Kuntotarkastus As Oy Riihimäen Vehmaspiha Vehmaksentie 5 110 Riihimäki Tarkastuspäivät 4-5.5.2009
RS 3 Kuntotarkastus 2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 2000 valmistuneet rivitalorakennukset sekä piharakennus (4kpl + 1kpl) sekä piha-alueet. Tarkastuksen tarkoituksena oli selvittää rakennusten ja piha-alueiden sekä märkätilojen rakenteellinen kunto sekä kosteustekninen toimivuus. A ja B sekä piharakennuksen alapohjat ovat maanvaraisia betonialapohjia joissa on alapuolinen lämmöneristys. C ja D talojen alapohjat ovat kantavia, betonirakenteisia ja tuulettuvia alapohjarakenteita joissa lämmöneristys on asennettu betonilaatan alapintaan. Ulkoseinät ovat sekä puu- että betonirakenteisia. Välipohjat ovat betonirakenteisia ja yläpohjien rakenteet puurakenteisia. Piha-alueilla havaittiin tukimuurien sekä aitarakenteiden liikkumista ja painumista. Lisäksi piha- ja pysäköintialueilla havaittiin maanpinnan tason yläpuolella olevia sadevesikaivojen kansia. Kaivojen runkorakenteet ovat korkealla eikä liukurakenteisissa kansissa ole säätövaraa alaspäin. Lisäksi asfalttialueilla lähinnä sadevesikaivojen ympärillä sekä D rakennuksen vierustalla havaittiin maaperän painumista. Painumat viittaavat maaperän osin puutteelliseen tiiveyteen, tiivistykseen ja kantavuuteen. Asuinrakennuksissa havaittiin puutteita yläpohjarakenteiden lämmöneristeissä sekä viitteitä yläpohjarakenteiden puutteellisesta ilmatiiveydestä. Myös ulkoseinärakenteissa havaittiin puutteelliseen tiiveyteen viittaavia jälkiä. Ulkovaipassa mahdollisesti olevat tiiveyden puutteet voidaan varmuudella todentaa esim. lämpökamerakuvauksella. Suositellaan lämpökamerakuvauksen tekemistä asuinrakennuksiin. C ja D talojen ryömintätiloissa havaittiin orgaanista ja osin kosteuden vaurioittamaa puumateriaalia sekä puutteita kantavan betonilaatan lämmöneristyksessä. Lisäksi puutteita havaittiin lämmitys- ja vesiputkien eristyksissä sekä alapohjarakenteen putkiläpivientikohdilla. Puutteet lämmöneristeissä lisäävät lämpövuotoja sekä mahdillistavat ryömintätilassa olevan kosteuden pääsyn rakenteisiin. Asunto 9 olohuoneen lattiapinnoitteessa olevat tummumat viittaavat mahdollisesti alapohjarakenteista tulevaan kosteuteen. Asuntojen saunoissa ja pesuhuoneissa ei havaittu puutteita eikä rakenteellisia vaurioita eikä saatu viitteitä kosteuden aiheuttamista vaurioista tai haitoista. Keittiöiden allaskaapeissa sekä pesuhuoneiden pesualtaiden yhteydessä olevissa koneiden vesiputkissa havaittiin kiinnitysten puutteita. Lisäksi keittiöiden vesihanoissa lähes kaikissa asunnoissa havaittiin vesivuotoja pesupöydän kannelle. Asuntojen välisten seinien ääneneristyksessä on muutamien asukkaiden sekä myös tarkastuksen aikana saatujen havaintojen mukaan puutteita jotka voidaan varmuudella todentaa vain äänitasomittauksin sekä osin myös avaamalla rakenteita paikallisesti. Piharakennuksen katoksen kohdalla oleva ulkoseinärakenne on alaosastaan terassin betonilaatan tasossa ja laatan pinnoilta pääsee ohjautumaan vesiä seinärakenteisiin. Tarkastuksessa havaitut vauriot ja puutteet ovat pääosin rakennusaikaisten puutteellisten työvaiheiden aikaisia sekä rakennusten valmistumisen jälkeen tapahtuneiden muutosten aiheuttamia. Rakennusosakohtaiset havainnot ja johtopäätökset sekä suositukset on kirjattu raportin kohtiin 8 21. 2. RAJAUKSET Rakennusten ympärillä olevaa salaojitusta ja sen kuntoa ei voitu tarkastaa puuttuvien tai maanpinna tason alapuolella olevien tarkastuskaivojen vuoksi. 3. MUUTA Käytettävissä ei ollut rakennuslupa- ja rakennesuunnitelmia
RS 3 Kuntotarkastus 3 4. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja As Oy Riihimäen Vehmaspiha c/o Kiinteistöpalvelu Muntila Oy / Tiina Mäkelä Hämeenkatu 54 110 Riihimäki Kohteen omistaja As Oy Riihimäen Vehmaspiha Vehmaksentie 5 110 Riihimäki Tarkastuspäivä 4.5. ja 5.5.2009 Tarkastaja Timo Niskanen Rkm AKK Ilmoitettu pinta-ala - llmoitettu rakennusvuosi 2000 Kohdetyyppi 4 rivitaloa ja 1 talousrakennus Käyttötarkoitus Asuinrakennuksia Tarkastuksen syy Rakennukset ovat lähes kymmenen vuotta vanhoja ja As Oy halusi selvittää rakenteiden kunnon sekä tulevaisuuden kunnostustarpeet. Läsnä olleet Nepola Päivi 5.5.2009. Tarkastushetken sää Puolipilvistä ja poutaa. Ulkolämpötila vaihteli 6 15 ºC välillä. Tarkastuksessa käyte- Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter tyt mittalaitteet Kosteudentunnistin Humitest MC 0-S Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42 (kalibroitu12 / 2008) Oras vedenvirtaama mittari Käyttöveden lämpötilamittari
