Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Transkriptio

1 Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1

2 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin tasolla Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki on ohjannut kaupungin toimintaa; tekemistä on peilattu suhteessa strategiaan. Tampereella on selkeä systematiikka strategiasta vuosittaisiin tavoitteisiin, tavoitteiden vastuutuksiin ja tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Toimintaympäristö muuttuu tällä hetkellä nopeasti; strategian ketteryyttä, linjaavuutta ja viestittävyyttä tulee jatkossa kehittää. Nykyisen kaupunkistrategian vaikuttavuusarviointi on tehty aiempaa visuaalisemmin: Palvelualueiden johtajien puheenvuoroissa nostoja kaupunkistrategian onnistumisesta Kokonaisuutena onnistumisia ovat mm. kaupungin vetovoimaisuuden ja yhdyskuntarakanteen kehittäminen, palvelurakenteiden uudistaminen ja strategian pääteemana olevaan yhteiseen Tampereeseen liittyvät kokonaisuudet (uudet yhteistyömuodot asukkaiden, sidosryhmien, henkilöstön yms. kanssa). Keskeiset haasteet liittyvät mm. taloustavoitteisiin ja työttömyyteen. 2

3 Kaupunki kasvaa Väestönkehitys Lähteet: Tilastokeskus ja Tampereen kaupungin väestösuunnite Tampereella oli vuoden 2016 lopussa asukasta (+1,5%). Vuosina asukasmäärä kasvoi 8048 henkilöllä. Vuonna 2030 väestömäärän arvioidaan olevan Varhaiskasvatusikäisten 0-5-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä lapsella (9 %). Yläkoululaisten vuotiaiden määrä kasvaa koululaisella (32 %) vuotiaita arvioidaan olevan vuonna 2030, joka on ( 11 %) enemmän kuin v Yli 65-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuodesta 2016 vuoteen 2030 mennessä noin :lla (23 %). Nettomuuton osuus väkimäärän kasvussa on merkittävä. Korkeimmillaan nettomuuton ennakoidaan olevan henkilöä vuonna

4 Talouden sopeutustarve jatkuu Tampereen talouden kehitys TA 2017 TS 2018 Menojen kasvu on ollut maltillista. Verorahoituksen kasvu on ollut hidasta. Asukasluku Vero-% 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Tulos (milj. euroa) -19,3-38,4-21,3-18,8-6,4 Nettomenojen muutos, % 0,5 3,0 1,9-4,3* 1,0 Verorahoituksen muutos, % 3,3 1,2 2,4-3,5* 2,1 Vuosikate (milj. euroa) 83,3 63,3 74,4 88,0 100,6 Vuosikate ( /as.) Nettoinvestoinnit (milj. euroa) -212,9-212,7-220, Vuosikate-nettoinvestoinnit -129,6-149,4-146,5-117,0-72,4 Tilikauden tulos ollut koko ajan negatiivinen. Tulos ylijäämäiseksi: edellyttää nettomenojen kasvun keskimäärin 1,5 prosentin vuotuista heikkenemistä vuosina JA, että verorahoituksen kehityksessä ei tule negatiivisia yllätyksiä. Vuosikate ei ole riittänyt lähellekään nettoinvestointien tasoa, joten kaupungin lainamäärä on nopeasti noussut. Lainat, euroa/asukas BKT kasvu -0,6 +0,3 +1,4* +0,9* +1,0* * luvut eivät ole vertailukelpoisia toimeentulotuen Kelaan siirtymisen ja Kiky-sopimuksen vaikutuksista menoihin ja verorahoitukseen Jatkossa on vuosikatteen tasoa nostettava, jotta lainamäärän kasvua saadaan hidastetuksi. 4

5 Omistajapolitiikka uudessa strategiassa Kuntalain mukaan strategiassa tulee ottaa huomioon omistajapolitiikka. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kaupunkikonsernin suhteellinen merkitys kasvaa. Kaupunkikonserniin kuuluu peruskaupungin lisäksi 5 liikelaitosta, 46 tytäryhteisöä, 5 säätiötä, 3 kuntayhtymää ja 9 osakkuusyhteisöä (tilinpäätös 2016). Tampereen kaupungin omistajapoliittiset linjaukset määrittävät periaatteet sille, millaisissa tehtävissä ja hankkeissa kaupunki on mukana omistajana ja sijoittajana, miksi kaupunki toimii omistajana ja mitä tuotto- ja muita tavoitteita omistukselle asetetaan. Uuteen strategiaan nostetaan omistajapolitiikan keskeiset periaate- ja sisältölinjaukset. VM, Uusi kuntalaki 2015, Kunnan toiminta 5

6 Sote-maku uudistuksen vaikutusten arviointia Talous ja henkilöstö 6

7 Talous 7

8 Talous Sote-maku -uudistus ei paranna kaupungin taloudellista tilannetta, vaan heikentää sitä pysyvästi noin 0,25 veroprosentilla (7,8 M ). Talouden ennakoitavuutta uudistuksen pitäisi parantaa. HUOM! Kaupungin tulee ehdottomasti pidättäytyä kaikista sotemenojen lisäyksistä vuodelle 2018 ja myös soten kuluvan vuoden talousarviossa tulee kaikin mahdollisin keinoin pysyä. 8

9 Talous Tuloslaskelma Arvio 2017 Arvio Sote-kustannukset (netto) Muut kustannukset (netto) Toimintakate (pl. poistot) Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Peruspalveluiden vos Vos VM Muutosrajoitin Järjestelmätasaus OKM vos Verorahoitus Käyttökate Rahoitustuotot/-kulut Verotuskustannusten alenema Vuosikate Sote-tehtävien poistot ja arvonalen. 5 0 Muiden-tehtävien poistot ja arvonale Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kustannusarvioiden pohjatietona on käytetty vuoden 2017 talousarviotietoja. Vuoden 2017 tulotietojen arviointi perustuu VM:n kuntakohtaisiin veroennusteisiin ja valtionosuustietoihin. Muissa tiedoissa on käytetty Tilastokeskuksen Kuntien tilinpäätökset 2015 ja Käyttötalous tehtävittäin 2015 tilastojen lukuja. Oletuksena on, että sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna 2019 kaikkien kuntien talouden tasapaino on sama kuin mikä se on tällä hetkellä. Tasapainotilan muutos nykyiseen vuosina on tehty sillä olettamuksella, että kunnan tulot ja kustannukset ovat samat kuin nykyisin (v. 2017), jolloin vain siirtymätasaus vaikuttaa kunnan tasapainoon. Vuoden 2021 tasolla uudistuksen vaikutus Tampereelle on -34 euroa/asukas eli noin 8 milj. euroa taloutta heikentävä. Lähde: Valtionosuussimulaattori, valtiovarainministeriö 9

10 10

11 Yleisimmät tehtävänimikkeet

12 Henkilöstömäärän (htv) kehitys TP 2014 TP 2015 TP 2016 VS 2017 Enn 2018 Enn 2019 Henkilöstömäärä ilmoitetaan palkallisina henkilötyövuosina. Vuoden 2018 henkilöstömäärän laskun taustalla on esitys Tampereen kaupungin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen palveluiden yhdistämisestä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa Esityksessä ei ole mukana Oriveden terveyskeskusvuodeosastopalveluja, Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian palveluja eikä Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspalveluja. Tämän hetken tiedon pohjalta esityksen suora henkilöstövaikutus on noin 900 henkilötyövuotta. Vuoden 2019 henkilöstömäärä on tämän hetkinen arvio sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisestä henkilötyövuosien määrästä. 12