja ooustiloineen. Tuorlan artanon itäpuolella sijaitsevan mäen päällä on Turun yliopiston Tuorlan observatorio. Observatorion tiloissa tehdään säännöllistä tutimustoimintaa tähtitieteen alalla. Alueella on myös pienimuotoista yritystoimintaa. 3.1.2 Luonto, luonnonympäristö ja maisemallisesti arvoaat alueet Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualue rajoittuu liimääräisesti Tuorlan observatorion aaoispuolella Natura-alueeseen. Kohde on osa oonaisuutta Kaarinan metsät Natura 00 aluetta. Maauntaaavassa alue on luetteloitu ohteena SL 6002, Tuorlan tammilehto. Alueella asvaa eri-iäisiä tammia seä pähinäpensaita tammen alipuustona. Myös muu alus- ja pensasasvillisuus on monipuolista. Tuorlan artano ja siihen liittyvä puistoalue uuluvat valtaunnallisesti merittäviin raennettuihin ulttuuriympäristöihin. Alueen asvillisuus on monipuolista ulttuurisidonnaista asvillisuutta ja alueella saattaa olla myös uhanalaisia asvilajeja. Historiallisen taustan ja ulttuurisidonnaisten lajiston perusteella on todennäöistä, että alueella esiintyy myös näihin lajeihin sidosissa olevia eläinlajeja. Kulttuuriympäristöön sidonnaisten asvi- ja eläinlajien säilyminen edellyttää alueen säännöllistä hoitoa. Maisemallisesti arvoaat alueet Suunnittelualue sijaitsee lähes oonaan valtaunnallisesti merittävällä raennetun ulttuuriympäristön alueella. Maisemallisesti arvoaat alueet voidaan jaaa areasti ahteen osa-alueeseen, joista toinen sijaitsee varsinaisen Tuorlan artanon ympäristössä. Alue esitellään taremmin aavaselostusen Raennetun ympäristön / raennetun ulttuuriympäristön ohdassa. Lisäsi suunnittelualueen länsiosassa on maisemallisesti arvoas peltoalue, jossa Suuren Rantatien linjaus ulee pitin pellon reunaa. Pellon oreimmalta ohdalta avautuu näymä Kuusistonsalmeen, Suurelle Rantatielle ja Tuorlan artanoon ja sen puistoon. 3.1.3 Raennettu ympäristö

Raennussuojelu ja raennettu ulttuuriympäristö Palvelut ja työpaiat Viristys Liienne Suunnittelualue sijaitsee lähes oonaan valtaunnallisesti merittävällä raennetun ulttuuriympäristön alueella. Peimarin oulutusuntayhtymän ampusalue on 1880- luvulta periytyvä maanviljelyä ja puutarhanhoitoa edistävä oppilaitos, joa on perustettu Tuorlan eseisiltä osiltaan 1810-luvulla raennetun artanon maille. Aritehtonisesti ja maisemallisesti arvoaan tilan historia juontaa esiajalta. Itse Tuorlan artano sijaitsee Piiiönlahden pohjoisrannalla Suuren Rantatien varrella. Kartanon pääraennus on sijoitettu maastoon oreimmalle ohdalle ja sen vanhinta asierrosista osaa reunustavat ysierrosiset 1810-luvulla raennetut siivet. Maisemaa hallitsevat yhtenäiseen asuun raennetut talouspihan raennuset, jota muodostavat muurimaisen seinämän vanhan maantielinjan, esiaiaisen Suuren Rantatien etelälaitaan. Kartanon puistossa sijaitsee 1800-luvun alupuolella valmistunut viljamaasiini. Tuorlan talouspihan taana olevalla mäellä on tähtitieteellinen tutimuslaitos, Tuorlan observatorio, jona vanhimmat raennelmat liittyvät aateemio Yrjö Väisälän ehittämiin tutimusmenetelmiin. Osa vanhoista raennelmista on ainutlaatuisia oo maailman mittaaavassa. Suuri Rantatie on puolestaan Suomen täreimpiä historiallisia maantieyhteysiä. Turua ja Viipuria yhdistämään raennetun Suuren Rantatien Tuorlan ohdalla uleva osuus on ysi parhaiten säilyneistä oo Varsinais-Suomessa. Maauntaaavassa Tuorlan artanon raennusoonaisuus on meritty ohteena SR 6007. Tuorlan artanon puiston ja Natura-alueen välissä sijaitsevalla mäellä on lisäsi maauntaaavan muainen muinaismuistoohde, SM 6036, mahdollinen hautaraunion pohja (2 appaletta). Muinaismuistoohde ei sijaitse suunnittelualueella. Suojeluohteet on inventoitu taremmin aavaselostusen liitteenä olevassa ulttuurihistoriallisen maiseman arvioinnissa (liite 7). Suunnittelualue on merittävä palveluiden ja työpaiojen alue. Ammattiopisto Livian opetusaloja Tuorlassa ovat maa- ja puutarhatalous seä luonto- ja ympäristöala. Maaseutuopisto työllistää noin 60 henilöä. Opetustoiminnan ohella Tuorlan alueella on myös ravintola- ja matailutoimintaa. 1800-luvulta peräisin olevassa raennusessa toimii Tuorlan majatalo, joa tarjoaa ravintola-, oous- ja majoituspalveluita. Turun yliopiston Tuorlan observatoriossa on pääasiassa tutimustoimintaa. Tutimustoiminta työllistää noin 0 henilöä. Observatorion yhteydessä toimii lisäsi Tuorlan planetaario, jossa on esitysiä ympäri vuoden. Alueella toimii lisäsi ysi yritys, Opteon Oy, jona erioisalaa on erioisoptiian hiominen lähinnä auoputiin. Yritys työllistää muutamia henilöitä. Tuorlan alueen ympäristössä on laajat viristysäyttöön soveltuvat alueet. Avarat peltoalueet ja monipuolista puustoa ja asvillisuutta asvavat metsäiset mäet luovat erinomaiset puitteet uloiluun. Viristysäyttöä rajoittavat jonin verran alueen merittävät suojeluarvot. Suunnittelualue sijaitsee maantien 110 eteläpuolella. Tie uuluu Varsinais-Suomen päätieverostoon. Turu Helsini moottoritielle on yhteys Raadelman liittymän autta noin 2 ilometriä Tuorlan alueelta itään. Liiennemäärä maantiellä 110 on noin 6.000 ajoneuvoa vuoroaudessa Tuorlan ohdalla.

Uudenmaantiellä on säännöllinen jouoliienneyhteys Kaarinan / Turun seä Piiiön suuntaan. Vuoroväli on noin 2 vuoroa tunnissa. Uudenmaantien varrella ulee evyen liienteen väylä, joa uuluu seudulliseen evyen liienteen pääverostoon. Alueelta on suora pyörätieyhteys Kaarinan / Turun ja Piiiön suuntiin. Kevyen liienteen väylä ulee Uudenmaantien pohjoispuolella. Tuorlan oulujen ohdalla on aliuluyhteys Tuorlan puolelle. Yhdysuntateniia ja muut verostot 3.1. Ympäristöhäiriöt 3.1. Maanomistus Suunnittelualueen ympäristössä on osittain raennettu unnallisteniian verosto. Osa unnallistenisestä verostosta on oulutusuntayhtymän ylläpitämiä. Vesihuoltoveroston arviointi tehdään aavatyön ohessa. Maantien 110 varsi sijaitsee liiennemelualueella. Melualueen rajoilla sijaitsee muutamia raennusia. Mahdollisesti tarvittavat melumääräyset esitetään asemaaavaartassa. Suunnittelualueella on seä Kaarinan aupungin että ysityistä omistusta. 3.1.6 Tonttijao ja -reisteri 3.1.7 Pohjaartta 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maauntaaava Suunnittelualue on maareisterissä. Kaarinan aupungin iinteistö- ja paiatietolaitos päivittää pohjaarttaa aina asemaaavojen laatimisen tai uudisraentamisen yhteydessä. Turun aupuniseudun maauntaaavassa Tuorlan eseinen alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, M. Alue on meritty ulttuuriympäristön tai maiseman annalta täreäsi alueesi. Alueen hali länsi-itä suuntaisena ulee maauntaaavan muainen uloilureittiyhteys. Suunnittelualueella sijaitsevat tai suunnittelualueeseen rajoittuvat seuraavat suojeluohteet: SL 6002: Tuorlan tammilehto. Alue uuluu Kaarinan metsät Natura 00- alueeseen. Alueella asvaa eri-iäisiä tammia ja pieniä pähinäpensaita. Alueella on jonin verran myös istutettuja ulomaisia puulajeja muun puuston seassa. Alusasvillisuus on monipuolista. Kasvilajeja ovat muun muassa rantahirvenjuuri, lehto-orvoi, jänönsalaatti ja äenaali. SR 6007: Tuorlan artanon raennusoonaisuus, Uudenmaan rantatie. Alueen raennusanta on pääosin 1800-luvun alusta. Useat uloraennusetin, uten viljaaitta ja paja, on raennettu tyyliluomusisi. Kartanon ympärillä on vehmas ulttuurimiljööalue. Alueeseen liittyy osa historiallisesta Uudenmaan rantatiestä. SM 6036: Mahdollisia hautaraunion pohjia asi appaletta.