RS 3 Kuntotarkastus 4 5. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku 2 Rakennustapa Perustukset Elementtirakenteinen. Betonianturat ja betoniperusmuurit. Alapohjarakenteet Maanvarainen betonilaatta ja alapuolinen eristys rakennuksissa A ja B. Tuulettuva ja betonirakenteinen rossipohja ja alapuolinen eristys. Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohjat Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Lämmin käyttövesi Tulisija Ilmanvaihtojärjestelmä Kunnallistekniikka Loppukatselmus Käytettävissä olleet asiakirjat Puu- ja betonirakenteisia. Puu- ja tiiliverhous. Pääosin puurakenteisia. Pesuhuoneissa ja saunoissa kiviainesrakenteisia. Betonirakenteisia. Puuristikkorakenteisia. Harjakatto. Tiili. Kaukolämpö. Vesikiertoiset seinäpatterit. Lämmönvaihtimen kautta. Asunto 11 on takka. Koneellinen poistoilmanvaihto. Jätevesiviemäriliittymä. Käyttövesiliittymä. Sadevesiviemäriliittymä. Lopputarkastuspöytäkirja ei käytettävissä. Lämmitys- vesi- ja viemäröintisuunnitelmat. Sähkösuunnitelmat. Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät.
RS 3 Kuntotarkastus 5 6. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Asukkaiden haastattelu Asuntoihin oli jaettu kyselykaavakkeet jotka olivat käytettävissä tarkastuksen aikana. 7. HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA, RAPORTIN SISÄLTÖ JA TULKINTA 8.1 Luentaohje 8.2 Sisältöön liittyvää Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide ehdotuksia. Mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Korjausohjeiden tulkinta Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana.
RS 3 Kuntotarkastus 6 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 8. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta Maanpinnan tasoerot rakenteisiin Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa Maanpinta-sokkelin yläreuna 15-120 cm min Huom! Maanpinta-lattiataso 15-120 C rakennuksen päädyssä maanpinta on pieneltä matkalta matalimmillaan. Maanpinta-seinän puurungon alareuna 30- HAVAINNOT Perustus- perusmuurirakenteissa ei näkyvillä osilla havaittu huomautettavaa. Sokkeliosien pinnoilla ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä. A ja B sekä piharakennuksen alapohjana on maanvarainen betonilaatta ja alapuolinen eristys. Lattiapinnoilta ei havaittu huomautettavaa. C ja D rakennusten alapohjarakenteet ovat tuulettuvia ja alapuoleltaan lämmöneristettyä betonirakenteisia alapohjia. Ryömintätilat tuulettuvat sokkeliosassa olevien tuuletusputkien sekä katoille ohjattujen poistoputkien kautta. Vesikatoilla olevat poistoilmakoneet olivat käynnissä. Ryömintätilojen tuulettuvuudet vaikuttivat toimivilta ja riittäviltä. C rakennuksen ryömintätilan maapohja on sepeliä ja maapohjan pinnoilla havaittiin vähäinen määrä osin jo homehtuneita lautoja. Kantavien seinien kohdalla olevissa perustusrakenteissa havaittiin asennusaikaisia puukiiloja sekä asennuspaloja. Kiilat ja asennuspalat olivat kosteita ja osin pintahomeisia. Alapohjalaatan lämmöneristeiden saumoissa havaittiin noin - 15 mm rakoja. Asunto 9 olohuoneessa, huoneistojen välisten seinien kohdalla, lattian parkettipinnoitteessa havaittiin tummumia. Tummumat viittaavat kosteuteen. D rakennuksen ryömintätilan maapohja on sepeliä ja maapohjan pinnoilla havaittiin myös homeista ja osin lahovaurioista puutavaraa. Asunto 15 kohdalla maapohja on vierustan maapinnan tason alapuolella ja maapohja oli märkää mikä viittaa ryömintätilaan ohjautuviin pintavesiin. Asunto 15 pihasivun puolella syöksytorvesta tulevat vedet laskevat vierustalle ja se lisää oleellisesti alapohjan kosteusrasitusta. Alapohjan lämmöneristeiden saumoissa havaittiin myös rakoja. Lämmöneristeiden tiivistyksen puutteita havaittiin myös vaaka- ja pystyosien kohdilla sekä putkiläpivientien kohdilla. Lämmitys- ja käyttövesiputkien eristyksissä havaittiin puutteita ja se aiheuttaa lämpöhukkaa. Putkien nousukohdalla ei alapohjarakenteessa ole rakenteellista katkoa ja asuintilassa hormikotelo on yhteydessä ryömintätilaan. Kotelon kautta on mahdollista päästä esim. hajuhaittoja asuintiloihin. Asunto 9 asukas on havainnut homemaista hajua.
