Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Transkriptio

1 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

2 Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 % (-73) -1,0 % (-101) -1,1 % (-16) -1,2 % (-230) -1,5 % (-34) -1,5 % (-61) -1,6 % (-27) -1,7 % (-23) -1,8 % (-75) -1,8 % (-382) -2,0 % (-48) -2,0 % (-86) -2,3 % (-106) -2,5 % (-29) -2,5 % (-43) -2,7 % (-140) -2,9 % (-22) -3,0 % (-196) 1,0 % (+1 338) 0,8 % (+30) 0,2 % (+9 833) 0,0 % (+8) 1,6 % (+156) -3,5 % -3,0 % -2,5 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % Väestö

3 Väestöllinen huoltosuhde 2017, % Alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhde työikäiseen (15-64-v.) väestöön 50,5 60,1 62,6 62,9 72,1 72,4 74,9 75,3 78,2 79,7 80,6 80,8 82,3 82,6 84,3 84,4 84,4 85,7 88,0 89,0 89,6 92,3 96,5 102,7 104,5 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0

4 Toimintakate 2017, /as Toimintakate, /as

5 Toimintakate , /as. Keski-Suomen kuntien yhteenlaskettu toimintakate vahvistui v ,8 % edellisvuodesta (koko maassa parantumista 1,1 %). Edellisvuonna toimintakate heikkeni Keski- Suomessa 2,1 %

6 Toimintakulut 2017, /as Toimintakulut, /as

7 Toimintakulujen muutos , % -11,9 % -8,1 % Toimintakulujen muutos , % -5,8 % -5,8 % -6,0 % -4,5 % 0,0 % -0,3 % -0,8 % -0,8 % -1,0 % -1,3 % -1,3 % -1,7 % -2,2 % -2,2 % -2,5 % 1,1 % 0,9 % 0,8 % 0,7 % 0,7 % 0,5 % 3,5 % 2,7 % -12% -10% -8% -6% -4% -2% 0% 2% 4% n ja Hankasalmen aiemmin järjestämät lomituspalvelut siirtyivät n vastuulle vuoden 2017 alusta. Siirron vaikutukset n toimintakuluihin ja -tuottoihin olivat noin +5 M.

8 Toimintakulujen muutos kululajeittain , % 15% 10% Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut kulut 25% 20% Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut kulut 5% 15% 0% 10% -5% -10% -15% -20% -25% -30% 5% 0% -5% -10% -15% -20% Henkilöstömenot vähenivät Keski-Suomen kunnissa noin -11,5 M (-1,7 %), kun taas palvelujen ostot kasvoivat noin +9,5 M (+1,1 %). Muut kulut (aineet, tarvikkeet ja tavarat; avustukset; muut kulut) vähenivät noin -22,4 M (-8,3 %), missä suurimpana tekijänä perustoimeentulotuen siirtyminen Kela:lle. lla kuluihin ja kulurakenteeseen vaikuttivat n ja Hankasalmen kuntien aiemmin järjestämien lomituspalveluiden siirtyminen n kaupungille (henkilöstökulut +4,1 M ). Vrt. muutokset n ja Hankasalmen luvuissa. Merkittäviin muutoksiin ssa (henkilöstökulut +3,8 M ja palvelujen ostot -4,8 M ) vaikutti kunnan omistaman n Hyvinvointi-liikelaitoksen käynnistyminen.

9 Toimintakulujen rakenne 2017, % 38 % 38 % 39 % 36 % 41 % 26 % 30 % 27 % 46 % 39 % 22 % 40 % 24 % 25 % 35 % 33 % 45 % 43 % 45 % 33 % 26 % 44 % 42 % 37 % 45 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut kulut 48 % 48 % 50 % 51 % 43 % 62 % 58 % 65 % 41 % 48 % 66 % 51 % 66 % 65 % 51 % 52 % 44 % 42 % 43 % 56 % 65 % 45 % 44 % 53 % 42 % 14 % 14 % 11 % 13 % 16 % 12 % 12 % 8 % 13 % 14 % 11 % 9 % 11 % 10 % 14 % 15 % 11 % 16 % 12 % 11 % 9 % 11 % 14 % 11 % 13 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

10 Verotulot 2017, /as. Verotulot, /as Keski-Suomen kuntien verotulot kattoivat 4,4 % koko maan kuntien verotuloista

11 Verotulojen muutos , % -1,7 % -1,8 % -2,3 % -2,4 % Verotulojen muutos , % 5,4 % 5,3 % 4,6 % 3,7 % 3,5 % 3,0 % 2,7 % 2,6 % 2,6 % 2,5 % 2,1 % 2,0 % 1,8 % 1,7 % 1,4 % 1,4 % 1,1 % 0,6 % 0,6 % 0,3 % 10,5 % Kunnallisverotulot: Keski-Suomi +0,2 % (koko maa +0,2 %) Kiinteistöverotulot: +1,2 % (+4,3 %) Yhteisöverotulot: +19,7 % (+22,0 %). Taustalla mm. vuonna 2015 alkanut elinkeinoelämän kasvu ja koko maan yhteisöveron kokonaispottia kasvattaneet yrityskaupat. Edellisvuonna 2016 verotulot kasvoivat Keski-Suomessa 1,6 % ja koko maassa 1,5 %. -4% -2% 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12%