6 (liiteartta) 3.2.2 Turun aupuniseudun raennemalli 3.2.3 Yleisaava 3.2. Asemaaava 3.2. Raennusjärjestys Kaavoitettava alue ei uulu Turun aupuniseudun raennemallin muaisiin uusiin tai täydennettäviin asuin- tai työpaia-alueisiin. Entisen Kaarinan puolella on voimassa oieusvaiutteinen Voivalan osayleisaava. Siinä suunnittelualue on työpaia-alueita, TP ja TP-2, asuinpientalojen aluetta, AP-1, erillispientalojen aluetta, AO-1, maisemallisesti arvoasta peltoaluetta, MA, seä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä luontoarvoja, MY. (liiteartta) Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemaaavaa. (liiteartta) Kaarinan aupungin raennusjärjestys on tullut voimaan 10.10.11. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET.1 Suunnittelun äynnistäminen ja vireille tulo Kaarinan aupunginvaltuusto on tehnyt aavoituspäätösen 1.11.10 13. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kaarina-lehdessä.3.11. Asemaaavaa oseva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväsytty Kaarinan aavoitus- ja raennuslautaunnassa 9.3.11..2 Osallistuminen ja aavatyön vaiheet Asemaaavaa on laadittu yhteistyössä Ammattiopisto Livian, sosiaali- ja terveysopiston, Tuorlan observation ja Tuorlan majatalon edustajien anssa. Lisäsi on pidetty asemaaavaa oseva viranomaisneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-esusen ja Turun maauntamuseon anssa. Myös aavoitus- ja raennuslautaunta äsitteli Tuorlan alueen asemaaavaa esusteluasiana ennen aavaluonnosen hyväsymistä. Asemaaavan valmisteluvaiheessa on pidetty neuvotteluita seuraavasti:.1.11: Viranomaisneuvottelu aloitusvaiheessa, Varsinais-Suomen ELY-esus, Varsinais-Suomen liitto, Turun maauntamuseo, Kaarinan aupuni 29.9.11: Kaarinan aupuni ja alueella sijaitsevat toimijat neuvottelu Ammattiopisto Livian anssa 2.2.13: Viranomaisneuvottelu luonnosvaiheessa, Varsinais-Suomen ELY-esus, Turun maauntamuseo, Kaarinan aupuni.3.13: Tuorlan yliopisto, Suomen Yliopistoiinteistöt Oy, Kaarinan aupuni

7.3 Sopimuset Asemaaavaa oseva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty Kaarinan aavoitus- ja raennuslautaunnassa 9.3.11. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty tiedosi asemaaavan osallisille. (liite) Tuorlan alueen asemaaavaluonnos on hyväsytty Kaarinan aavoitus- ja raennuslautaunnassa 1.12.11 197. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 11.1.-2.2.12. Kaavaluonnosesta saatiin muutamia yhteydenottoja alueen maanomistajilta. Yhteydenottojen perusteella on asemaaavatyön ohessa jatettu tarempia neuvotteluja maanomistajien anssa asemaaavan ysityisohdista. Asemaaavan yhteydessä ei tarvita aavaan liittyviä sopimusia...1 Kaavaehdotusen hyväsyminen Kaarinan aupunginhallitus on hyväsynyt asemaaavaehdotusen xx.xx.xxxx. Hyväsytty aavaehdotus on ollut julisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.xxxx. Asemaaavaehdotusesta pyydetään lausunnot Varsinais-Suomen liitolta, Varsinais-Suomen ELY-esuselta, Museovirastolta, Turun maauntamuseolta, Turun yliopistolta, Suomen Yliopistoiinteistöt oy:ltä, ympäristönsuojelulautaunnalta, teniseltä lautaunnalta, sivistyslautaunnalta, terveystarastajalta, Fortum Sähönsiirto Oy:ltä, johtavalta raennustarastajalta, paiatietopäälliöltä ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoselta...2 Asemaaavan hyväsyminen Julisen nähtävillä olon ja lausuntojen saapumisen jäleen Kaarinan aupunginvaltuusto hyväsyy asemaaavan. Asemaaavan hyväsymispäätösestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oieuteen 30 vuoroauden uluessa pöytäirjan tultua nähtäville.. Asemaaavan tavoitteet Asemaaavan tavoitteena on mahdollistaa Tuorlan alueen ehittäminen seä oppilaitosen, observatorion että matailun annalta. Kaavatyön yhteydessä selvitetään mahdollisen lisäraentamisen määrä ja sijainti alueella. Suunnittelun yhtenä lähtöohtana on alueen arvoas ympäristö, jona perusteella asemaaavassa selvitetään suojeluohteet niin raennetun uin ulttuuri- ja luonnonympäristönin osalta. ASEMAKAAVAN KUVAUS.1 Mitoitus Asemaaavan lähtöohtana on Tuorlan ulttuurihistoriallisen ympäristön vaaliminen ja alueen ehittäminen. Alue tulee säilymään pääosin ennallaan, mutta asemaaavassa on tutittu mahdollisia ehittämisohteita myös raentamisen näöulmasta. Suurin osa asemaaavan muaisesta uudesta raentamisesta sijaitsee Väriojan länsipuolella, jossa vaiutuset ulttuuriympäristöön ja suojeltavaan raennettuun ympäristöön jäävät selvästi vähäisemmäsi. Asemaaavan eräänä tavoitteena on esittää Ammattiopisto Livian toimintoja yhtenäisesi ampusoonaisuudesi. Raennusoieutta varsinaiselle oulualueelle on osoitettu 1.000 -m 2. Tästä uutta raen-