RS 3 Kuntotarkastus 7 A rakennuksen päätyjen kohdilla olevien pintavesikaivojen kannet ovat maanpinnan tason yläpuolella. Kansirakenteet vaikuttivat olevan kiinni kaivojen runkoon eikä niissä ollut säätövaraa alaspäin. D rakennuksen asunto 15 pihasivun syöksytorvi ohjaa vedet vierustalle ja vedet ohjautuvat vierustalle. B ja C sekä piharakennuksen yhteydessä olevissa tukimuureissa havaittiin kallistumista sekä painumia. Tukimuurit ovat irrallisista kappaleista ladottuja tukimuuria. Kallistumat ja painumat ovat syntyneet maaperän routimisesta sekä tiivistymisestä vuodenaikojen vaihtumisen mukaan. Painumat ja liikkeet jatkuvat säänvaihteluiden mukaan. Tukimuurikappaleet vaikuttivat maanvaraisesti perustetuilta eikä niiden pystysuuntaisissa onteloissa havaittu betonivalua eikä raudoitusta. Rakennuksen vierustojen pintarakenteissa kallistukissa ei havaittu huomautettavaa. Pysäköintialueilla olevien pintavesikaivojen ympärillä havaittiin painumia mikä viittaa maaperän puutteelliseen tiivistykseen. D rakennuksen päätyseinää vasten olevilla asfalttipinnoilla havaittiin maaperän painumista. D rakennuksen betonirakenteisissa sisäänkäyntirappusissa havaittiin painumista ja kallistumista rakennukseen päin. Pysäköintialueiden puuaidoissa havaittiin painumia ja kallistumia sekä puutteellista tuentaa perustusrautoihin. Painumat ja kallistumat johtuvat aitarakenteiden osin puutteellisesta perustamistavasta. RISKIHAVAINTOJA Ei riskihavaintoja. TOIMENPIDESUOSITUS C ja D rakennusten ryömintätilojen maapohjan pinnoilla olevat orgaaniset puurakenteet aiheuttavat mikrobikasvustoa ja ne tulee poistaa. Myös asennusaikaiset rakenteissa kiinni olevat puukiilat ja puupalat tulee poistaa. C ja D rakennusten alapohjan lämmöneristeiden saumakohdat sekä puutteelliset putkien läpivientikohtien lämmöneristykset tulee tiivistää esim. vaahdottamalla. Asunto 9 olohuoneessa olevan parkettipinnoitteen kosteusvaurion syy viittaa alapohjarakenteen puutteelliseen tiiveyteen huoneistojen välisten seinien liittymäkohdalla. Seinien liittymäkohdan tiiveys tule tarkemmin selvittää avaamalla rakennetta. Vaurioituneet parkettipinnoitteet tulee poistaa ja uusia. Eristämättä olevat lämmitys- ja käyttövesiputket tulee eristää asianmukaisesti. Ryömintätilaan yhteydessä oleva pystyhormi tulee eristää tiiviisti alapohjarakenteen kohdalta. Koholla oleviin pintavesikaivojen kansiin tulee järjestää säätövaraa ja laskea kannet maanpinnan tasoon. Tukimuurirakenteet tulee asentaa niin, etteivät ne pääse liikkumaan ja kallistumaan roudan ja kosteuden sekä maaperän tiivistymisen vaikutuksesta. Pysäköintialueen painumat kaivojen ympärillä sekä maaperän painuma D talon kohdalla tulee korjata. Pysäköintialueiden aitausten painumat ja kallistumat tulee korjata / kunnostaa.
