SIPOON KUNTA Kunnanhallitus 15.6.2015/PL/SLI VUODEN 2016 TALOUSARVIOKEHYS 1. Yleistä Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarvion valmistelusta vastaa kokonaisuutena kunnanhallitus ja kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Kuntalain mukaan talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. 2. Yleinen taloudellinen tilanne Valtiontalous Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo pidemmän aikaa supistunut ja nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Venäjän talouden kasvunäkymät ovat jo pidemmän aikaa olleet heikot. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Vienti lisääntyy 1,5 % ja vastaavasti tuonti lisääntyy vain prosentin johtuen heikosta kotimaisesta kysynnästä. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,5 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennusinvestointien heikosta kehityksestä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,8 prosenttiin. Työllisten määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä. Inflaatio jää 0,3 prosenttiin ja siitä iso osa on veronkorotusten hintoja nostavaa vaikutusta. Vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaiseksi, sillä huoltotaseen kaikki kysyntäerät vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Vienti li-
2 sääntyy edellisvuodesta 3 %, mutta kotimaisen kysynnän virkoamisen johdosta myös tuonti kasvaa miltei yhtä paljon. Yksityisten investointien kasvu on 4,5 % ja yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 0,8 %. Työttömyysasteeksi ennustetaan 8,6 %. Inflaatio hiukan kiihtyy, mutta edelleen pysytään reilusti alle kahdessa prosentissa. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,5 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää hyvin pieneksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Ennusteen riskit kansainvälisen talouden puolelta ovat edelleen negatiiviset. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Reaalitalouden suotuisa kehitys on välttämätön ehto julkisen talouden tilan paranemiselle. Ennustetun kaltainen talouskehitys ei itsessään tule merkittävästi kohentamaan julkisen talouden tilaa Suomessa. Julkisyhteisöjen alijäämä ylitti viime vuonna EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon ja tulee ylittämään sen myös tänä vuonna. Myös 60 prosentin velkaraja on ylittymässä. Syvä alijäämä johtuu ennen muuta pitkään jatkuneesta matalasuhdanteesta. Talous kasvaa vaimeasti lähivuosina, eikä kasvu yksin riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Alijäämä tulee kuitenkin pienenemään viriävän talouskasvun vuoksi. Lähde: VM Kuntatalous Yhteensä kuntien ensi vuoden verotulot lisääntyvät kuntatalousohjelman kehitysarvion mukaan 2 prosenttia. Kuntien kustannuspaineet pysyvät hyvin maltillisina vaimeiden talousnäkymien alla. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2014 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna vain 0,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 1,8 prosenttia. Tätä ennen peruspalvelujen hintaindeksi liikkui useana vuonna 2-3 prosentin tuntumassa. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason arvioidaan pysyvän noin prosentin tuntumassa. Vuodelle 2016 ennakoidaan noin 1,2 prosentin kustannustason nousua. Lähde: Kunnat.net 3. Sipoon kunnan lähtökohdat 3.1 Väestö Väestönkasvun ennakoidaan kiihtyvän verrattuna viime vuosiin johtuen mm lisääntyvästä valmistuvien asuntojen määrästä: 2008 19 878 +2,1 % 2009 18 035-9,3 % 2010 18 450 +2,3 %