8.2 Aluevarauset.2.1 Korttelialueet nusoieutta on noin 10.000 -m 2. Vähäisessä määrin laajentumismahdollisuutta on osoitettu myös Tuorlan artanon alueelle, jossa on mahdollisuus lisätä alueen majoitusmahdollisuusia noin 800 -m 2. Tuorlan observatorion alueella varaudutaan allion sisään raennettavaan uuteen vierailijaesuseen. Vierailijaesusen errosala on esitetyissä luonnosissa 800 -m 2. Lisäsi varaudutaan mahdolliseen laajentamiseen tulevaisuudessa siten, että oonaisraennusoieudesi asemaaavaan meritään 1.00 -m 2. Vierailijaesus sijoittuu iinni alliorinteeseen, osittain syntyy mahdollisesti myös maanalaisia tiloja. Alueen itäosan ehittämisen yhteydessä varaudutaan myös uusiin liiennejärjestelyihin raentamalla pysäöintialueita ja atuyhteys Uudenmaantielle. Asuinraennusten orttelialueet, AO Kortteli 2103 on erillispientalojen orttelialuetta, AO. Kortteli 2103 äsittää yhden tontin, jolla on vanha asuinraennus. Tontti on ysityisessä omistusessa. Kerrosluu on I u 2/3 ja tehouusluu e=0.. Tontin pohjoisen raennusalan rajalle on meritty raenteiden ääneneristävyysvaatimus liiennemelua vastaan. Asuinraennusen oleselupiha tulee suojata liiennemelulta raennusella tai muilla raenteilla. Asuntolaraennusten orttelialueet, AS Korttelin 2100 tontti on asuntolaraennusten orttelialuetta, AS. Alueella on neljä olemassa olevaa opiselijoille taroitettua asuntolaraennusta. Raennusten yhteenlasettu raennusoieus on 2.880 -m 2. Tontin itäosassa sijaitsee asi raennusalaa, joissa on olemassa olevia raennusia, mutta ne eivät ole atiivisesti äytössä. Mahdollisen ampusalueen toteutuessa lisääntyy opiselija-asuntoloiden tarve alueella. Edellä mainittujen ahden raennusalan raennuset on tällöin mahdollista ottaa äyttöön opiselija-asuntoloiden tiloina. Vanhoja raennusia on mahdollisuus laajentaa tai ne voidaan orvata uudisraennusilla. Asuntolaraennusia on siten mahdollista ottaa äyttöön lisää 1.00 -m 2. Tästä uuden raennusmassan osuus on noin 800 -m 2. Mahdollisten muutostöiden osalta tulee ottaa huomioon Turun Yliopiston Tuorlan observatorion sijainti alueen välittömässä läheisyydessä. Piha-alueiden valaistusesta tulee pyytää lausunto observatoriolta. Pihavalaistusessa tulee noudattaa asemaaavan arvioinnin ohdassa.3. esitettyjä periaatteita. Raennusten uloasun tulee luontevasti yhdistyä olemassa olevien asuntolaraennusten, Tuorlan majatalon raennusen seä Kuninaantien viljamaasiinien ominaispiirteisiin, eivätä ne saa poieta merittävästi olemassa olevasta raennetusta ympäristöstä. Opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialueet, YO ja YO-1 Korttelin 2100 tontti 1 on opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialuetta, YO. Korttelin 2100 tontilla 1 sijaitsevat Ammattiopisto Livian nyyiset ouluraennuset floristiiataloa luuun ottamatta. Koulun pääraennus toimii historiallisessa Tuorlan artanossa. Muut oulutilat ja auditorio sijaitsevat Väriojan varrella olevassa suurehossa raennusessa. Asemaaavassa Tuorlan artanon pääraennus on meritty suojeltavasi raennusesi. Raennusen pihapiiri ja lähiympäristö uuluvat osana artanooonaisuuteen. Alueelle ei ole osoitettu täydennysraentamismahdollisuutta. Väriojan varrella olevaa raennusta on mahdollista laajentaa. Koulun ja ojan väliin jää tontin sisäinen pysäöintialue. Tontin eteläreunalla sijaitsee puisto-

9 muuntamo. Tuorlan artanon raennusoieus on 70 -m 2 ja errosluu I. Raennusoieus on äytännössä äytetty. Ojan varrella olevan raennusalan raennusoieus on.000 -m 2. Tästä on äytetty noin 2.100 -m 2. Raennusta on siten mahdollista laajentaa. Tuorlan artano: Tuorlan artanon pääraennusen vanhin osa on mahdollisesti raennettu jo 1600-luvulla. Todennäöisesti vain nyyinen ellariosa on säilynyt tuolta ajalta ja muu osa 00-luvulta. 18-luvulla on raennusen molempiin päihin raennettu tiiliset ysierrosiset siipiosat ja myös puisen osan ulopuolelle on muurattu tiiliseinä. 1800-luvun loppupuolella talon pohjoisosaan lisättiin ulonema. Raennusta on unnostettu ja perusorjattu viimesi vuosina 196 ja 1980. Korttelin 2100 tontilla sijaitsevat Kuninaantien maasiinit, jota on raennettu 1800-luvun loppupuolella. Raennus muodostuu ummassain päässä olevasta pääosin tiiliraenteisista maasiiniraennusista ja niiden välissä olevasta, 1960- luvulla raennetusta puisesta autotalliraennusesta. Autotalliraennusessa säilytetään nyyisin oppilaitosen maatalousajoneuvoja. Varsinaiset maasiiniraennuset toimivat varastona ja säilytystiloina. Raennusoonaisuus on asemaaavassa meritty suojeltavasi raennusesi. Kerrosluu on ja raennusoieus 680 -m 2. Kuninaantien varrella sijaitsevien Tuorlan majatalon ja maasiiniraennusten tien puoleiset julisivut. Korttelin 2100 tontti 6 on opetus- ja tutimustoimintaa palvelevien raennusten orttelialuetta, YO-1. Tontin pääasiallinen äyttö liittyy Turun yliopiston Tuorlan observatorion opetus- ja tutimustoimintaan. Tontilla sijaitsee observatorion lisäsi Tuorlan planetaario seä erioisoptiian hiomiseen erioistunut Opteon Oy. Asemaaavan muainen errosluu on ja raennusoieus.000 -m 2. Edellä mainitun raennusoieuden lisäsi on asemaaavassa meritty maanalaisia tiloja varten raennusoieutta 1.00 -m 2. Kalliotiloihin on taroitus sijoittaa observatorion vierailijaesus. Erillisenä raennusoieutena on meritty myös Väisäläntien itäpuolella sijaitsevan tähtitornin ja ahden suojeltavan raennusen alue, jossa errosluu on I ja raennusoieus 80 -m 2. Myös varsinaiselle raennusalalle on meritty muutamia suojeltavia raennusia allion laelle. Raennuset ja raennelmien äyttötaroituset liittyvät aa-