RS 3 Kuntotarkastus 8 1. Vierustaa C rakennuksen kohdalla 2. Painumaa pintavesikaivon ympärillä 3. Rakoa alapohjan lämmöneristeessä 4. Homeista puutavaraa ryömintätilassa 5. Putkia ryömintätilassa 6. Horminkotelon alaosaa ryömintätilan puolella
9 9. 7. Tukimuuria D talon kohdalla 8. Tukimuuria B talon kohdalla 9. Aidan kallistumaa pysäköintialueella. Piha-aidan kallistumaa D talossa Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS Asunto 15 kohdalla katolta tulevat vedet ohjautuvat vierustalle. Samalla kohdalla asfalttipinnoilla seinän vieressä havaittiin maaperän syöpymistä. Muilta osin sadevesien ohjauksessa ei havaittu huomautettavaa. Sadevesijärjestelminä on pääosin pintavesikouruja sekä sadevesijärjestelmiä ja -kaivoja. Salaojituksen olemassaoloa ja kuntoa ei voitu todentaa puuttuvien rakennesuunnitelmien vuoksi. Rakennuksen nurkilla ei havaittu salaojituksen tarkastuskaivoja. Asunto 15 edustalla olevassa sadevesikaivossa havaittiin padotusventtiili. Kaivossa ei havaittu kaivoon tulevia putkia. Kaivon rakenne viittaa siihen että kaivoon tulevat putket ovat kaivon korkeuden säätöosan takana. Suositellaan sadevesikaivon asentamista asunto 15 syöksytorven kohdalle ja vesien ohjaamista sen kautta esim. sadevesijärjestelmään. Suositellaan salaojituksen tarkastuskaivojen kansien esiin ottamista ja salaojituksen kunnon ja toimivuuden tarkastamista. Salaojitus sekä sadevesijärjestelmien kaivot ja putket on suositeltavaa huuhdella.
11. Syöksytorvi talo D kohdalla sekä asfaltin vaurio 12. Perusvesikaivoa.. Ulkoseinät, julkisivut ja katokset HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS Julkisivun puuverhouksissa ikkunoiden yläpuolella havaittiin vettä kerääviä tasanteita joiden kautta on mahdollistaa ohjautua kosteutta rakenteisiin. Puu- ja tiiliverhouksissa ei muilta osin havaittu huomautettavaa. Puuverhousten maalipinnoilla pääosin parvekkeiden kohdilla havaittiin säärasituksen aiheuttamaa värjääntymistä. Piharakennuksen katoksen kohdalla olevan ulkoseinän alaosan pinnoilla havaittiin kosteuden aiheuttamia jälkiä sekä pintarakenteiden vaurioita. Seinärakenne on samassa tasossa katoksen lattiapinnan kanssa ja laatalle pääsevä kosteus ohjautuu ulkoseinän puurakenteisiin päin. Betoni- ja puurakenteisten ulkoseinien liitoskohdilla, muutamissa asunnoissa, havaittiin rakoilua sekä ilmavirtauksen aiheuttamia jälkiä. Myös ulkoseinillä olevien sähkörasioiden kohdilla havaittiin ilmavirtauksen aiheuttamia jälkiä. Ilmavirtauksen jäljet viittaavat liitoskohdan puutteelliseen ilmatiiveyteen. Ikkunoiden yläpuolella olevat vettä keräävät tasot tulisi tehdä niin, ettei vesiä pääse kerääntymään ja ohjautumaan seinärakenteisiin päin. Piharakennuksen kastuneet ulkoseinärakenteet tulee poistaa ja uusia. Ulkoseinärakenteet katoksen kohdalla tulisi nostaa riittävän korkealle lattiapinnasta esim. kivirakenteella. Rakennuksen ulkovaipan tiiveys ja ilmavuotokohdat voidaan varmuudella todentaa esim. lämpökamerakuvauksella. Suositellaan lämpökamerakuvauksen tekemistä. Kuvaus voidaan tehdä kun asuintilojen sekä ulkoilman lämpötilaero on yli 15 ºC.
11 13. Vettä keräävää rakennetta ikkunan yläpuolella 14. Kosteuden aiheuttamia vaurioita oviaukon kohdalla piharakennuksessa 15. Ilmavirtauksen jälkiä betoni- ja puurakenteisen ulkoseinän liitoskohdassa 16. Halkeamaa betoni- ja puurakenteisen seinän saumalistan kohdalla. 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunat ovat kolme lasisia avattavilla puitteilla varustettuja puualumiiniikkunoita. Ikkunoissa, ikkunoiden vesipelleissä ei havaittu huomautettavaa. Ikkunoiden tiivisteiden sekä ikkunoiden ja seinien rajapintojen tiiveys voidaan selvittää lämpökamerakuvauksella. Ulko-ovet ovat yksilehtisiä ja ikkunoilla varustettuja ovia. Ovien tiiveys voidaan selvittää lämpökamerakuvauksella. Suositellaan ikkunoiden ja ovien sekä ulkovaipan lämpöteknisen toimivuuden selvittämistä lämpökamerakuvauksella.
