Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Transkriptio

1 KH Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee jopa veroprosenttien laskua vuodelle Taloudellisissa vaikeuksissa ovat maaseutuvaltaiset, väkiluvun laskusta kärsivät kunnat. Pomarkun vuonna 2018 kunnan käyttävissä olevat tulot vähenevät edellisten vuosien tapaan. Valtionosuudet laskevat edelleen, nyt hieman yli euroa edellisestä vuodesta. Vuodesta 2013 valtionosuuksien pudotus on yli 1,2 miljoonaa euroa. Myös verotulot laskevat edelleen hieman. Toimintamenot laskevat 1,6 % edelliseen tilinpäätökseen verrattuna, mutta käytettävissä olevien tulojen pienentyessä kunnan taloudellinen tilanne heikkenee vuonna Toimintatuotot ovat euroa. Toimintamenot ovat euroa. Vuosikate on positiivinen euroa. Poistojen euroa jälkeen tulos on alijäämäinen euroa. Suurin epävarmuustekijä talousarviossa on jälleen sosiaali- ja terveystoimen menojen kehitys. Erityisesti erityissairaanhoidossa vuosivaihtelut ovat suuria. Pomarkun kunnan investoinnit vuonna 2018 ovat euroa. Koska vuosikate on euroa ja lainojen lyhennykset euroa, kunta joutuu vuonna 2018 hoitamaan lainoituksella suurimman osan lainojen lyhennyksistä ja kaikki investoinnit euroa TP2015 TP2016 TA2017 TA18 Toimintatuotot Muutos + 0,4% -9,4 % -10,3 % -4,5 % Toimintamenot Muutos +0,2% -0,9 % -0,1 % -1,6 % Vuosikate Poistot Tilikauden tulos

2 Henkilöstömenot Nykyiset kunta-alan sopimukset päättyvät ja mahdollisten korotusten suuruus ei ole tiedossa. Pomarkun kunnalla ei olisi varaa palkankorotuksiin eikä niihin ole talousarviossa 2018 varauduttu. Kiky-sopimus leikkaa edelleen lomarahoja.30 %. Tämän leikkauksen säästövaikutus vuodessa on noin euroa. Henkilöstömenot ovat talousarviossa euroa. Vähennystä tilinpäätökseen 2016 on 2,5 % eli euroa. Tästä vähennyksestä henkilöstösivukulujen osuus on euroa. Eli palkat ovat euroa suuremmat kuin Henkilöstömenojen osuus käyttömenoista oli 26,3 % vuonna 2016 ja vuoden 2018 arviossa se on 26,1 %. Talousarvioon ei sisälly uusia virkoja tai toimia. Henkilöstösuunnitelmassa on määritelty tavoitteet vapautuvien virkojen ja toimien täytön osalta euroa TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Palkat Henkilöstösivukulut Henkilöstömenojen korjauserät Yhteensä muutos -2,6 % -2,7 % 0,1 % -2,5 % Palvelujen ostot Perusturva Perusturvapalvelujen ostoon Posalta on talousarviossa varattu euroa. Posa on ilmoittanut vuoden 2018 tarpeeksi euroa euroa TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 Posan arvio 2018 TA muutos 3,6 % 3,0 % -3,9 % 4,1 % -1,7 % 2