10 teemio Yrjö Väisälän ehittämiin tutimusmenetelmiin. Osa vanhoista raennelmista on ainutlaatuisia oo maailman mittaaavassa. Suojeltavien raennusten alueella sijaitsevien ohteiden raennusalat sisältyvät oo tontille merittyyn raennusoieuteen. Asemaaavassa ei ole osoitettu juuriaan lisäraennusoieutta luuun ottamatta allion sisälle tulevaa vierailijaesusta. Jonin verran laajentumisvaraa on observatorion pääraennusen seä nyyisen planetaarion seä Opteon Oy:n yhteydessä. Asemaaavan muaista äyttötaroitusta on täsmennetty erinäisissä määräysissä. Päääyttötaroitusen lisäsi sallitaan tontilla lisäsi myymälä- ja yritystiloja seä matailutoimintaa palvelevia tiloja. Muiden tilojen yhteenlasettu osuus saa olla enintään 0 % oonaisraennusoieudesta. Korttelissa 2101 sijaitsee Ammattiopisto Livian uusin ouluraennus, floristiiatalo. Mahdollisen ampusalueen laajennusen ensimmäinen vaihe on taroitus sijoittaa floristiiatalon eteläpuolelle. Floristiiatalon errosala on noin 600 -m 2 ja se on raennettu yhteen tasoon. Koo orttelissa on raennusoieutta 6.000 -m 2 eli alueelle on mahdollista toteuttaa huomattavan ooinen uudisraennus. Kerrosluu orttelissa on ½, joten raennus voi sijoittua osittain Väriojan puoleiseen rinteeseen. Mahdollisen lisäraentamisen yhteydessä on tutittu mahdollisuutta siirtää Tuorlan peltotietä noin 3 metriä länteen, jolloin pysäöinti voitaisiin järjestää nyyisen tielinjausen länsipuolelle. Nyyinen Tuorlan peltotie jäisi tontin sisäisesi ävelytiesi. Kortteli 2102 on niin iään opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialuetta, YO. Korttelin raennusoieus on.000 -m 2 ja errosluu. Aluevarausen taroitus on antaa mahdollisuus ammattiopiston ampusalueen laajentumiseen pitällä aiavälillä. Korttelit 210 ja 210 ovat pieniä opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialueita, YO, Tuorlantien ja maantien 110 välissä. Molemmat orttelit ovat raennettuja. Korttelissa 210 sijaitsee niin sanottu pajaraennus, joa on raennettu 1860- luvulla. Raennus on ollut huonossa unnossa, mutta sitä on unnostettu pitälti aluperäiseen asuunsa. Raennus on asemaaavassa meritty suojeltavasi, sr. Kerrosluu on ja raennusoieus 1 -m 2. Korttelissa 210 sijaitsee entinen tilanhoitajan asuinraennus Tuulenpesä. Korttelin errosluu on ja raennusoieus 360 - m 2. Liieraennusten orttelialueet, KL.2.2 Muut alueet Viristysalueet Korttelin 2100 tontilla 3 sijaitseva Tuorlan majatalo eli Voutilan talo on asemaaavassa meritty liieraennusten orttelialueesi, KL. Kerrosluu on ja raennusoieus 900 -m 2. Majatalossa toimii nyyisin ruoaravintolana ja oous- ja juhlapaiana. Raennus on raennettu luultavasti 18-luvulla. Tällöin on uitenin raennettu todennäöisesti vain raennusen esiosa ja siipiosat on raennettu myöhemmin. 1800-luvlun lopulla talossa on toiminut säilyetehdas. Raennusessa on ollut jossain vaiheessa myös meijeri ja artanon onttori. Talossa on ollut myös asuntola. Raennus on asemaaavassa määrätty suojeltavasi raennusesi, sr. Lähiviristysalueet, VL. Tuorlan observatorion lounaispuolella on pieni lähiviristysalue, VL. Alueoonaisuus jatuu asemaaava-alueen eteläpuolella olevaan metsään, jossa sijaitsee myös maauntaaavan muainen muinaismuistoohde, SM 6036, mahdollinen hauta-

11 raunion pohja (2 appaletta). Hieman auempana etelässä ja idässä tulee vastaan myös Natura-alueen raja, Tuorlan tammilehto. Asemaaavan länsiosassa on myös pieni metsää asvava lähiviristysalue Tuorlantien ja Uudenmaantien välisellä alueella. Lähiviristysalue on pieni ja sen viristysarvo on hyvin vähäinen läheisen suuren liienneväylän vuosi. Puistoalueet, VP. Suunnittelualueella sijaitsee muutamia puistoalueita, VP. Kasi näistä sijaitsee Tuorlantien ja Uudenmaantien välissä. Idänpuoleinen puistoalue on vähäisessä äytössä olevaa vanhaa peltomaata ja osittain joutomaata. Lännen puolella sijaitsevalla puistoalueella on puolestaan nurmienttää ja jonin verran pienpuustoa. Puistojen viristysarvo on sijainnista johtuen hyvin vähäinen. Asemaaavan olmas puistoalue sijaitsee Väriojan varrella. Siihen uuluu myös vanhan myllyn eteläpuolella oleva lampi. Lammen pohjois- ja eteläpuolelta on uluyhteys Väriojan ylitse. Alue täydentää sen itäpuolella sijaitsevan varsinaisen Tuorlan artanon puistoalueen miljöötä. Puistoalueen länsipuolella sijaitsee maisemallisesti arvoas peltoalue, joa laajentaa puistojen muodostamaa oonaisuutta antaen alueelle arvoaan maisemallisen elementin. Tuorlan artanon puisto, VP-1. Tuorlan artanon eteläpuolella sijaitsee Tuorlan artanon puiston alue, VP-1. Puisto ja puutarha äsittävät varsinaisen puistoalueen artanon eteläpuolella seä puutarha-alueita Väriojan itäpuolella. Alue on osittain äytössä opetus- ja viljelytoiminnassa. Alueella sijaitsee olme historiallisesti merittävää raennusta, jota ovat viljamaasiini vuodelta 1816, omenaellari 19-luvulta ja vanha mylly 1860-luvulta. Kaii edellä mainitut raennuset on asemaaavassa meritty suojeltavisi raennusisi. Kartanon puiston alueelle seä sitä ympäröiviin puistoihin on asemaaavassa esitetty yhteensä noin 00 -m 2 raennusoieutta erilaisia varastotiloja varten. Viljamaasiini: Tuorlan artanon puiston viljamaasiini on raennettu vuonna 1816. Viljamaasiinissa on holvattu ellari, olme errosta, vintti ja ellotorni. Maasiini on raennettu tiilestä ja uloseinät on rapattu alilaastilla. Perusmuuri on tehty ivestä ja ellarin holvaus tiilestä. Muut välipohjat ovat puuraenteisia. Kaiissa errosissa on pienet auot luuuineen. Raennus on lähes täysin aluperäisessä asussaan. Viljalaarit täyttö- ja tyhjennysluuuineen ja salpoineen ovat tallessa, samoin portaat, lattiat ja muut ysityisohdat ovat säilyneet. Raennus on pääpirteittäin erittäin hyvässä unnossa. Perusmuuri, ellarin holvaus, puuvälipohjat ja atto ovat erinomaisessa unnossa. Kellarin halssin tiiliholvausessa on osteuden ja paasen aiheuttamia vahinoja. Uloseinien rappausissa on vähäisiä rapautumia. Kolmannen errosen ja vintin väliseen välipohjaa on päässyt osteutta ja on syntynyt lahovaurioita. Samoin ysi ellotornin puutolpista on lahon ja homeen vuosi vaurioitunut. Omenaellari: Viljamaasiinin vieressä sijaitsee vanha omenaellari eli puutarhaellari 19-luvulta. Omenaellarissa on ellarierros varsinaisine ellaritiloineen ja vintti. Vinttiä on äytetty puusepänverstaana, analana ja varastona. Kellarierrosen uloseinien uloin osa on tehty lohopintaisista ivilohareista. Uloseinien sisäosa on muurattu haroista. Sisäseinät ovat osin iveä ja osin tiiltä. Vintti on puurunoinen. Uloseinissä on laudoitusen päällä rappaus. Kellarierrosen ja vintin välinen lattia on betonista. Katto on uusittu ja tehty aaltopellistä. Raennus on esinertaisessa unnossa. Hyvässä unnossa ovat ellarierrosen ivestä tehdyt ulo- ja sisäseinät seä vintin rapatut uloseinät. Toisaalta attoraenteissa on lahovaurioita ja vintin ja

12 ellarin välinen lattia on painunut ja hyvin huonossa unnossa. Välipohjaa on jouduttu vahvistamaan puutolpilla ja paleilla. Vanha mylly: Tuorlan ohdalla on Hulion purossa ollut myllyjä jo 1600-luvulta lähtien. Nyyinen mylly on raennettu 1860-luvulla. Mylly on säilyttänyt erittäin hyvin aluperäisen luonteensa. Raennusessa on säilynyt suurelta osin myllyn laitteet ja oneistot. Raennusen pohjaerrosen seinät on tehty uonatiilistä. Ensimmäisen errosen seinät on tehty laudasta. Raennus on atettu poltetuilla savitiilillä. Välipohjat ovat lautaraenteiset. Mylly ei ole nyyisin äytössä pohjaerrosta ja vinttiä luuun ottamatta. Vinttiä äytetään puretuista raennusista talteen otettujen vanhojen iunoiden ja ovien varastona. Pohjaerrosessa on pumppu asteluveden nostamista varten. Raennusen hirsinen pääerros ja lautaraenteinen vinttierros ovat suhteellisen hyvässä unnossa. Myös vesiatto on hyvässä unnossa jonin aiaa sitten tehdyn orjausen jäleen. Raennusen pohjaerros on monin ohdin huonountoinen. Kuonatiiliset seinät esi- ja länsiosassa ovat monin paioin haleilleet. Tuorlan artanon puiston ja sen lähiympäristön puusto on pääasiassa istutettua ja puutarhamaisena hoidettua aluetta. Puiston luonteen huomioon ottaen, tulisi sitä ylläpitää nyyisessä muodossaan. Tuorlan oo alueelta on tehty puureisteriartta vuonna 07, jota on täydennetty vuonna 10 puuvartisten asvien inventaariolla. Selvitysen perusteella alueelle on tehty suunnitelma ylläpidosta hoitoluoittain. Kartanon puisto ja puutarha uuluvat oreimpaan hoitoluoaan. Asemaaavamääräysissä edellytetään, että puistoa hoidetaan laaditun hoitosuunnitelman muaisesti niin, että alueen luonne ja ominaispiirteet säilyvät. Maatalousalueet Vanha mylly ja lampi Väriojan varrella Tuorlan artanon puistoalueella. Urheilu- ja viristyspalvelujen alue, VU Ammattiopisto Livian opiselija-asuntoloiden eteläpuolella sijaitsee urheilu- ja viristyspalvelujen alue, VU. Alueella on oppilaitosen pelienttä.

