Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Transkriptio

1 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

2 Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 % (-20) -0,6 % (-14) -0,7 % (-9) -1,3 % (-270) -1,5 % (-293) -1,6 % (-157) -1,6 % (-80) -1,8 % (-74) -1,8 % (-174) -1,8 % (-50) -2,2 % (-100) -2,3 % (-147) -2,5 % (-41) -2,6 % (-29) -2,8 % (-115) -3,2 % (-52) -3,7 % (-27) -3,9 % (-55) 1,0 % (+36) 0,9 % (+22) 0,8 % (+1 117) 0,7 % (+73) 0,1 % (+4 789) -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne Väestö

3 Väestöllinen huoltosuhde 2018, % Alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhde työikäiseen (15-64-v.) väestöön 50,7 60,8 63,4 65,3 73,0 73,3 77,0 77,1 81,3 81,6 81,7 82,3 85,1 85,5 85,8 86,3 87,0 91,6 91,6 92,7 93,6 94,8 102,8 105,1 106,

4 Toimintakate 2018, /as Toimintakate, /as

5 Toimintakate , /as. Toimintakate heikkeni v valtaosassa Keski-Suomen kuntia. Yhteensä heikennystä tuli 2,6 % edellisvuodesta (koko maassa heikentymistä 3,5 %). Edellisvuonna toimintakate vahvistui Keski- Suomessa 0,8 %

6 Toimintakulut 2018, /as Toimintakulut, /as

7 Toimintakulujen muutos , % -2,0 % -2,2 % -2,6 % -3,4 % Toimintakulujen muutos , % -0,5 % -0,9 % 6,1 % 5,4 % 4,8 % 4,4 % 3,4 % 3,4 % 3,3 % 3,2 % 2,7 % 2,7 % 2,6 % 2,4 % 2,1 % 1,7 % 1,3 % 0,7 % 0,2 % Kasvua kertyi kaikista kululajeista: 0,2 % Henkilöstömenot kasvoivat Keski-Suomen kunnissa 0,0 % +17,4 M (+2,6 %) Palvelujen ostot +12,8 M (+1,5 %) Muut kulut (aineet, tarvikkeet ja tavarat; avustukset; muut kulut) +7,0 M (+2,8 %). -4% -3% -2% -1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7%

8 Toimintakulujen rakenne 2018, % 37 % 38 % 40 % 36 % 41 % 26 % 29 % 27 % 46 % 27 % 21 % 42 % 23 % 25 % 35 % 37 % 45 % 42 % 45 % 33 % 26 % 39 % 42 % 37 % 46 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut kulut 50 % 48 % 48 % 49 % 43 % 62 % 57 % 65 % 42 % 60 % 67 % 49 % 67 % 66 % 50 % 51 % 44 % 43 % 43 % 55 % 66 % 46 % 45 % 52 % 42 % 14 % 14 % 11 % 15 % 16 % 11 % 13 % 8 % 13 % 13 % 12 % 9 % 10 % 10 % 14 % 12 % 11 % 15 % 12 % 12 % 8 % 15 % 14 % 10 % 13 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

9 Verotulot 2018, /as. Verotulot, /as Keski-Suomen kuntien verotulot kattoivat 4,4 % koko maan kuntien verotuloista

10 Verotulojen muutos , % -8,7 % Verotulojen muutos , % -3,7 % -4,1 % -4,3 % -4,4 % -4,7 % -5,2 % -0,1 % -0,3 % -0,3 % -0,5 % -0,5 % -0,8 % -1,0 % -1,0 % -1,4 % -1,6 % -1,8 % -2,1 % -2,7 % 1,9 % 1,5 % 1,4 % 1,2 % 0,7 % Verotulot kasvoivat edellisvuodesta vain harvassa Keski-Suomen kunnassa. Kunnallisverotulot: Keski-Suomi -1,2 % (koko maa -0,9 %) Kiinteistöverotulot: +2,9 % (+4,1 %) Yhteisöverotulot: -3,7 % (-1,2 %) Edellisvuonna 2017 verotulot kasvoivat Keski- Suomessa +1,4 % ja koko maassa +2,0 %. -9% -8% -7% -6% -5% -4% -3% -2% -1% 0% 1% 2%