3 2011 18 526 +0,4 % 2012 18 739 +1,1 % 2013 18 914 +0,9 % 2014 19 037 +0,7 % 2015 19 500 +2,4 % ennuste 2016 20 150 +3,3 % ennuste 2017 20 850 +3,5 % ennuste 2018 21 550 +3,4 % ennuste Huhtikuun 2015 lopussa kunnan asukasluku oli 19 104 eli kasvua vuodenvaihteeseen nähden on 0,4 %. Loppuvuoden aikana valmistuu uusia asuntoja merkittävä määrä mm Söderkullan Pähkinälehtoon. 3.2. Talous 3.2.1 Yleistä Sipoon kunnan taloudessa ei ole periodilla 2011-2014 tehty positiivista tulosta lukuun ottamatta vuotta 2012. Tällöin Östersundomista saadun kauppasumman 33 m ansiosta lainakanta on pysynyt viime vuodet suunnilleen samalla tasolla voimakkaasta investointitahdista huolimatta. Vaikka vuonna 2014 onnistuttiinkin kuluhallinnassa mm Kattilankansi-operaation avulla, muodostui tulos kuitenkin negatiiviseksi, tosin hieman budjetoitua paremmaksi. Seuraavat tiedot havainnollistavat muutoksia: ( m ) 1997 2011 2012 2013 2014 2015 enn Tilikauden tulos 9,1-3,4 33,0-2,3-2,6-0,4 Lainakanta 10,5 55,1 51,1 52,8 43,6 n 51 Vapaa oma pääoma 2,9 11,6 12,5 9,2 7,9 8,1 Vuosien 2015 ja 2016 primaari tavoite on pitää sekä toimintakulut että velkaantuminen kurissa. Tavoitteeksi on asetettu alle 51 m velkamäärä v 2015 lopussa, joka tarkoittaisi n 2530 /asukas lainamäärää. Vuonna 2016 lainaa asukasta kohti olisi 2844. Ulkoisten toimintakulujen ennakoidaan pienentyvän vuoden 2015 ennusteeesta n 5900 /asukas vuoden 2018 lukuun n 5500 /asukas. Samaan aikaan lainakanta/asukas nousisi noin 3200 tasolle. Kustannustavoitteet on tehty varsin tiukoiksi, vuotuinen keskimääräinen kasvu kaudelle 2015-2018 on noin 0,7 %. Investointien osalta tullaan tekemään vielä tarkennukset varsinaiselle v 2016 talousarviokierrokselle. Nyt v 2018 investointilukuina on käytetty nykyisen talousarvion vuoden 2017 lukuja. Ehdotuksen lähtökohtana on vuoden 2014 tilinpäätös, vuoden 2015 talousarvio sekä vuoden 2015 tuore tulosennuste osastoittain, myös Operaatiot Kattilankansi ja Induktioliesi on huomioitu. Tuotto- ja kustannusarviot vuosille 2016-2018 on pyritty arvioimaan kyseisinä vuosina tapahtuvien toiminnallisten muutosten ja tavoitteiden kautta. Äskettäin valmistuneen hallitusohjelman vaikutuksia ei ole huomioitu tässä esityksessä. Ohjelma tullaan huomioimaan TA 2016:ssa.
4 3.2.2 Toimintatuotot ja verotulot Toiminnan tuotot: Kehyksissä on arvioitu ulkoisiin tuottoihin noin 5 %:n lisäys vuonna 2016 johtuen vesitaksan korotuksesta sekä maanmyyntituottojen noususta. Tämän jälkeen kasvu tasaantuu. Väestönkasvun vaikutusta ei kaikilta osin ole huomioitu. Soten ja sivistyksen myyntituottojen ennustettu pysyvän suunnittelukaudella v 2015 tasolla. Verotulot Sipoon kunnan verotulojen ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna noin 1,9 % ja vuonna 2017 noin 1,7 %. Kokonaisuutena kunnan verotulot jäänevät v 2015 talousarviosta noin 0,7 milj. euroa (0,8 %). Kunnallisvero Vuonna 2015 kunnallisvero jäänee n 0,8 m alle budjetoidun. Suunnittelukaudelle 2016-2018 lähtökohtana on nykyinen kunnallisveroprosentti 19,25%, koko maan tuloverokertymän arvioitu kasvu sekä väestönkasvun vaikutus. 2016 kasvu on vielä vaatimatonta, mutta kiihtyy jonkin verran 2017-2018. Yhteisövero Yhteisöveron osalta kehyksissä on lähdetty vuoden 2015 ennusteesta sekä koko kuntasektoria koskevista ennusteista. Vuonna 2016 yhteisöveron ennustetaan laskevan selkeästi ja kääntyvän taas nousuun 2017-2018. Kiinteistövero Kiinteistöverotuoton ennakoidaan kasvavan 3-5 % vuosittain kaudella 2016-2018.