13 Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee maa- ja metsätalousalueesi varattu alue, MT. Alue toimii ammattiopisto Livian opetusäyttöön taroitettuna harjoituspeltona. Maisemallisesti arvoaat peltoalueet Liiennealueet Pysäöintialueet Katualueet Suunnittelualue rajoittuu Voivalan osayleisaavan yhteydessä laadittuun Voivalan ulttuurimaisema- ja raennusantaselvitysen muaisiin Hulion rantapeltoihin. Selvitysen muaan merittävin maisemallinen alue sijaitsee Kuusistonsalmen rannassa Väriojalta Karpanmäelle ulottuvalla vyöhyeellä. Lisäsi täreä maisemallinen näymäsuunta ulottuu suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsevan mäen länsipuolelta ohti Uudenmaantietä. Selvitysessä on esitetty myös erillisen saareeen jättäminen avoimesi Uudenmaantien ja Neitsenmäen välisellä alueella. Asemaaavassa on huomioitu selvitysen muaiset tavoitteet siten, että orttelin 2101 eteläpuolella sijaitsevan pellon orein ohta on meritty maisemallisesti arvoaasi peltoalueesi, MT. Koreimmalta paialta on näyvyys seä Kuusistonsalmelle että Uudenmaantien suuntaan. Kortteleiden 2101 ja 2102 eteläraja on osoitettu siten, että vanhalta myllyltä tulevalta uloilureitiltä säilyy avoin näymä oo reitin osalta. Uudisraentaminen on pyritty tiivistämään mahdollisimman lähelle olemassa olevia ammattiopisto Livian raennusia. Asemaaavassa Uudenmaantie on osoitettu yleisen tien alueesi, LT. Uudenmaantieltä on esitetty raennettavasi uusi liittymä noin 20 metriä Tuorlantien itäpuolelle. Uusi liittymä on taroitettu lähinnä Tuorlan observatorion ja uuden vierailijaesusen liiennettä varten. Tuorlan majatalon vierellä sijaitsee orttelin 2100 tontilla 2 pieni autopaiojen orttelialue, LPA. Alue on osoitettu asemaaavamääräysellä majatalon ja sen asiaaiden äyttöön. Suunnittelualueella on neljä erillistä yleistä pysäöintialuetta, LP. Pysäöintialueista asi sijaitsee lähellä ammattiopisto Livian ouluraennusia. Väriojan itäpuolella sijaitseva alue on raennettu ja äytössä. Väriojan länsipuolelle on mahdollista laajentaa yleisiä pysäöintitiloja, miäli ammattiopiston ampushane toteutuu. Kouluraennusien omilla tonteilla on lisäsi pysäöintitilaa. Tuorlantien varteen on esitetty ahta uutta pysäöintialuetta. Tuorlan majatalon läheisyyteen suunniteltu pysäöintialue lisää apasiteettia majatalon vilaimpina aioina. Väisäläntien ja Tuorlantien risteysen luoteispuolelle on osoitettu uusi pysäöintialue. Alue on taroitettu lähinnä Tuorlan observatorion alueen vierailijaesusen pysäöintiä ja liiennettä varten. Useamman pysäöintialueen raentaminen vähentää liiennesuoritteita Tuorlantiellä, miä antaa paremman suojan historiallisen tien ulumiselle ja vähentää tarvetta tehdä tieosuudelle uudistusia. Asemaaavassa Tuorlantie eli Suuri Rantatie on meritty atualueesi. Katualueen määräystä on täydennetty lisämerinnällä, sm. Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu iinteä muinaisjäännös. Asemaaavassa ei esitetä merittäviä muutosia Suuren Rantatien olosuhteisiin. Uudella Väisäläntien jatolla Uudenmaantielle pyritään liienteen vähentämiseen Tuorlantieltä. Uutta adunraentamista voi

1.3 Kaavan vaiutuset tulla myös Tuorlan peltotielle, miäli ammattiopisto Livian ampushane toteutuu. Nyyinen Väisäläntie observatoriolle jää tontin sisäisesi uluyhteydesi. Asemaaavaan on merittynä asi evyen liienteen tietä. Tuorlan ouluraennusen ohdalta on evyen liienteen yhteys Uudenmaantien alitse. Suunnittelualueen itäosassa Tuorlantie jatuu observatorion liittymän jäleen evyen liienteen atuna. Kevyen liienteen adun määräystä on täydennetty lisämerinnällä, sm. Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu iinteä muinaisjäännös. Asemaaava ei aiheuta uuden evyen liienteen raentamistarvetta..3.1 Vaiutuset yhdysuntaraenteeseen ja raennettuun ympäristöön Suunnittelualue sijaitsee erillään muusta yhdysuntaraenteesta. Alue muodostaa yhtenäisen oonaisuuden, jossa historiallisten arvojen vaaliminen on etusijalla. Tämän vuosi yhdysuntaraenteen tiivistäminen ei ole etusijalla uuttaa asemaaavaa laadittaessa. Myös Tuorlan observatorion tähtitieteellinen toiminta vaatii väljyyttä yhdysuntaraenteeseen alueen ympäristössä. Valtaunnallisesti merittävät raennetut ulttuuriympäristöt, Tuorlan artano ja Suuri Rantatie, ja asemaaavan vaiutuset on esitetty taremmin aavaselostusen liitteenä. Tuorlan artanon puiston laidalla sijaitseva viljamaasiini vuodelta 1816..3.2 Vaiutuset liienteeseen Mahdollinen lisäraentaminen ouluraennusten ja vierailijaesusen osalta lisäävät liiennemääriä alueella. Sinällään alueen atuvero riittää välitysyvyltään vastaamaan myös lisääntyvän liiennemäärän tarpeita. Liiennemäärien lisääntyminen vaiuttaa uitenin Suuren Rantatien ulumiseen. Suuren Rantatien historiallisen arvon säilyttämisesi, on asemaaavassa esitetty uuden atuyhteyden raentamista Tuorlan observatorion ohdalta Uudenmaantielle. Lisäsi pysäöinnille on varattu lisätilaa

