ILMANKOS Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon? Juha-Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Elintarvike-ekologia juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
Käsitteistä tuotteen hiilijalanjälki = tuotteen elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt = ilmastovaikutus Elinkaarianalyysi/arviointi kokonaisympäristövaikutukset elinkaaren ajalta ilmastonmuutos (kasvihuonekaasupäästöt) rehevöityminen happamoituminen maankäyttö ja biodiversiteetti ekotoksisuus jne.
Lähde:. Mittatikku-hanke (SYKE, MTT, KTK, RKTL), Nissinen et al. 2007. Aineisto: Mäenpää 2005 / menetelmänä kansantalouden panos-tuotos-menetelmä Katajajuuri (MTT) 19.1.2009, Tampere: ILMANKOS Kokonaiskuva kulutuksen ympäristövaikutuksista Suomessa, tarkentuu EnviMat-hankkeessa 2008 elintarvikkeet ilmastonmuutos: n. 1/4 syömisestä elintarvikkeet asuminen asuminen autoilu autoilu virkistys ja kulttuuri hotellit, virkistys kahvilat, ja kulttuuri ravintolat koulutus
Mistä ruoan osuus koostuu, työn alla MTT:n ConsEnv-hanke, mutta maailmalla lihatuotteet maitotuotteet muut Erilaisten dieettien ilmastovaikutusten osuudet eivät tästä pääteltävissä
Contribution of food groups to Dutch GHG emissions KG/CO2e Klaas Jan Kramer, Henri C Moll, Sanderine Nonhebel, Harry C Wilting, Greenhouse gas emissions related to Dutch food consumption, Energy Policy 27 (1999) 203-216, Elsevier Publications Dairy, 22.9 Other food products, 3 Bread, pastry & flour, 13.3 Potatoes, fruit & veg, 14.6 Oils & fats, 3 Beverages & products containing sugar, 14.9 Meat, meat products & fish, 28.2
Hiilijalanjälkistandardit ja laskentamenetelmät sekä tietojen oikeellisuus (tositieto) ja ajanmukaisuus kriittisempää juuri nyt kuin koskaan aiemmin PAS 2050 (BSI) hiilijalanjälkistandardi julkaistu marraskuussa 2008 (tarkistus 2010) WRI/WBCSD 2010 ISO 2011? Kansallinen menetelmäkehitys ja yhtenäiset laskentasäännöt, mm. seur. MTT-vetoiset hankkeet: Foodchain I ja II (2000-2008) ConsEnv ja Ketjuvastuu; 2007-2009 Climate Count (2009-2012) Climate Communication (2009-2010) Climate Bonus (esitutkimus 2008-2009 jatkohankkeet) (VATT koordinaattori) Tilaustutkimukset Kv-hankkeet Systemaattinen tositiedonkeruu suomalaisesta elintarvikeketjusta eri tasoilla (panoteollisuus, maatalous, elintarviketeollisuus, kauppa ja kuljetus sekä kuluttaja) tavoitteena saada ympäristötieto integroiduksi raaka-ainevirtoihin, PCR:t!!
Elintarvikkeiden ilmasto ja muiden ympäristövaikutusten vertailu? Missä ja mistä ruoan tuotannon ympäristövaikutukset aiheutuvat? kulutus tuotanto taustalla volyymi n. 600 kg ruokaa/hlö/v pakkauksia n. 30-50 kg/hlö/v ruokajätettä n. 30-70 kg/hlö/v pitkässä tuotantoketjussa kumuloituvat eri tuotantovaiheiden kuormitukset
www.mtt.fi/foodchain Katajajuuri (MTT) 19.1.2009, Tampere: ILMANKOS Ruokakorin ympäristövaikutukset - Foodchain 1998- MTT, elintarvikeketjun toimijat, YM (klusteriohjelma), MMM (laatustrategia) arvioida ketjujen ympäristövaikutukset elinkaariarvoinnilla (LCA) ja kuormittavimmat kohdat Emmental-juusto (2003) (Valio, Suomen Rehu, Raisio, Ruokakesko, GrowHow) Ruisleipä (2002) (Syke, Talkion leipomo/fazer, erillishanke) Elovena kaurahiutaleet ja puuro (2003) (Raisio, Kesko, GrowHow) Pirkka-perunajauho (2003) (Ruokakesko, Finnamyl, GrowHow) APETIT Kesäpöytä Juustokermaperunagratiini (2003) (Lännen Tehtaat, Ruokakesko, GrowHow) Kariniemen hunajamarinoitu broilerin filesuikale (2006) (HK Ruokatalo, Suomen Rehu, Huhtamäki, Biolan, Raisio, Ruokakesko, Syke) kasvihuonekurkku (2008) (Kauppapuutarhaliitto, Ruokakesko, Syke) keskiolut (2003/2006) (Hartwall, Koff, Panimolaboratorio, GrowHow, Viking Malt, Raisio Malt, Altia; alan erillishankkeet) lähtökohtana ollut jäljittää ja selvittää todelliset ketjut kaupasta maatiloille ja panostuotantoon asti ja käyttää primääritetoa kentältä etsiä parannuskohteita ketjusta
12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Katajajuuri (MTT) 19.1.2009, Tampere: ILMANKOS Primäärienergiatarve - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju Uusiutumaton Uusiutuva Nuorikkojen rehuketju Nuorikkokasvatus Emojen rehuketju Munitus Munien haudonta Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Marinadin tuotanto Teurastus ja tuotteen valmistus Pakkausten tuotanto Tuotteiden jakelu Vähittäiskauppa MJ primäärienergiaa/1000 kg tuotetta