12 Tulovero-% 2017 (suluissa muutos edellisvuodesta) Manner-SUOMI Tulovero-% ,50 20,00 20,00 20,50 20,50 20,50 20,47 20,75 21,00 21,00 (+0,50) 21,00 21,00 (+0,50) 21,00 21,00 21,00 21,00 21,25 21,50 21,50 21,50 21,50 21,75 22,00 19,92 (+0,05) 19,50 Manner-Suomen kuntien painottamaton keskiarvo 20,81 15,00 16,00 17,00 18,00 19,00 20,00 21,00 22,00 23,00

13 Kuntien tuloverot 2017, /as. Tulovero, /as

14 Osuus yhteisöveron tuotosta kunnittain 2017, /as. Yhteisövero, /as

15 Kuntien kiinteistöveron tuotto 2017, /as. 159 Kiinteistövero, /as

16 Eri verolajien osuus verotuloista 2017, % 84 % 85 % 86 % 80 % 86 % 82 % 76 % 81 % 85 % 80 % 72 % 82 % 71 % 79 % 89 % 68 % 73 % 88 % 85 % 79 % 85 % 86 % 89 % 80 % 82 % Tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta 8 % 8 % 8 % 7 % 9 % 6 % 11 % 10 % 9 % 5 % 7 % 11 % 10 % 13 % 8 % 11 % 7 % 8 % 8 % 12 % 11 % 18 % 9 % 9 % 17 % 12 % 7 % 13 % 7 % 20 % 8 % 6 % 7 % 7 % 7 % 7 % 5 % 9 % 6 % 4 % 12 % 20 % 6 % 8 % 13 % 8 % 7 % 6 % 11 % 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

17 Verotulot ja valtionosuudet 2017, /as Keski-Suomen kuntien verotulot kasvoivat +1,4 % ja valtionosuudet vähenivät -1,3 % Yhteensä verorahoitus kasvoi +0,5 % sekä Keski-Suomessa että koko maassa Verotulot Valtionosuudet

18 Valtionosuuksien muutos , % -8,9 % -7,0 % Valtionosuuksien muutos , % -3,3 % -3,6 % -3,8 % -3,9 % -4,2 % -4,7 % -4,9 % -5,2 % -0,8 % -1,1 % -1,2 % -1,3 % -1,5 % -1,7 % -1,9 % 0,5 % 0,4 % 2,1 % 1,8 % 1,4 % 3,8 % 3,4 % 3,1 % -10% -8% -6% -4% -2% 0% 2% 4% Peruspalvelujen vos-vuosimuutoksiin vaikuttavat: vos-leikkaukset määräytymistekijöiden päivittyminen muutokset verotuloissa: verotulon tasaus, veroperustemuutosten kompensaatio tehtävä- ja velvoitemuutokset kustannustenjaon tarkistus Merkittävimmät vos-muutokset v koko maan tasolla johtuvat kiky-sopimuksesta (-349 M ), veromenetysten kompensaatioista (+395 M ) sekä perustoimeentulotuen hallinnon ja maksatuksen siirrosta Kelaan (-331 M ).

19 Vuosikate 2017, /as. -44 Vuosikate, /as Yhteenlaskettuna kuntien vuosikatteet paranivat sekä Keski-Suomessa että koko maassa. Manner-Suomessa oli v vain neljä negatiivisen vuosikatteen kuntaa, kun edellisvuonna näitä oli 14 (v. 2015: 13 ja v. 2014: 10)

20 Vuosikate , /as

21 Vuosikate suhteessa poistoihin 2017, % Vuosikate poistoista, % Edellisvuonna 2016 vuosikate 125 suhteessa poistoihin oli Keski-Suomessa % ja koko maassa 128 %

22 Vuosikate suhteessa poistoihin , % 300% 250% % % 400% 150% 100% 50% 300% 0% -50% 200% -100% -150% 100% -200% 0%

23 Tilikauden tulos 2017, /as Tilikauden tulos, /as Negatiivinen tilikauden tulos kirjattiin 39 Keski-Suomen kunnissa harvemmin 27 kuin edellisvuonna

24 Investoinnit (brutto) , /as Keski-Suomen kuntien yhteenlasketut bruttoinvestoinnit v. 2015: 201 M v. 2016: 121 M v. 2017: 120 M

25 Lainakanta 2017, /as Lainakanta, /as Keski-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kehittynyt hyvin maltillisesti viime vuosina ja on jo lähes koko maan tasolla. Kuntien väliset erot lainakannassa ovat huomattavia

26 Lainakannan muutos , % -38,2 % -44,3 % -21,0 % -3,9 % -5,2 % -5,8 % -6,3 % -6,4 % -6,9 % Lainakannan muutos , % -2,9 % 3,0 % 2,6 % 2,0 % 1,5 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % 3,9 % 15,2 % 15,0 % 11,4 % 17,7 % 16,8 % 15,8 % Keski-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakannan kasvu on ollut viime vuodet koko maata pienempää. Vuosina 2016 ja 2017 lainakanta on jopa vähentynyt. 81,6 % -50% -40% -30% -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