5 Valtionosuudet Valtionosuuksien kehitys on seuraavanlainen: - 2011 15,9 m - 2012 18,4 m - 2013 16,7 m - 2014 15,6 m - 2015 14,1 m talousarvio - 2015 14,6 m ennuste - 2016 15,0 m - 2017 14,8 m - 2018 15,0 m Valtionosuuksien osalta v 2015 ennuste perustuu VM:n päätökseen. Kehyksissä lähtökohtana ovat vuodelle 2016 kansalliset ennakkolaskelmat. Maanmyyntitulot Maanmyyntituloja arvioidaan saatavan 5,7 milj. euroa vuonna 2015, ja 6,3 milj. euroa vuosittain 2016-2018. 3.2.3 Käyttötalouden toimintakulut Ulkoiset kustannukset Kokonaiskehys on esitetty toisaalta sekä koko kunnan tu los/investointi/rahoituslaskelmana että ulkoisten myyntituottojen ja toimintakustannusten osalta osastoittain. Alla on myös erittely sisäisistä veloituksista.
6 Vuonna 2013 toimintamenot kasvoivat 5,9% ylittäen selvästi inflaation sekä kuntien keskiarvomuutoksen. Vuonna 2014 onnistuimme kulukontrollissa kasvun jäädessä 0,4 %:iin. Sopeuttamistarve jatkuu edelleen kuluvana vuonna ja suunnittelukaudella. Kattilankansiohjelma kattaa vuodet 2015-2017 ja Kattilankannen jatko Induktioliesi vuodet 2015-2020. Suunnitelmissa on mm Sivistyksen palveluverkon uudelleenmuotoilu sekä toimintatapamuutokset, joissa keihäänkärkenä toimivat Tekniikka & Ympäristö ja Sosiaali & Terveys osastot. Kustannusten arvioinnissa on huomioitu tehostamistoimenpiteet sekä väestönkasvusta johtuva kustannusten nousu. Kattilankannen kautta on vuodelle 2016 asetettu tavoitteeksi n 5 m parannus tuloslaskelman rakenteessa suhteessa vuoteen 2013. Kattilankansi jatkuu Induktiolieden nimellä ja sen puitteissa kaikki osastot ja yksiköt toteuttavat muutoksia, joilla edelleen parannetaan tuotto/kustannusrakennetta sekä muutetaan toimintatapoja ja otetaan erilaisia digitaalisia ratkaisuja käyttöön. Esimerkkeinä voi mainita: Sivistysosastolla suunnitellaan sähköistä päiväkodin hallintajärjestelmää, Bring Your Own Device (BYOD) Sosiaali- ja terveysosastolla Yhteistyön kehittäminen nuorten turvatalon kanssa, tekstiviestit varauspalveluissa, MediMobin käyttö, Talman keittiön muuttaminen jakelukeittiöksi. Tekniikka- & Ympäristöosastolla infran ja kiinteistötoimien automaatio- ja toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotto ja vaiheittainen toteuttaminen, Sipootalo-portaali ja -toiminta, lupapiste.fi ja digitaalinen arkisto rakennusvalvonnassa. Talous & Hallinnossa uusien sähköisten palveluiden käyttöönotto ( HR & Talous), puhelinvaihteen uusiminen, vakuutusten kilpailutus Merkittäviä kustannusnousuja on odotettavissa erikoissairaanhoidossa ( n 1 m /v) ja HSL-kuluissa ( n 0,8 m /2016). Sisäiset kustannukset ( alustavat luvut) Osastojen raamiin on sisällytetty sisäiset kustannukset ko. palveluiden kustannusten kattamiseksi. Sisäisten kustannusten tarkoitus on ohjata ko. osastoa käyttämään sisäisiä palveluja taloudellisesti tarpeensa mukaisesti. Suurin sisäinen kustannus syntyy osaston käyttämien kiinteistöjen pääoma- ja ylläpitokustannuksista. Ne riippuvat suurimmaksi osaksi käytössä olevan tilan suuruudesta eli tilatehokkuudesta. Tilatehokkuuteen ja sisäiseen vuokraan voi vaikuttaa eniten tilojen käyttäjä suunnittelemalla investointikustannuksia tehokkaasti.