12 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS 17. Kulkusiltaa D talossa Vesikatteena on tiili ja sen alla aluskate. Vesikatoilla havaittiin muutamia kulmistaan haljenneita tiiliä. Muilta osin tiilikatteessa ei havaittu huomautettavaa. Kulkusilloissa havaittiin säärasituksen aiheuttamaa vääntymistä ja kiinnitysten aukeamista. Kulkusillat ovat puurakenteisia. Sadevesikouruissa ei havaittu huomautettavaa. Tiilikatteet on suositeltavaa tarkastaa vuosittain lumien sulamisen jälkeen sekä uusia vaurioituneet tiilet. Harjakolmiotiloissa havaittiin varastoituja kattotiiliä. Puurakenteiset kulkusillat on suositeltavaa poistaa ja korvata metallirakenteisilla kulkusilloilla. 18. Vesikattoa
13 13. Yläpohja, ullakko KÄYNTI ULLAKOLLE Ullakkotiloihin oli kulkuyhteydet vesikatolla olevien kattoluukkujen kautta. Harjakolmiotiloissa oli asianmukaiset kulkusillat. ULLAKON TUULETTUVUUS Tuulettuvuus tapahtuu räystäillä olevien rakojen kautta. Tuulettuvuudet vaikuttivat toimivilta ja riittäviltä. ALUSKATE Aluskatteissa ei havaittu vaurioita eikä puutteita. Aluskatteissa ei putkiläpivientien kohdilla havaittu huomautettavaa. MUUT HAVAINNOT Ilmanvaihtokanavien näkyvillä olevissa eristeissä ei havaittu huomautettavaa. C talon viemärin tuuletusputkissa havaittiin eristyksen puutteita yläpohjaeristeen yläpuolisilla osilla. Räystään rakenteissa olevissa tuulenohjainlevyjen yläosien kiinnityksissä havaittiin puutteita ja levyjen yläreunat olivat pääosin taipuneet alaspäin. Villaeristeissä ei havaittu tuulen aiheuttamaa ohentumista. Räystään rakenteissa olevissa suojaverkoissa havaittiin reikiä ja repeämiä ja villapinnoilla havaittiin eläinten aiheuttamia jälkiä. Kaikissa harjakolmiotiloissa havaittiin kulkemisen / työskentelyn aiheuttamaa villaeristeiden painumia ja siirtymistä sekä kävelyn ja materiaalien käsittelyn aiheuttamia jälkiä. Havaintojen mukaan tiloissa on tehty tuuletusputkien lämmöneristystöitä jonka seurauksena villaeristeiden seassa on liikuttu. Eristeenä havaittiin keltaista puhallusvillaa. Villaeristeen paksuus kuljetuilla alueilla oli noin cm ja paikoin eristeiden seasta näkyi yläpohjan höyrysulkumuovit. Villaeristeen paksuudeksi mitattiin koskemattomilla villapinnoilla 25 30 cm. Villaeristeiden puutteet aiheuttavat lämpövuotoja sekä kylmiä pintoja sisäkattojen pinnoille. Kylmille sisäpinnoille syntyy lämpötilaerojen aiheuttamia tummumia jälkiä. Yläpohjan höyrysulkumuovin tiiveyttä tarkastettiin pistokokeenomaisesti talo D;n kohdalta. Viemärin tuuletusputken sekä sähköputken läpivientien kohdilla höyrysulun tiiveydessä havaittiin puutteita. Samalla kohdalla villaeristeissä havaittiin tummumista. Eristeen tummumat viittaavat ilma- ja lämpövuotoon eristetilaan päin. Yläpohjarakenteen puutteellisen tiiveyden aiheuttamat vuotokohdat voidaan selvittää / paikallistaa esim. lämpökamerakuvauksella. Tuulensuojalevyjen kiinnitysten puutteet tulee korjata. Räystään rakenteisiin on suositeltavaa asentaa esim. teräsrakenteinen verkko ja / tai tukkolauta jokaiseen kattotuoliväliin. Villaeristeen vauriot tulee korjata esim. puhaltamalla eristettä. Yläpohjarakenteisiin on lisäksi suositeltavaa asentaa lisää lämmöneristystä kauttaaltaan. Tuuletusputkien eristyksen puutteet C talossa tulee korjata. Höyrysulkumuovien tiiveyden puutteet tulee korjata. Suositellaan lämpökamerakuvauksen tekemistä vuotokohtien selvittämiseksi. TOIMENPIDESUOSITUS
14 19. Taipuneita tuulenohjainlevyjä 20. Ohentunutta eristettä 21. Tuuletusputken osin puutteellista eristystä 22. Höyrysulkua viemäriputken kohdalla 23. Tummumia katon ja huoneistojen välisen seinän rajapinnoilla as 13 24. Kosteuteen viittaavia jälkiä kattopinnoilla rakennuksen sivuttaissiirtymän kohdalla / as 13