1 uuden ampusalueen, observatorion vierailijaesusen ja Tuorlan majatalon läheisyyteen. Pysäöintialueiden lisääminen vähentää tarvetta turhaan ajoon alueella. Asemaaavan toteuttaminen esitetyssä muodossa parantaa alueen liienteellisiä olosuhteita ja liienneturvallisuutta..3.3 Vaiutuset palveluihin ja yritystoimintaan. Asemaaavan toteutumisella ei ole merittäviä vaiutusia palveluihin alueen ulopuolella. Mahdollisen Tuorlan observatorion vierailijaesusen toteuttaminen edistää matailutoiminnan ehitystä niin Tuorlan alueella uin oo Kaarinan aupungissain. Alueen asemaaavan laatiminen ehittää myös yleisesti Tuorlan alueen toimintaedellytysiä ja lisää mahdollisuusia myös Tuorlan Majatalon osalta..3. Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualue rajoittuu liimääräisesti Tuorlan observatorion aaoispuolella Natura-alueeseen. Kohde on osa oonaisuutta Kaarinan metsät Natura 00 aluetta. Maauntaaavassa alue on luetteloitu ohteena SL 6002, Tuorlan tammilehto. Natura-alueen uvaus seä asemaaavan vaiutuset on esitetty taremmin aavaselostusen liitteessä 6. Tuorlan artano ja siihen liittyvä puistoalue uuluvat valtaunnallisesti merittäviin raennettuihin ulttuuriympäristöihin. Alueen asvillisuus on monipuolista ulttuurisidonnaista asvillisuutta ja alueella saattaa olla myös uhanalaisia asvilajeja. Historiallisen taustan ja ulttuurisidonnaisten lajiston perusteella on todennäöistä, että alueella esiintyy myös näihin lajeihin sidosissa olevia eläinlajeja. Tuorlan artanon välittömään ympäristöön ja artanon puistoon ei ole osoitettu lisäraentamista, joten olosuhteet eivät muutu nyyisestä tilanteesta. Kartanoympäristön alueella asvaa runsaasti vanhoja tammia seä muita harvinaisempia istutettuja puulajeja. Asemaaavatyön laatimisen yhteydessä on saatu ammattiopiston teemä inventointi Kartanon alueen seä sen puiston puustosta. Alueelle on laadittu erillinen hoitosuunnitelma ja sitä hoidetaan oulun toimesta suunnitelman muaisesti. Tuorlan artanon puiston lisäsi vanhaa puustoa on erityisesti Suuren Rantatien varrella. Muuttuvien liiennejärjestelyjen ja uusien raennettavien alueiden sijoittelu on tehty niin, että Suuren Rantatien alueella ei tarvitse tehdä merittäviä muutosia. Tämän vuosi myös olemassa oleva vanha puusto on mahdollista säilyttää nyyisessä tilassaan. Asemaaavan muainen uudisraentaminen on sijoitettu Tuorlantien ja Tuorlan peltotien risteysalueelle, joa on nyyisin tavanomaista peltoaluetta. Raennettavilla alueilla ei ole luonnon- tai luonnonympäristön annalta täreitä ohteita. Tuorlan asemaaavalla ei siten ole merittäviä vaiutusia luontoon tai luonnonympäristöön. Suunnittelualueella ei ole Kaarinan luontoselvitysen muaisia ohteita. Entisen Piiiön unnan puolelta ei ole laadittu erillistä luontoselvitystä. Tuorlan artanon puiston aluetta ja sen lähiympäristöä on hoidettu laaditun hoitosuunnitelman muaisesti. Hoitosuunnitelmassa on huomioitu artanon ympäristö niin, että sen ominaispiirteet ja luonnonarvot säilyvät..3. Vaiutuset observatorion toimintaan Turun Yliopiston Tuorlan observatorio on Suomen ainoa tähtitiedettä opettava ysiö, jona yhteydessä on havainnointiin sopiva observatorio. Observatoriossa tehdään opetusen lisäsi myös tieteellistä toimintaa. Lisäraentaminen alueen ympäristössä aiheuttaa valon määrän lisääntymistä alueella. Asemaaavassa on osoitettu raentamista lähinnä Tuorlantien ja Tuorlan peltotien risteysalueen läheisyyteen. Alue sijaitsee observatoriolta länteen eli Kaarinan ja Turun aupunien valosaasteen merit-

16.3.6 Ympäristöhäiriöt tävimpään suuntaan. Olemassa olevasta valosaasteesta huolimatta on täreää estää lisävalon lisääntyminen observatorion välittömässä läheisyydessä. Asemaaavamääräysissä on määrätty tonttien alueella äytettävien valojen suuntaamisesta alaspäin, jolloin taivaalle suuntautuvan hajavalon määrä saadaan minimoitua. Lisäsi asemaaavassa määrätään, että ympäröivien atu- ja ulovalaistusen suunnitelmista tulee pyytää observatorion lausunto. Observatorion välittömässä läheisyydessä sijaitsevien valojen sammuttaminen havaintojen ajasi tulisi myös olla mahdollista. Tämä edellyttää uitenin observatorion ja alueen valaistusen ylläpitäjien (ELY-esus, Kaarinan aupuni ja Ammattiopisto Livia) välistä erillistä sopimusta ja järjestelyä. Ysittäisenä raennushaneena asemaaavan toteutuminen ei aiheuta välitöntä merittävää haittaa observatorion toiminnan annalta, miäli valaistusjärjestelyt toteutetaan asemaaavan oheismateriaalina olevan Turun Yliopiston teemän Tuorlan valosaasteselvitysen muaisesti. Kaarinan aupungin tulisi uitenin huomioida aiessa toiminnassaan yleisen valosaasteen määrän lisääntyminen. Yleisohjeena pihavalaistusen suunnittelusta todetaan Tuorlan valosaasteselvitysessä seuraavaa: 1) Valaistusen uvun tulisi olla sellainen että valaisimesta lähtevä ylin valonsäde ulottuu viisi astetta horisontin alapuolelle. Tämä voidaan toteuttaa siten että valouvun avoimen alareunan ylin osa on alempana uin lampun alin osa. Tuorlan ohdalla oleva atuvalaistus on esimeri oieansuuntaisesti suunnitellusta valosta. 2) Kaiialle valaisevat tai ylöspäin valaisevat uvut olisi oonaan iellettävä. Näitä löytyy esimerisi Kaarinan esustan ja Kaarinan terveysesusen välisiltä pihaalueilta. 3) Pihavalaistus olisi sammutettava silloin un sitä ei tarvita. ) Seinien valaistus ja suurten piha-alueiden valaistus olisi pääsääntöisesti suoritettava siten, että valaistaan seinää niin että valo ei "vuoda" suoraan tai heijastu seinän autta taivaalle. ) Valaistusen suoraa näymistä observatoriolle voi vähentää sopivilla havupuuistutusilla tai aidoilla. 6) Lisäsi olisi vältettävä voimaasta valaistusta observatorion puoleisilla seinustoilla. Korttelin 2103 omaotitontti sijaitsee Uudenmaantien melualueella. Tontin pohjoisen raennusalan rajalle on meritty raenteiden ääneneristävyysvaatimus liiennemelua vastaan. Asuinraennusen oleselupiha tulee suojata liiennemelulta raennusella tai muilla raenteilla. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemaaavan muainen raentaminen voidaan äynnistää aavan voimaan tulon jäleen. Kaavaselostusen muaisille uusille haneille ei ole esitetty täsmällistä aiataulua, joten uudisraentamisen ajanohta on epävarma. Asemaaava edistää yleisesti Tuorlan alueen ehitystä ja antaa mahdollisuuden ylläpitää olemassa olevaa ulttuurihistoriallista ympäristöä sen vaatimalla tavalla. Pasi Aromäi aupunginaritehti Jani Laasanen aavasuunnittelija

Asemaaavan seurantalomae Asemaaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 2 Kaarina Täyttämispvm.12.13 Kaavan nimi Tuorlan alueen asemaaava Hyväsymispvm Ehdotuspvm Hyväsyjä Vireilletulosta ilm. pvm.03.11 Hyväsymispyälä Kunnan aavatunnus A2100 Generoitu aavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 32,898 Uusi asemaaavan pinta-ala [ha] 32,898 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,792 Asemaaavan muutosen pinta-ala [ha] Ranta-asemaaava Rantaviivan pituus [m] Raennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomaraennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevarauset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehouus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [-m²] [e] muut. [ha +/-] [-m² +/-] Yhteensä 32,898 100,0 2733 0,08 32,898 2733 A yhteensä 1,8976,8 3 0, 1,8976 3 P yhteensä Y yhteensä 7,311, 990 0,29 7,311 990 C yhteensä K yhteensä 0,0 0, 900 0,1 0,0 900 T yhteensä V yhteensä 11,03 3,0 1010 0,01 11,03 1010 R yhteensä L yhteensä 7,077 21, 0 7,077 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä,8731 1,8 0,8731 0 W yhteensä Maanalaiset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. tilat [ha] [%] [-m²] [ha +/-] [-m² +/-] Yhteensä 0,792 1, 1600 0,792 1600 Raennussuojelu Suojellut raennusetsuojeltujen raennusten muutos [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä

Alamerinnät Aluevarauset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehouus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [-m²] [e] muut. [ha +/-] [-m² +/-] Yhteensä 32,898 100,0 2733 0,08 32,898 2733 A yhteensä 1,8976,8 3 0, 1,8976 3 AO 0,0863, 3 0, 0,0863 3 AS 1,8113 9, 280 0, 1,8113 280 P yhteensä Y yhteensä 7,311, 990 0,29 7,311 990 YO 7,311 100,0 990 0,29 7,311 990 C yhteensä K yhteensä 0,0 0, 900 0,1 0,0 900 KL 0,0 100,0 900 0,1 0,0 900 T yhteensä V yhteensä 11,03 3,0 1010 0,01 11,03 1010 VP 8,77 76,2 1010 0,01 8,77 1010 VL 1,82 16,0 0 1,82 0 VU 0,8887 7,7 0 0,8887 0 R yhteensä L yhteensä 7,077 21, 0 7,077 0 Kadut 1,02 21,3 0 1,02 0 Kev.lii.adut 0,1600 2,3 0 0,1600 0 LT,3830 62,1 0,3830 0 LP 0,9073 12,9 0 0,9073 0 LPA 0,10 1, 0 0,10 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä,8731 1,8 0,8731 0 MT 1,8 37,2 0 1,8 0 MA 3,08 62,8 0 3,08 0 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä 0,792 1, 1600 0,792 1600 ma 0,792 100,0 1600 0,792 1600

19.8 rp66 rp 2.3. 21.2 66 21.3 72 30.7 21.7 11 t 2. 21..7 138 9 LTE OTE VESIHUOLTOKARTASTA.0.6 19. 10 10 0 1 8 2.8 19.. 39 19 2 18. 2.7.7 V rp8 30 601 21.0 2 rp7 19. 2. 19 7 21.1 0 1 18.8 602.8.1.7 21. 33 27 18.2 37 19. 3.3.6.6 19.0 38 3.1 3 18 36 19.8 18. 18.8 37.8 32 19..8 19.6 18.9 18. 37. 30 73 19.6 18.7 37 27 30.3 19.9 16. 21 31 27.9 18.1 30. 33. 21. 72 33 27 21.1.1 I 2.1 29 37.2.2 0.3 2 I.1.6 3 33.3 2 I 39 Tuorlan majatalo 33 I.2 31.9 32.1 19 tr 18 19 8 3.6 1 19. 32 76 21.3 21.6 2 30. 2 18 21. 21 33. 2.7 19. 6.2 33.2 19.6 Observatorio. 2.6 Koulu 38. 7.1 2 78. 86 83 66M0086 86.2 Tuorlan maatalousou 19.7 0. 21.8.2 2 19.8..2 108 27 33 t. 109 18 36.7.6 21. 3..3. 18.0 36 21 37. 36 110 19.7 27.6.2 32x 19.8 27.6 18.9 6 0.1 13 1. 308.7 12 32.3 3 112 111 18.3 3 19.8 18.9 30 9 37.0 3 pelienttä 18. 7 21 1 10 1.3 19 28..0 27.1 tr 2 00 16 1 16.3 19.6 27.7 2 9 16.7 28 29 102 31 30.3 30. 16.7 16.0 tr 8 1.8 21.6.3 21 27 21.7 13 r 02 21.0 pmo 102 1.3 1.0 19.6 10 1 2 6.2 16.9 27 2 21.9 12.8 2 38 13.6 8 39.6 29 16 218 7 1 71 1.3 103 07 11 7 28 1.2 3 10 01 28.3 7 19 11 12 37 21 18. 1 10.3 1. 21.1 10 11.9.1 1 21. 6 30 13.2 21 216 9 19.1 1.7 1 1.0 12. 3.3 11 19.0 29 12 9 18 1 21.7 16 21.3 8 9 16.3 28.9 12 rp92.9 1.7 8 21.6 31.3 27 1.8 32. 19 32 2 21 13 32 8.9 1 2 92.2 9 18 8 11 3 16 2.8 18 1.0. 21. 7 30.9 27.8.8 11. 18.9 310 13.6 12.3 3 tr 8 12 6021.9 16 12 3 r 2.8 tr 18 10 tr.8 10 1.2 11.9 13 V 3 10 11.1 11 11.2 21.3 3.2 6 1 2.3 93 18.7 60 8.8 8.7 7 7 16.1 1.7 16.2 7.9 2 0 21.1. 16 3 2 2. 0.6 16 2 1. 1 1.1 6.7 61.6 0.6 1 2 h.1 6 13 1. 2.3 63 11.6 1 12 0.7 2.3 2 0. 11 3 2. 2.0 10 2. 3.0 7 13 t t 9 8. 1 92 1 8 1 12 6021 7 0.2

ASEMAKAAVAN LAATIMINEN TUORLAN KESKEISELLE RAKENNETULLE ALUEELLE Kaavoitus- ja raennuslautaunta 1.9.10 Esittely: Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitosen untayhtymä on tehnyt aloitteen asemaaavan laatimisesta Tuorlan eseiselle raennetulle alueelle. Asemaaava äsittää myös Turun yliopiston observatorion alueen. Alueen ehittämisestä on neuvoteltu maaseutuoppilaitosen ja yliopiston edustajien anssa. Tuorlan eseiselle alueelle on vireillä seä oppilaitosen toiminnan että seudun matailun annalta merittäviä haneita. Kaarinan aupungin annalta on Tuorlan alueen ehittäminen täreä asia. Alueella on toisaalta useita suojeluohteita uten Viipurintie, luonnonympäristöjä, artanon puisto ja raennusia. Alueen raentamisen tulisi jatossa perustua asemaaavaan eiä enää suunnittelutarvelupiin. Suunnittelualue äsittää osan Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitosen untayhtymän omistamista tiloista Hulis-Tuorla, iinteistötunnus 2 7 1 10, ja Tuorlan oulutila, iinteistötunnus 2 08 3 7. Kaava-alueeseen uuluu myös valtion omistama Tähtitorninmäi-tila, iinteistötunnus 2 7 1 8. Nyyinen aavatilanne: Turun aupuniseudun maauntaaavassa Tuorlan eseinen alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, M. Kaavaan on meritty useita suojeluohteita. Entisen Kaarinan puolella on voimassa oieusvaiutteinen Voivalan osayleisaava. Siinä suunnittelualue on työpaia-aluetta, TP, maisemallisesti arvoasta peltoaluetta, MA, seä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä luontoarvoja, MY. Entisen Piiiön puolella on voimassa Kesustan osayleisaava. Siinä suunnittelualue on julisten palvelujen ja hallinnon aluetta, jolla ympäristö säilytetään, PY/s. Asemaaavaa ei ole. Tuorlan maaseutuoppilaitosen raennettu alue uuluu valtaunnallisesti merittäviin raennettuihin ulttuuriympäristöihin. Laadittava asemaaava: Tavoitteena on mahdollistaa Tuorlan alueen ehittäminen seä oppilaitosen, observatorion että matailun annalta. Suunnittelun yhtenä lähtöohtana on alueen arvoas ympäristö. Asemaaava-alue on rajattu ohjeellisesti oheiseen liitearttaan. Kaava-alue tarentuu suunnittelutyön aiana. Oppilaitosen alue liittyy nyyisin suoraan Uudenmaantiehen. Observatorion alueelle uljetaan oppilaitosen alueen autta. Suunnittelutyön aiana saattaa osoittautua, että alueelle on muodostettava aupungin atuveroa. Tästä saattaa puolestaan seurata, että valtion anssa tehdään maanäyttösopimus, un aavoitus- ja raennuslautaunta on hyväsynyt aavaluonnosen. Asemaaava-alueen rajausartta ja sijaintiartta ovat liitteenä. Liite /10. Valmistelija: aupunginaritehti Pasi Aromäi, p. (02) 88 80 Ehdotus: aupunginaritehti Pasi Aromäi Kaavoitus- ja raennuslautaunta esittää aupunginhallituselle ja edelleen aupunginvaltuustolle, että Tuorlan eseiselle raennetulle alueelle ryhdytään laatimaan asema-