7 Osastoille vyörytettävien sisäisten kustannusten määrä lajeittain on seuraava, m : 2015 2016 2017 2018 - Sisäiset vuokrat, ylläpito 8,4 8,4 8,4 8,4 - Sisäiset vuokrat, pääoma 8,2 8,3 8,4 8,5 - Sisäiset vuokrat, maa 0,2 0,2 0,2 0,2 - IT-kustannukset 2,3 2,3 2,3 2,3 - Ruokapalvelut 3,2 3,1 2,9 2,9 - Yhteensä 22,3 22,4 22,2 22,3 Tekniikka & ympäristöosaston sisäiset veloituksia ei koroteta 2016-2018 vaan ne ovat jäädytetty nykyiselle tasolle. Kuinka paljon kukin osasto saa sisäisiä veloituksia kuluina: 2015 2016 2017 2018 - KJ 0 0 0 0 - Taha 0,6 0,6 0,6 0,6 - Keke 0,2 0,2 0,2 0,2 - KH yhteensä 0,8 0,8 0,8 0,8 - Sote 5,4 5,3 5,3 5,3 - Sivistys 15,2 15,3 15,2 15,3 - Teky 0,9 0,9 0,9 0,9 - Yhteensä 22,3 22,4 22,2 22,3 3.2.4 Yhteenveto tulos & rahoitus Vuonna 2015 tavoitteena ollut positiivinen tulos tullaan ennusteen mukaan saavuttamaan. Vuonna 2016 vuosikate kattaa poistot, mutta ei edelleenkään kata kaikkia investointeja. Tilikauden ylijäämä on suunnitelmassa 1,2 m. Vuonna 2017 vuosikate ylittää selvästi poistot ja vuonna 2018 vuosikate vastaa jo nettoinvestointien määrää. Suurimmat kustannuserät ovat henkilöstömenot ( n 45% kokonaiskuluista) ja palvelujen ostot( noin 41 % kokonaiskuluista). HTV-raportointia on parannettu jo vuoden 2015 puolella ja tulevana kautena uudistetaan esimiehille tapahtuvaa henkilöstöraportointia. Hankintaprosesseihin, niiden suunnitteluun ja seurantaan panostetaan erityisesti v 2016 aikana. Suurimmat epävarmuustekijät kohdistuvat edelleen tulokertymään, erityisesti suhdanneherkkiin maanmyyntituloihin. Toiminnan tehostamisessa huomioidaan kunnan omien tilojen tehokas käyttö, investointitarpeet, maksujen tarkistukset sekä toimintatapojen & prosessien & rakenteiden
8 uudistaminen. Kunta tuottaa pääsääntöisesti vain lakien, asetusten ja normien mukaisesti mitoitettuja palveluja. Peruspalveluiden ulkopuolelle jäävien nykyisten palveluiden osalta on harkittava onko tarkoituksenmukaista säilyttää palvelu vai luopua siitä, laskea palvelun tasoa tai nostaa sitä. Samalla harkitaan palvelun tuotantotapaa, määrää ja laatua ja selvitetään sen maksullisuutta. Inflaatio on huomioitu 0,6 % v 2016 ja 0% 2017-2018. Kunnallisverotulojen muutoksessa pohjana oleviin ansiotuloennusteisiin sisältyy oletus ansiotulojen kasvusta 0,6 0,7%/v. 3.3 Investoinnit Investointien suunnittelu kaudelle 2016-2018 on vielä kesken ja valmistuu TA 2016 prosessin yhteydessä. Pohjana tässä esityksessä on käytetty v 2015 talousarviossa esitettyjä lukuja ja 2018 investointeina on käytetty v 2017 lukuja. Nettoinvestointimäärä kehysehdotuksessa vuodelle 2016 on 14,4 m. Käyttöomaisuuden hankintameno on 20,1 m ml maan ostot 2 m. Investoinnit painottuvat Nikkilän sydän -koulukeskukseen sekä uusien kaava-alueiden laajennusinvestointeihin. Maaomaisuuden myynneistä oletetaan saatavan vuosittain 6,3 m ja 0,1 m muusta käyttöomaisuudesta. Maan myyntituottojen toteutumiseen liittyy kuitenkin selkeitä riskejä suhdannetilanteesta johtuen.. Mikäli maanmyyntitulot eivät toteudu suunnitellusti, jouduttaneen infrainvestointien aloitusta lykkäämään. 