15 25. Tummumia sisäkaton pinnoilla / as 13 26. Tummumaa kattopinnoilla / as 14 14. Pesuhuoneet ja saunat PÄÄSIALLISET PINTARAKENTEET/PINNOITTEET Lattiat Betonirakenteisia ja pinnoitteena laatoitus. Seinät Pesuhuoneessa kivirakenteisia ja pinnoitteena laatoitus. Saunassa kivi- ja osin puurakenteiset ja pinnoitteena paneeli. Katot Puurakenteinen ja pinnoitteena paneeli. VEDENERISTYS/KOSTEU DENERISTYS Vedeneristykset ovat laattapinnoitteiden alla eikä niitä voida laattapinnoilta käsin tarkastaa. Vedeneristyksen olemassaolosta saatiin havaintoja esim. pesualtaan alla olevien viemäriputkien pinnoilta. LATTIAKAIVOT Kaikki pesuhuoneiden lattiakaivot avattiin eikä niissä havaittu vaurioita eikä puutteita. Vedeneristeen kiristysrenkaat sekä osassa asuntoja olevat korokerenkaat on asennettu kaivojen valmistajan asennusohjeiden mukaisesti. LATTIAN KALLISTUKSET Lattian kallistuksissa ei havaittu huomautettavaa lukuun ottamatta asunto 15 lattiakaivon vierustaa jossa havaittiin veden lammikoitumisen jälkiä. Saunojen lattioiden kallistukset on ohjattu pesuhuoneeseen päin eikä kallistuksissa havaittu huomautettavaa. ILMANVAIHTO Ilmanvaihtoventtiilien virtaussuunnat olivat oikean suuntaiset ja riittävät. Asuntojen 3, 4, 5 ja 7 pesuhuoneiden poistoventtiileissä havaittiin pölyn aiheuttamaa tukkoisuutta. HAVAINNOT PINTAKOSTEUDENTUN NISTIMELLA Kaikki pesuhuoneet kartoitettiin kosteudentunnistimella noin 20 cm otannalla. Kaikkien asuntojen lattiakaivojen ympärillä kosteudentunnistin ilmaisi koholla olevaa kosteutta. Myös lähes kaikissa asunnoissa suihkukulman seinien alimmaisten laattojen pinnoilta kosteudentunnistin ilmaisi kosteutta. Kosteus laattojen taakse pääsee laattasaumojen kautta eikä siitä ole haittaa vedeneristetyissä rakenteissa.
16 KOSTEUSMITTAUS RAKENTEEN SISÄLTÄ MUUT HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS Mittauspisteen sijainti RH % Ei nähty tarvetta mittauksille rakenteiden sisältä - + C g/m³ - - Kaikkien asuntojen laattapinnat kartoitettiin koputtamalla laatoitusta eikä laattojen kiinnityksissä havaittu huomautettavaa eikä puutteita. Laattasaumoissa ei havaittu halkeamia. Vesiputket on asennettu seinärakenteiden pinnoille. Pesualtaiden alla olevien alapesusuihkun sekä pesukoneen vesiputkien kiinnitykset ovat puutteelliset ja se lisää kupariputkien murtumisriskiä sekä putkiliitosten vuotoriskiä. Muilta osin vesiputkissa ja -kalusteissa ei havaittu huomautettavaa. Laattapinnoilla sekä laattasaumoissa havaittiin käytön ja kulumisen sekä käyttöveden aiheuttamaa värjääntymistä. Tiloissa, joissa havaittiin tukkoiset ilmanvaihdon venttiilit, jäljet ja pintahomeet saumapinnoilla olivat runsaammat. Tarkastuksessa ei saatu viitteitä rakenteellisista vaurioista eikä kosteusvaurioista. Kosteus lattian ja seinien laattojen taakse pääsee laattasaumojen kautta roiskevesialueilla eikä siitä ole haittaa vedeneristetyissä rakenteissa. Suositellaan ilmanvaihtoventtiilien säännöllistä puhdistamista sekä ilmanvaihdon riittävän tehokasta käyttöä saunomisen ja suihkun käytön aikana ja myös sen jälkeen. Suositellaan laattapinnoitteiden säännöllistä kuivaamista suihkun ja saunan käytön jälkeen. Elastiset saumojen uusimiseen on suositeltavaa ryhtyä. Saumojen uusiminen on suositeltavaa tehdä yhtäaikaisesti ammattimiehen toimesta. 27. Pesuhuoneen suihkukulmaa / as 7 28. Pesuhuoneen suihkukulmaa / as 14
17 29. Tukkoista ilmanvaihdon venttiiliä. 30. Vesiputkia pesualtaan alapuolella 15. Wc tilat LATTIAKAIVO Ei ole. ILMANVAIHTO Poistoilmaventtiilien kautta. Savutestillä ei havaittu huomautettavaa. Oven ja kynnyksen välissä oli riittävät ilmaraot. HAVAINNOT PINTAKOSTEUDENTUN NISTIMELLA Kaikkien wc tilojen lattioiden sekä seinien alaosien pinnat ja vesipisteiden läheiset alueet kartoitettiin kosteudentunnistimella. Kosteutta ei havaittu. Vesiputkissa ja -kalusteissa ei havaittu huomautettavaa. MUUT HAVAINNOT -- TOIMENPIDESUOSITUS -- 31. Wc tilaa 32. Wc tilaa
18 16. Keittiöt ALLASKAAPPI Astianpesukoneiden vesiputkien kiinnitykset ovat puutteelliset ja putket pääsevät liikkumaan allaskaappien sekä pesukoneiden käytön aikana. Liikkuminen lisää putkien murtumis- ja vuotoriskiä oleellisesti. ILMANVAIHTO Liesituulettimissa ei havaittu huomautettavaa. Liesituulettimeen on sijoitettu ilmanvaihtojärjestelmän käyttöpainikkeet. HAVAINNOT PINTAKOSTEUDENTUN NISTIMELLA MUUT HAVAINNOT Kodinkoneiden ja vesipisteiden läheiset alueet kartoitettiin kosteudentunnistimella eikä kosteutta havaittu. Allaskaappien ja pesukoneiden alla havaittiin vedeneristeenä muovimattoa. Asunto 7 astianpesukoneen edustalla ei vedeneristystä havaittu. Lähes kaikkien asuntojen keittiöiden vesihanoissa havaittiin vesivuotoa kannelle. Vuodot viittaavat vesihanan tiivisteiden kulumiseen. Astianpesukoneiden vesiputkien tulee kiinnittää esim. seinään sekä asunto 7 astianpesukoneen alle tulee asentaa vedeneristys. Keittiön vesihanat tulee kunnostaa / uusia tarvittaessa. TOIMENPIDESUOSITUS 33. Vesiputkea allaskaapissa. 34. Keittiön vesihanaa 35. Keittiötä 36. Puuttuva vedeneristys / as 7