aavaa. Kaava-alue on rajattu ohjeellisesti oheiseen liitearttaan. Kaava-alue tarentuu suunnittelutyön aiana. Käsittely: Kesusteltiin aava-alueen laajentamisesta. Jäsen Timo Hollmén esitti, että selvitetään rajausen laajentamista ja tästä johtuen asia palautetaan uudelleen valmisteltavasi. Jäsen Kimmo Hollmén annatti Timo Hollménin esitystä. Päätös 1: Lautaunta päätti ysimielisesti palauttaa asian aava-alueen rajausen laajentamisen selvittämisesi. Ote: aavoitus Kaavoitus- ja raennuslautaunta 6.10.10 Esittely: Asemaaava-aluetta on laajennettu siten, että se äsittää raennetun alueen oonaan ja Natura-alueen länsipuolella olevan rannan. Tarpeelliset selvityset on taroitusenmuaista laatia oo alueelle. Itse asemaaavatyö voidaan tehdä vaiheittain. Asemaaava-alueen rajausartta ja sijaintiartta ovat liitteenä. Liite 6/10. Valmistelija: aupunginaritehti Pasi Aromäi, p. (02) 88 80 Ehdotus: aupunginaritehti Pasi Aromäi Kaavoitus- ja raennuslautaunta esittää aupunginhallituselle ja edelleen aupunginvaltuustolle, että Tuorlan eseiselle raennetulle alueelle ryhdytään laatimaan asemaaavaa. Kaava-alue on rajattu ohjeellisesti oheiseen liitearttaan. Kaava-alue tarentuu suunnittelutyön aiana. Käsittely: Lautaunta esusteli aava-alueen rajausen laajentamisesta rantaan asti. Muutettu rajausartta. Liite 6A/10 Päätös 18: Lautaunta päätti 1) laajentaa aava-alueen rajausta. Muutettu rajausartta, liite 6A/10. 2) esittää aupunginhallituselle ja edelleen aupunginvaltuustolle, että Tuorlan eseiselle raennetulle alueelle ryhdytään laatimaan asemaaavaa. Ote: aupunginhallitus Kaupunginhallitus 1.11.10 Esittely: Kaava-aluetta on laajennettu aavoitus- ja raennuslautaunnan esittämästä versiosta itäänpäin, osa alueelle suunnitellut uudishaneet, mm. vierailija- ja avaruusesus, eivät välttämättä mahdu nyyisen rajausen sisään. Asemaaava-alueen rajausartta ja sijaintiartta ovat liitteenä. Muutettu liite 3/10 Valmistelija: Teninen johtaja Jyri Lappi, p. 88 800

Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää esittää aupunginvaltuustolle, että Tuorlan eseiselle raennetulle alueelle ryhdytään laatimaan asemaaavaa. Päätös 3: Ehdotus hyväsyttiin. Ote: Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 1.11.10 Esittely: Ehdotus: Asemaaava-alueen rajausartta ja sijaintiartta ovat liitteenä. Liite 16/10 Kaupunginhallitus esittää aupunginvaltuustolle, että Tuorlan eseiselle raennetulle alueelle ryhdytään laatimaan asemaaavaa. Päätös 13: Ehdotus hyväsyttiin. Ote: aupunginaritehti Pasi Aromäi

Kaarinan aupuni VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristöpalvelut Kaavoitus Jani Laasanen / JL.3.1 1 (2) KAARINAN METSÄT NATURA 00 ALUE, TUORLAN TAMMILEHTO Lähde: Raadelman artanon alueen asemaaava, vaiutusten arviointi Natura-alueeseen, Ritva Kemppainen, 01 ASEMAKAAVA Tuorlan alueen asemaaava KUVAUS Suunnittelualue rajoittuu Tuorlan observatorion aaoispuolella Kaarinan metsät Natura 00-alueeseen, Tuorlan tammilehto. Tuorlan tammilehto on osa suurempaa ja moniosaista Natura-suojelualueoonaisuutta, johon uuluu luontotyypeistä asvipeitteisiä siliaattiallioita, Fennosandian hemiboreaalisia luontaisia jalopuumetsiä, maanohoamisrannion primäärisuessiovaiheiden luonnontilaisia seä boreaalisia lehtoja. Suojelualueoonaisuuteen uuluu Tuorlan tammilehdon lisäsi Kuusistosta Kappelinmäen lehto ja linnan seä artanon ulttuurimiljöö, Paltan vanhat uusivaltaiset seametsät seä Juurvallin jyränteen tyvellä olevat lohareiot ja tuore lehto ja Jauhosaaren tuoreet ja uivat allionalus- ja rinnelehdot. Alueet ovat jo aiemmin uuluneet lehtojensuojeluohjelmaan ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Asemaaavan vaiutusalueella olevalla alueella esiintyy pääasiassa ahta luontotyyppiä; jalopuumetsää ja pähinäpensaslehtoa, jota sijoittuvat alueella osittain myös limittäin. Alueen itäreunassa on jalopuumetsää, johon länteen päin mentäessä alaa tulla muaan eteläreunoilla pähinäpensaslehtoa. Suojelualueen länsireunaa ohti pähinäpensasalueet lisääntyvät muodostaen paioin tiheitä vyöhyeitä etelärinteisiin. Tammea on uitenin muana aivan alueen länsireunaan asti. Alueen itäosan jalopuumetsä on länsiosiltaan lähes hoitamatonta ja haaamatonta umpiseametsää, yli cm tammia on luuisia. Kenttäerrosessa asvavat mm. äenaali, sini- ja valovuoo, oravanmarja, metsäastia, metsäalvejuuri, hiirenporras, ivioalvejuuri, mesiangervo, lillua, nuouhelmiä ja myös jounen pähinäpensas. Alueen itäosan jalopuumetsän itäinen osa on vielä vanhempi ja tammivaltaisempi seametsä, jossa on pasujen tammien lisäsi muitain luontotyyppi-jalopuita uten vaahteraa ja saarnia. Alueella asvaa myös uusta, oivua, mäntyä ja raitaa. Myös jalopuiden taimia on runsaasti. Kenttäerrosen valtalajeja ovat ylärinteessä ielo ja nuouhelmiä. Alarinne on sinivuoovaltaista. Alueen asvillisuustyypit vaihtelevat tuoreesta sinivuoo-äenaalityypistä äenaali-oravanmarjatyyppiin ja uivempaan lehtoon. Suojelualueen länsiosan tiiviin pähinäpensasvyöhyeen alla on myös sinivuoo-äenaalityypin asvillisuutta, mutta paioitellen on myös äenaali-oravanmarjatyyppiä ja lehtomaista angasta. Yleisiä lajeja ovat mm. mustia, metsäastia, sananjala, ielo, syylälinnunherne, metsä- Postiosoite Käyntiosoite Puhelin/Fasi Internet Suora PL Lautaunnanatu www.aarina.fi 02-88 806 00-373 8 781 KAARINA 780 KAARINA jani.laasanen@aarina.fi