11 Tulovero-% 2018 (suluissa muutos edellisvuoteen, %-yksikköä) Manner-SUOMI Tulovero-% ,50 22,00 (+0,25) 22,00 (+0,50) 22,00 21,75 (+0,50) 21,75 (+0,75) 21,50 21,50 21,50 21,50 (+0,50) 21,50 (+1,00) 21,00 21,00 21,00 21,00 (+1,00) 21,00 21,00 21,00 20,75 20,53 (+0,06) 20,50 20,50 20,00 19,87 (-0,04) 19,50 Manner-Suomen kuntien painottamaton keskiarvo 20,90 15,00 16,00 17,00 18,00 19,00 20,00 21,00 22,00 23,00

12 Tulovero, /as Kiinteistövero, /as Yhteisövero, /as

13 Eri verolajien osuus verotuloista 2018, % Tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta 84 % 84 % 85 % 78 % 85 % 83 % 75 % 80 % 86 % 80 % 70 % 82 % 71 % 78 % 89 % 65 % 72 % 89 % 84 % 79 % 85 % 85 % 89 % 80 % 81 % 8 % 9 % 9 % 12 % 10 % 7 % 11 % 9 % 6 % 8 % 13 % 9 % 17 % 9 % 7 % 24 % 7 % 6 % 7 % 8 % 8 % 6 % 8 % 8 % 6 % 8 % 7 % 6 % 10 % 5 % 10 % 14 % 11 % 7 % 12 % 17 % 9 % 13 % 14 % 4 % 12 % 20 % 5 % 9 % 13 % 7 % 7 % 5 % 11 % 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

14 Verotulot ja valtionosuudet 2018, /as Keski-Suomen kuntien verotulot vähenivät -1,0 % ja valtionosuudet -1,8 % Yhteensä verorahoitus väheni Keski Suomessa -1,3 % ja koko maassa -0,5 % Verotulot Valtionosuudet

15 Valtionosuuksien muutos , % -7,7 % -8,1 % -5,9 % -6,1 % -6,6 % Valtionosuuksien muutos , % -0,5 % -0,5 % -0,9 % -1,5 % -1,6 % -1,8 % -1,8 % -1,8 % -1,9 % -2,3 % -2,6 % -2,8 % -3,0 % -3,2 % -3,3 % -3,4 % -3,6 % -4,2 % 0,1 % -9% -8% -7% -6% -5% -4% -3% -2% -1% 0% 1% 2% 3% 4% 3,6 % Merkittävimmät negatiiviset vaikutukset v vos-rahoituksessa koko maan tasolla johtuvat kikyleikkauksesta (-118 M, muut leikkaukset -35 M ) ja kustannustenjaon tarkistuksesta (-68 M ). Vastaavasti valtionosuuksia lisäsi veroperustemuutosten kompensaatio (+131M ), varhaiskasvatusmaksujen laskun kompensaatio (+25 M ) sekä vava-pilotit ja kärkihankkeet. Lisäksi kuntakohtaiseen rahoitukseen vaikuttavat muutokset määräytymistekijöissä ja verotuloissa (perustuu v verotietoihin). Keski-Suomessa valtionosuudet vähenivät v maakunnista toiseksi eniten.

16 Vuosikate 2018, /as Vuosikate, /as Kuten koko maassa, myös valtaosassa Keski- Suomen kuntia vuosikate heikkeni edellisvuodesta. Manner-Suomessa oli v negatiivisen vuosikatteen kuntaa, kun edellisvuonna näitä oli vain neljä (v. 2016: 14 ja v. 2015: 13). Muutosta selittää mm. toimintakatteen heikentyminen ja verorahoituksen olematon ja negatiivinen kehitys.