19 17. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat KOSTEUDEN AIHEUTTAMAT JÄLJET MUISSA ASUINTILOISSA Sisäkattojen pinnoilla havaittiin vuotojälkiä sekä tummumisjälkiä. Asunto 9 olohuoneen parkettipinnoilla havaittiin tummumista. Katso tarkemmin kohdat 9 ja 14. HYÖNTEIS JA TUHOELÄINHAVAINNOT Ei saatu havaintoja. Katso myös kohta 14. TEKNINEN TILA Ei havaittu huomautettavaa. VARASTO Varastotiloissa ei havaittu huomautettavaa. MUUT HAVAINNOT Asukkaiden tekemien listojen mukaan huoneistojen väliset äänet kuuluvat selvästi asunnoista toiseen. Tarkastuksen aikana havaittiin keskustelun ääniä asuntojen 1 ja 2 yläkerran tilojen välillä. TOIMENPIDESUOSITUS Huoneistojen välisten seinät ovat elementtirakenteisia (betonia) ja seinien ääneneristävyyttä saattaa heikentää esim. elementtisaumojen (vaaka- ja pystysaumat) puutteellinen tiiveys. Huoneistojen välisten seinien ääneneristävyys voidaan varmuudella todentaa vain mittauksilla. Elementtisaumojen tiiveyttä voidaan selvittää esim. avaamalla jalkalistoitusta sekä elementtien pystysaumoja. Suositellaan huoneistojen välisten seinien ääneneristävyyden riittävyyden selvittämistä tarkemmin. 37. Parketin tummumaa 38. Jälkiä katopinnoilla
20 18. Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Rakennus on liietty kaukolämmitysjärjestelmään. Lämmönvaihdin on vuodelta 1999. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisilla seinäpattereilla. Lämmitysputket ovat terästä. D rakennuksen ryömintätilassa havaittiin eristämättömiä lämmitysputkia. Katso tarkemmin kohta 9. Ryömintätilassa olevat lämmitysputket tulee eristää asianmukaisesti. AISTINVARAINEN SISÄILMAN LAATU Ei havaittu huomautettavaa. ILMANVAIHTOVENTTIIL EIDEN VIRTAUSSUUNNAT Testattiin merkkisavulla ja niiden havaittiin olevan oikeansuuntaiset. Korvausilmaa asuintiloihin tulee ikkunoiden yhteydessä olevien korvausilmaventtiilien kautta. HAVAINNOT Asuntojen 3, 4, 5 ja 7 venttiilit olivat tukkoisia ja se heikentää ilmanvaihdon toimivuutta oleellisesti. TOIMENPIDESUOSITUS Suositellaan poistoilmaventtiilien säännöllistä puhdistamista sekä ilmanvaihdon riittävän tehokasta ja jatkuvaa käyttöä. Ilmanvaihtokanavien puhdistamiseen / nuohoamiseen lähivuosina tulee varautua. TOIMENPIDESUOSITUS 19. Ilmanvaihto
21 20. Vesi- ja viemärilaitteisto VESIMITTARI Päävesimittari sijaitsee teknisessä tilassa. Asuntokohtaiset vesimittarit sijaitsevat tuulikaappien alakattotiloissa. Asuntokohtaisia mittareita ei voitu tarkastuksen yhteydessä tarkastaa. LÄMMINVESIVARAAJA Käyttövesi tulee kaukolämpövaihtimen kautta. VESIJOHDOT(näkyvillä osin) Ei havaittu huomautettavaa. VIEMÄRIT(näkyvillä osin) Ei havaittu huomautettavaa. VEDENVIRTAAMAT Sekoittajien virtaamat havaittiin olevan RakMK D1:n ohjearvojen mukaiset. KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖTILA 58 C Asumisterveysohjeen (s. 91, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) mukaan lämpimän vesijohtoveden tyydyttävä lämpötila on +55 C. Välttävä lämpötila on + C. Välttävän lämpötilan alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Tapaturmien välttämiseksi lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla yli +65 C. HAVAINNOT Astianpesukoneiden vesiputkien kiinnityksissä havaittiin puutteita ja putket pääsevät liikkumaan allaskaappien ja koneiden käytön aikana. Putkien liikkuminen lisää niiden murtumis- ja vuotoriskiä oleellisesti. TOIMENPIDESUOSITUS Suositellaan astianpesukoneiden vesiputkien kiinnittämistä asianmukaisesti. 39. Astianpesukoneen kiinnittämätöntä vesiputkea 40. Vesiputkia allaskaapissa.