1000 TP 2013 TA 2014 TP 2014 TA 2015 2 015 2 016 2 017 2 018 Ennuste Kehys Kehys Kehys Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet -3 330-3 420-2 023-3 640-3 640-18 055-16 935-16 935 Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet -155-1 050-38 -250-250 Laajennusinvestoinnit, rakennukset -1 102-170 -55-290 -290 Uudelleen investoinnit -8 874-6 900-4 276-10 280-10 280 Peruskorjausinvestoinnit -1 987-2 970-2 132-2 350-2 350 Laajennus & peruskorjaus investoinnit -15 448-14 510-8 524-16 810-16 810-18 055-16 935-16 935 Kiinteä omaisuus osto (maan osto) -1 952-2 000-3 159-1 000-1 000-2 000-2 000-2 000 Irtain käyttöomaisuus -590-500 -79-575 -575-500 -500-500 Osakkeet ja osuudet -77-130 -31-130 -130-130 -130-130 Bruttoinvestoinnit yhteensä -18 067-17 140-11 793-18 515-18 515-20 685-19 565-19 565 Maan myynti 6 001 3 400 3 346 5 700 5 700 6 300 6 300 6 300 Muu käyttöomaisuuden myynti 100 100 100 NETTOINVESTOINNNIT YHTEENSÄ -12 066-13 740-8 447-12 815-12 815-14 285-13 165-13 165 3.4 Henkilöstö Eläköitymissuunnitelma käydään tarkemmin läpi talousarvion tekemisen yhteydessä. Lukuisat pienemmät digitalisaatioprojektit tulevat aiheuttamaan tarvetta tehtävien uudelleenjärjestelyille. Kunnalliset yleiset virka ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 asti. Sopimuskauden toisen jakson (1.1.2016-31.1.2017) sopimuskorotuksesta neuvotellaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen toimesta kesäkuussa 2015.Kehyksen lähtökohtana on, samoin kuin edellisessäkin suunnitelmassa, että mahdolliset palkankorotukset ovat erittäin maltillisia ja ns. harkinnan-
9 varaisista, kunnan omassa päätösvallassa olevista korotuksista lähtökohtaisesti pidättäydytään. Lisäksi edelleen tavoitteena on, että luonnollisen poistuman kautta tapahtuvat henkilöstömuutokset mahdollistavat tarvittavat muutokset henkilöstörakenteessa niin osastojen sisällä kuin niiden välilläkin. Talousarviovuonna 2016 lähtökohtana on edelleen, ettei kunnan henkilöstömäärä kasva mitattuna henkilötyövuosilla (HTV). 3.5 Toiminta ja tavoitteiden määrittely talousarviossa 2016 Talousarvion tekstiosa laaditaan valtuuston hyväksymän talousarviorungon mukaisesti. Sitovien tavoitteiden lähtökohtana tulee olla kunnan voimassa oleva strategia ja niiden tulee olla linjassa valiokunnan vahvistaman strategian kanssa. Lisäksi valiokunnan tulee ilmoittaa, miten sitovat tavoitteet saavutetaan. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen tulee olla kuntalain edellyttämällä tavalla yhteydessä toisiinsa. Tavoitteet tulee asettaa selkeästi ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin käytettävien mittareiden tulee mahdollistaa toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden arviointi. Tavoitteiden tulee olla kunnan palvelutoiminnan kannalta keskeisiä, laajuudeltaan ja vaativuudeltaan yhteneväisiä sekä tärkeydeltään vertailukelpoisia. Vuoden 2015 talousseurantaan on määritelty osastoittain ja yksiköittäin oleelliset tunnusluvut, joita seurataan osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tunnuslukujen on oltava vertailukelpoisia ja läpinäkyviä. Vuosittain on mahdollista vaihtaa joitakin tunnuslukuja kulloinkin voimassa olevien painopistealueiden mukaan. 3.6 Aikataulu, tärkeimmät päivämäärät 16.6.2015 Kunnanhallituksen käsittely, Kehys TA 2016-2018 21.8.2015 Investointisuunnitelma 1. versio 2016-2018 ( ml 2015 ennuste) valmis 28.8.2015 Sitovat tavoitteet ja mittarit määritelty osastoittain 15.9.2015 Perustelutekstiehdotukset osastoittain valmiina 15.9.2015 TA 2015 v 1.0 valmis, osastoittain, tarvitaanko yksiköt? 16-29.9. Valiokuntakäsittelyt ( TA ja osavuosikatsaus) 29.9.2015 Valiokunnilta talousarvio ja suunnitelmaehdotukset 19-20.10.15 Kunnanhallituksen TA 2016 käsittely, seminaari 16.11.2015 Valtuusto, talousarvion I käsittely, vero%, ovk/elokuu 14.12.2015 Valtuusto, talousarvion II käsittely