17 Vuosikate , /as

18 Kuntien vuosikate, /as. (vuoden 2018 hinnoin) Keski-Suomi Koko maa

19 Vuosikate suhteessa poistoihin 2018, % Vuosikate poistoista, % Kahdessa kolmasosassa Keski-Suomen kuntia vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja (<100%) Edellisvuonna 2017 vuosikate suhteessa poistoihin oli Keski-Suomessa 125 % ja koko maassa 149 %.

20 Vuosikate suhteessa poistoihin , % 250% 200% 150% % 250% % 200% 50% 0% 150% -50% -100% -150% 100% 50% -200% 0%

21 Tilikauden tulos 2018, /as Tilikauden tulos, /as : Jokilaakson Terveys Oy:n osakkeiden myyntivoitto 4,2 M. : Wiitaseudun energian myyntivoitto 10,9 M. Peräti kaksi kolmesta (199) Manner- Suomen kunnasta teki negatiivisen tuloksen v Keski-Suomessa tätä heikompi vuosi oli viimeksi v

22 Investoinnit (brutto) , /as Keski-Suomen kuntien yhteenlasketut bruttoinvestoinnit v. 2016: 121 M v. 2017: 120 M v. 2018: 122 M

23 Lainakanta 2018, /as Lainakanta, /as Keski-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kehittynyt hyvin maltillisesti viime vuosina ja alitti koko maan tason v Kuntien väliset erot lainakannassa ovat kuitenkin huomattavia

24 Lainakannan muutos , % -42,7 % Lainakannan muutos , % -1,2 % -2,3 % -2,4 % -4,0 % -5,4 % -5,5 % -6,6 % -6,8 % -6,8 % -10,0 % -14,6 % -17,1 % -26,2 % 0,9 % 0,3 % 0,0 % 0,0 % 2,7 % 1,4 % 4,7 % 3,7 % 5,2 % 9,0 % 7,8 % Keski-Suomessa kuntien lainakannan lasku jatkui, kun taas koko maassa lainakanta oli 3,7 %:n kasvussa. Keski- Suomessa kuntien investoinnit ovat pysytelleet v lähes samalla tasolla. -45% -40% -35% -30% -25% -20% -15% -10% -5% 0% 5% 10%

25 Omavaraisuusaste 2018, % Omavaraisuusaste, % 25,3 40,9 39,9 39,4 36,9 32,1 30,4 62,9 62,7 62,0 61,5 61,2 59,6 59,6 59,4 58,8 56,6 55,7 54,1 50,4 50,4 49,6 49,4 48, ,8

26 Suhteellinen velkaantuneisuus 2018, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 17,1 23,2 29,7 35,7 43,0 45,4 46,2 46,4 46,9 49,7 50,0 52,1 52,2 54,4 55,9 57,4 58,6 61,5 61,6 62,8 82,0 83, ,3 118,7 119,7

27 Kumulatiivinen yli-/alijäämä 2018, /as Kertynyt yli-/alijäämä, /as

28 Kumulatiivinen yli-/alijäämä , /as

29 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä, /as. (vuoden 2018 hinnoin) 2500 Keski-Suomi Koko maa

30 Miltä kuntatalouden kehitys näyttää? Muutaman suotuisan kuntatalousvuoden jälkeen vuosi 2018 oli kuntataloudessa heikko osassa kuntia jopa kriisirajoja hätyyttelevä. Kuntien väliset erot ovat suuria. Kuntatalousohjelman ( tekninen ) mukaan: Talouskasvu jatkuu lähivuosina, mutta hidastuen. Vaikuttaa julkista taloutta heikentävästi Väestön ikääntymisen aiheuttamat suurimmat terveys- ja hoivamenopaineet ovat vasta toteutumassa ja kohdentuvat kuntatalouteen. Lisäksi työikäinen väestö, joka veroilla rahoittaa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturvan, supistuu. Väestökehitys on ollut viime vuosina kunnissa hyvin erilaistavaa. Väestömäärän muutosten ja ikääntymisen lisäksi väestökehitystä on leimannut selvästi alentunut syntyvyys ( lapsi-ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa palvelutarpeeseen). Muutokset kohdentuvat eri tavalla erityyppisiin kuntiin, mutta vaikuttavat kaikkien kuntien palvelujen järjestämisen kustannuksiin, tulopohjaan, investointitarpeisiin sekä yleiseen elinvoimaan. Verorahoituksen ennakoidaan kasvavan. Ansiotason nousu ja suotuisa työllisyyskehitys kasvattavat palkkatuloja ja edelleen kunnallisveron tuottoa lähivuosina. Valtionosuudet kasvavat v osin kertaluontoistenkin tekijöiden seurauksena, mm. indeksikorotusten jäädytys päättyy. Vos-kasvua odotetaan myös tämän jälkeen. Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapainon ennakoidaan kasvavan. Suurimmat haasteet kohdentuvat alle asukkaan kuntiin.