22 21. Sähköt HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS Asunto 9;ssä asukaskyselyn mukaan valaisimien lamppuja pitää uusia jatkuvasti. Tarkastuksessa ei voitu selvittää lamppujen palamisen syytä. Sähköjärjestelmissä ei pintapuolisessa tarkastuksessa havaittu huomautettavaa. Suositellaan lamppujen jatkuvan uusimistarpeen tarkempaa selvittämistä sähköammattimiehen toimesta. RAKSYSTEMS ANTICIMEX INSINÖÖRITOIMISTO OY Hämeenlinnassa 14.5.2009 Timo Niskanen Rkm AKK puh. 0207 495 544
23 YLEISTÄ RS³ KUNTOTARKASTUKSESTA VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems-anticimex.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös RaksystemsAnticimexin RS³ Kuntotarkastuksen Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti RS³ Kuntotarkastuksen suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Suoritusohjetta ja RS³ Kuntotarkastuksen Tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon.
24 ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1940 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. RS³ Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. RS³ Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 90-00393, luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita).
25 TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. Nimike RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Piha-alueen rakenteet Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999 Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen Piha-alueen asfalttipinnoitteet Betoniset pihakiveykset Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) Alapohjarakenteet Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) Julkisivut Lautaverhous Rappaus Metallilevyverhous Kuitusementtilevy Tekninen käyttöikä / v Tarkastusvä li / v Kunnossa pitojakso /v 40 20 25 30 20 2 2 5 5 5-12 4-40 5-5- 40 5-5 40 5 5 5 5 5-20 -20 15-20 20
26 Ikkunat ja ulko-ovet Puuikkunat Puu-alumiini-ikkuna Puu-ulko-ovet 60 40 Parvekkeet ja terassit Puurakenteiset parvekkeet Puiset pihatasot ja ulkoterassit 20 Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. Kumibitumikermi, 3-kerroskate Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980luvulla) Sinkitty ja maalattu rivipeltikate Profiilipeltikate Tiilikate Kuitusementtikate Räystäskourut ja syöksytorvet Kattokuvut Kattoikkunat 2 5 6-5-15 5-20 12 kk 25 30 30 35 saavutettu 1 1 1 1 60 40 45 30 25-40 30 1-5 5 5 1 12 kk 3 5-15 -15 5-5-7 5-7 Kuivien tilojen pinnoitteet Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum Lattia, tekstiilimatto Keraaminen laatta Lattia, lautaparketti Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia Lattialaminaatti Seinien maalaus ja tapetointi Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 20 25 40 15 20 30 Märkätilojen lattiarakenteet ja -pinnoitteet Muovimatto Kosteussulkusively ja laatoitus Bitumivedeneriste ja laatoitus Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen 20 15 30 30 3 3 3 3 5-15 18 30 12 30 12 20 3 3 3 3 3 3 3 tarvittaessa tarvittaessa tarvittaessa 20 5-15 Märkätilojen seinärakenteet ja -pinnoitteet Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus Vedeneriste ja laatoitus Muovitapetti Muovipinnoitettu pelti Pesuhuoneen panelointi Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) Kiintokalusteet Kuivissa tiloissa olevat kaapistot Märkätilojen kaapistot 5-15 5-15 25 15
27 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa Öljysäiliö, muovia, maassa Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa Öljysäiliö, terästä, ulkona 40 40 30 40 Savupiiput, tiilipiippu, Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu 12 kk 12 kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket saavutettu 40 12 kk 12 kk 12 kk Käyttövedenlämmittimet Vesijohdot, kupariputket Vesijohdot, muoviputket Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) 20-30 30 saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket -15-15 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH 90-00403)