27 Omavaraisuusaste 2017, % Omavaraisuusaste, % 28,2 65,2 61,6 61,3 61,1 60,8 60,3 59,8 59,7 59,6 57,8 55,0 54,2 51,8 50,0 49,7 49,3 48,1 45,2 44,6 39,9 35,7 35,7 33, ,7

28 Suhteellinen velkaantuneisuus 2017, % 12,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 23,5 29,9 35,1 39,5 40,7 42,7 46,4 47,1 47,7 48,4 49,9 52,9 55,4 56,1 56,1 56,7 57,8 60,1 61,0 76,5 81,8 87,3 106, ,4

29 Kumulatiivinen yli-/alijäämä 2017, /as. -33 Kertynyt yli-/alijäämä, /as

30 Kumulatiivinen yli-/alijäämä , /as

31 Yhteenveto: miltä vuosi 2017 näytti Keski-Suomessa? Kuntien tilinpäätökset toteutuivat valtaosin hyvinä, monessa kunnassa talousarviota parempina. Toimintakate vahvistui erityisesti toimintakulujen maltillisen 15 kunnassa jopa laskevan - kehityksen ansiosta. Tähän vaikuttivat mm. Henkilöstökulujen pieneneminen, taustalla mm. kiky-sopimus Perustoimeentulotuen siirto Kela:n vastuulle Kuntien toimintojen tehostaminen ja uudistaminen Verotulot kasvoivat lähes kaikissa kunnissa ennakoituakin paremmin. Hyvä talouskehitys siivitti yhteisöveron vahvaan kasvuun. Valtionosuuskehitys kohteli kuntia eri tavoin. Kokonaisuutena valtionosuudet laskivat Keski- Suomessa, mutta koko maata vähemmän. Toimintakatteen vahvistuminen ja kasvaneet verotulot näkyivät paranevissa vuosikatteissa. Vuosikate riitti kattamaan poistot 19 Keski-Suomen kunnassa. Negatiivinen tulos tilikaudelta kirjattiin vain viidessä Keski-Suomen kunnassa, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta maakunnassa väheni edelleen, lähes koko maan tason saavuttaen. Lainakanta väheni tai pysyi edellisvuoden tasolla puolessa Keski-Suomen kuntia. Erot kuntien välillä ovat merkittäviä. Koko maakunnassa investoinnit pysyttelivät edellisvuoden tasolla. Monessa kunnassa taseeseen kertyneet ylijäämät helpottavat talouspaineita ja tuovat liikkumavaraa talouteen.

32 KUNTAKONSERNIEN TUNNUSLUKUJA JA ARVIOINTIMENETTELYN INDIKAATTORIT

33 Kuntakonsernin vuosikate 2017, /as. 232 Kuntakonsernin vuosikate, /as

34 Kuntakonsernin lainakanta 2017, /as Kuntakonsernin lainakanta, /as

35 Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus 2017, /as. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 37,5 44,3 47,5 48,1 49,6 51,5 52,5 53,3 54,4 56,9 58,9 61,2 62,0 66,0 73,9 78,7 83,7 85,3 85,7 90,9 93,2 93,2 97,0 111,3 117,

36 Kuntakonsernin kertynyt yli- ja alijäämä 2017, /as Kuntakonsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as

37 Arviointimenettelyn indikaattorit vuodesta 2015 alkaen (sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017) Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien, tai jos kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään /as. ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 /as., tai kahtena vuonna peräkkäin ovat täyttyneet seuraavat raja-arvot: - kuntakonsernin vuosikate ilman harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta on negatiivinen - kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 %-yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti - asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 %:lla - kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 %

38 Konsernin vuosikate, /as Tulovero-% Konsernin lainakanta, Konsernin suhteellinen Konsernitaseen Peruskunnan taseen (Ilman harkinnanv araista /as. velkaantuneisuus, % yli-/alijäämä, /as. yli-/alijäämä, /as.* rah.av ustusta) negat. negat. v äh. 20,87 v äh. 20,91 v äh v äh >=50 % >=50 % alij. >=500 /as. alij. >=1000 /as. alijäämää alijäämää ,00 22, ,2 52, ,00 21, ,4 66, ,00 20, ,7 97, ,00 21, ,5 47, ,00 21, ,0 53, ,00 20, ,3 49, ,50 20, ,7 111, ,50 20, ,4 56, ,00 21, ,5 51, ,50 21, ,6 117, ,75 20, ,9 44, ,50 21, ,4 93, ,50 21, ,3 93, ,50 18, ,8 54, ,75 21, ,0 37, ,50 19, ,9 85, ,25 21, ,4 73, ,00 21, ,2 58, ,50 21, ,3 48, ,50 21, ,9 62, ,50 20, ,9 90, ,00 21, ,0 61, ,50 21, ,8 85, * Kunnan taseeseen kertyneet alijäämät tulee kattaa 4. vuonna tilinpäätöksen vahvistamisesta (2021)