31 KUNTAKONSERNIEN TUNNUSLUKUJA JA ARVIOINTIMENETTELYN INDIKAATTORIT

32 Kuntakonsernin vuosikate 2018, /as Kuntakonsernin vuosikate, /as Heikko kuntatalousvuosi näkyi myös 368 konsernien vuosikatteissa. Manner-Suomessa 346 oli v negatiivisen vuosikatteen 337 kuntaa, kun edellisvuonna näitä ei ollut yhtään

33 Kuntakonsernin lainakanta 2018, /as Kuntakonsernin lainakanta, /as Kuntakonsernin lainakanta Keski-Suomessa ylittää koko maan tason. Lainakanta kasvoi Keski-Suomessa 5,8 % ja koko maassa 3,9 %

34 Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus 2018, /as. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 35,7 46,6 47,1 53,8 54,0 57,3 59,4 59,4 61,3 66,3 67,9 68,3 70,1 70,7 80,7 82,0 83,6 89,1 96,2 100,5 102,1 102,9 103,8 112,2 123,

35 Kuntakonsernin kertynyt yli- ja alijäämä 2018, /as Kuntakonsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as

36 Arviointimenettelyn indikaattorit vuodesta 2015 alkaen (sovellettiin ensimmäisen kerran v ja sovelletaan v saakka) Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien, tai jos kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään /as. ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 /as., tai kahtena vuonna peräkkäin ovat täyttyneet seuraavat raja-arvot: - kuntakonsernin vuosikate ilman harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta on negatiivinen - kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 %-yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti - asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 %:lla - kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 %

37 Konsernin vuosikate, /as Tulovero-% Konsernin lainakanta, Konsernin suhteellinen Konsernitaseen Peruskunnan taseen (Ilman harkinnanv araista /as. velkaantuneisuus, % yli-/alijäämä, /as. yli-/alijäämä, /as.* rah.av ustusta) negat. negat. v äh. 20,91 v äh. 20,86 v äh v äh >=50 % >=50 % alij. >=1000 /as.alij. >=1000 /as. alijäämää alijäämää ,00 22, ,5 61, ,00 21, ,0 70, ,00 20, ,0 102, ,00 21, ,5 47, ,00 21, ,3 59, ,00 21, ,6 54, ,50 21, ,3 112, ,50 20, ,9 68, ,00 21, ,5 57, ,50 22, ,0 123, ,75 20, ,3 46, ,00 21, ,2 103, ,50 21, ,2 102, ,50 18, ,4 59, ,75 22, ,5 35, ,50 19, ,7 83, ,25 21, ,9 82, ,00 21, ,9 67, ,50 21, ,1 53, ,00 21, ,0 70, ,50 20, ,9 100, ,00 21, ,2 66, ,50 21, ,3 96, * Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa 4. vuonna tilinpäätöksen vahvistamisesta.

38 Uudet arviointimenettelyn indikaattorit (laki tuli voimaan ) Sovelletaan ensimmäisen kerran v (tilinpäätösvuosiin ) Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien, tai jos kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään /as. ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 /as., tai kahtena vuonna peräkkäin ovat täyttyneet kaikki seuraavat raja-arvot: - kuntakonsernin vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 % - kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 %-yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti - asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 %:lla - kuntakonsernin laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8