3 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon määrärahatarpeen arviointi on erittäin vaikeaa suurista vuosivaihteluista johtuen. Vuosivaihtelut voivat olla jopa 20 % ja budjetointi perustuu käytännössä edellisten vuosien käytöstä tehtävään arviointiin. Kunnan ja sairaanhoitopiirin arvioiden välillä voi olla suuria eroja. Vuodelle 2018 on erikoissairaanhoidon menoihin Satakunnan sairaanhoitopiirille varattu euroa. Vuoden 2017 käytöksi on kunnassa arvioitu noin 3 m. Vuodelle 2018 budjetoitu on pienempi kuin sairaanhoitopiirin arvio ja perustuu mm vuoden 2017 menojen myönteiseen laskuun. Sairaanhoitopiirin vuoden 2018 talousarviossa kuntien maksuosuuksien on arvioitu kasvavan tilinpäätöksestä 2016 noin 0,9 %. Pomarkun maksuosuudeksi sairaanhoitopiiri on arvioinut euroa euroa TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 Shp arvio 2018 TA muutos +16,5 % +4,9 % -6,2 % +5,9 % +2,5 % -0,2 % Verotulot Pomarkun osalta ennuste verotulojen kehitykseksi on huonompi kuin kunnissa keskimäärin. Verotulojen kehityksen osalta voi arvioida tulevan jo kuudes peräkkäinen huono vuosi. Kunnallisverojen osalta pudotus vuodesta 2013 on jo noin euroa. Kunnallisveron tuoton heikkoa kehitystä on onneksi kompensoinut yhteisöverojen reipas kasvu vuonna Pomarkussa kunnallisveroprosentti pysyy entisellään. Veroprosentti on ollut 20,50 vuodesta Kiinteistöverotus ei myöskään kiristy vuonna euroa TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 Ennuste17 TA2018 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Yhteensä muutos -2,4-1,4 % -2,0 % 0,0 % +0,2 % -0,8 % 3

4 Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen valtionosuus. Peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa peruspalvelujen valtionosuutta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaiseen valtionosuuteen sisältyy merkittävimpänä eränä mm. lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus ja perusopetuksen oppilaskohtainen lisärahoitus (esim. pidennetty oppivelvollisuus) ja muun opetus- ja kulttuuritoimen (mm. nuoriso, liikunta) laskennallinen valtionosuusrahoitus. Vuonna 2014 hyväksyttiin valtionosuusjärjestelmän uudistus. Uudistuksessa on mm. vähennetty laskentakriteerejä, tarkistettu sairastavuuskertoimet ja muutettu ikärakenteen painoarvoja. Uudistuksen myötä Pomarkun valtionosuudet vähenivät merkittävästi. Valtionosuudet vähenevät vuonna 2018 viidettä vuotta peräkkäin. Valtionosuuksia kertynee euroa, kun kuluvana vuonna niitä kertyy noin euroa. Vuodesta 2013 vuoteen pudotus valtionosuuksissa on noin 1,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin viiden tuloveroprosentti-yksikön tuottoa euroa TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Peruspalvelujen vo Verotulojen tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen vo Yhteensä muutos -1,3 % -7,0 % -1,0 % -2,3 % -5,1% 4

5 Investoinnit Pomarkun kunnan investoinnit vuonna 2018 ovat euroa. Investoinnit ovat lähinnä pieniä kunnallisteknisiä töitä, joista suurin on jätevedenpuhdistamon selkeytysaltaiden koneiston uusinta euroa. Lisäksi investoinneissa näkyy varautuminen päiväkotihankkeeseen hankesuunnittelurahalla. Rahoitus ja lainat Korkokuluiksi on arvioitu euroa. Tästä vanhojen pitkäaikaisten lainojen korot ovat noin euroa. Korkotaso pysynee myös vuonna 2018 edelleen poikkeuksellisen edullisena. Kunta tukeutuu maksuvalmiuden ylläpidossa pitkälti luotolliseen käyttötiliin (max saldo 3 milj.euroa), jonka korko on noin 0,45 %. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset vuonna 2018 ovat euroa. Kunnalla oli lainaa vuoden 2016 lopussa euroa. Vuoden 2017 lopussa lainaa arvioidaan olevan noin 4,2 m. Koska vuosikate on positiivinen euroa ja lainojen lyhennykset ovat euroa, kunta joutuu lainoituksella hoitamaan kaikki lainanlyhennykset ja investoinnit. Lainamäärä kasvaa ensi vuonna noin euroa euroa TP2014 TP2015 TP2016 Ennuste17 TA2018 Lainat yhteensä ( euroa) Lainaa euroa/asukas Taseen ali- (-) ja ylijäämät (+) 1000 euroa TP2014 TP2015 TP2016 Ennuste17 TA2018 Alijäämät (-)/ylijäämät (+) Euroa/asukas (huom. vuoden 2018 talousarvion vertailu on tilinpäätökseen 2016) 5