1600 1200 800 400 0 Ilmastonmuutos - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju N2O CH4 CO2 kg CO 2 -ekv./1000 kg tuotetta Nuorikkojen rehuketju Nuorikkokasvatus Emojen rehuketju Munitus Munien haudonta Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Marinadin tuotanto Teurastus ja tuotteen valmistus Pakkausten tuotanto Tuotteiden jakelu Vähittäiskauppa 1 kg raakaa broilerituotetta vastaa 17 km henkilöautolla ajoa Pellon prosessit ja typpihapon valm. Lannankäsittelyn khk-päästöt
Happamoituminen - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju 10 8 6 NH3 SO2 NOx NH 3 -haihdunta lannasta 4 2 0 Nuorikkojen rehuketju Nuorikkokasvatus Emojen rehuketju Munitus Munien haudonta Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Marinadin tuotanto Teurastus ja tuotteen valmistus Pakkausten tuotanto Tuotteiden jakelu Vähittäiskauppa kg AE-ekv./1000 kg tuotetta
Rehevöityminen - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju 3,0 2,5 2,0 1,5 P (aq) NOx NH3 N (aq) 1,0 0,5 0,0 Nuorikkojen rehuketju Nuorikkokasvatus Emojen rehuketju Munitus Munien haudonta Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Marinadin tuotanto Teurastus ja tuotteen valmistus Pakkausten tuotanto Tuotteiden jakelu Vähittäiskauppa kg PO4 3- -ekv./1000 kg tuotetta
KOKONAISYMPÄRISTÖVAIKUTUS (Mittatikku) - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Vesistöjen rehevöityminen Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Ilmastonmuutos Primäärienergian kulutus Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Marinadin tuotanto Teurastus ja tuotteen valmistus Pakkausten tuotanto Tuotteiden jakelu Vähittäiskauppa Untuvikkojen tuotanto Ketjuvaiheiden osuus ympäristövaikutuksista
6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Katajajuuri (MTT) 19.1.2009, Tampere: ILMANKOS Ilmaston lämpeneminen per kurkkutonni Kasvijäte, kompostointi Alusmuovit, muovinen tukilanka Kasvualustat Lannoitteet Pakkaukset Kausiviljely Perinteinen viljely Ympärivuotinen viljely Kausiviljely, 4 kk malli Perinteinen viljely, 8 kk malli Ym pärivuotinen viljely, malli Tike Sähkön käyttö viljelyssä Lämmön käyttö viljelyssä kg CO2 -ekv.
1000 800 600 400 200 0 Katajajuuri (MTT) 19.1.2009, Tampere: ILMANKOS Juustotonnin CO 2 -päästöt Kalkin käyttö Työkoneet Viljan kuivaus yht Ostorehut Rehun tuotanto tilalla Karja, navetta Maitokuljetukset Juuston valmistus Pakkaukset Jakelu ja kauppa Maatilapanokset kg CO2
Emmental-juustotonnin ilmastonmuutosvaikutus 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 märehdintä CH4 N2O CO2 Maatilapanokset Ostorehut Rehun tuotanto tilalla Karja, navetta Maitokuljetukset Juuston valmistus Pakkaukset Jakelu ja kauppa 1 kg juustoa vastaa 60 km henkilöautolla ajoa kg CO2-ekv.
Juustokermaperunat-gratiinin ilmastonmuutosvaikutus (100 annosta, 2 henkilöä) CO2-eqv. [kg] 300 250 200 150 100 Kaupan pakasteallas N2O CH4 CO2 uuni 50 0 Maatilapanokset Viljely, rehu Karja, navetta Kuljetus Gratiinin valmistus Pakkaukset Jakelu Kauppa Jätehuolto 1 uunissa valmistettu gratiini (750 g) kahdelle vastaa 16 km henkilöautolla ajoa Kuluttaja
100 kaurapuuroannoksen (Elovenakaurahiutaleet, 4 hlö) ilmastomuutosvaikutus CO2-eqv. [kg] 30 25 20 15 10 N2O CH4 CO2 Veden keittäminen kotona liedellä 5 0 Maatilapanokset Viljely Kuljetus Hiutaleiden valmistus Pakkaukset Jakelu Puuroannos neljälle vastaa 1,5 km henkilöautolla ajoa Jätehuolto Keittäminen sähköliedellä
Elovena-kaurahiutaleet 10 000 kiloa kohden ja niistä valmistettu kaurapuuro: puuron valmistustapa ja annoskoko 30000 25000 Puuron valmistus kg CO2 20000 15000 Kaurahiutaleiden tuotantoketju 10000 5000 0 liesi, 4 hlö liesi, 2 hlö mikro, 2 hlö mikro, 1 hlö Tuloksia ollaan tarkentamassa, ero lieden ja mikron välillä ei ihan näin suuri
kg CO 2 -ekv./0,3 kg tuotetta 6 5 4 3 2 1 0 Esimerkki ostosmatkan merkityksestä henkilöautolla - tuotteen ilmastonmuutosvaikutus myös ostosmatka voi lisätä tuntuvasti tuotteen hiilireppua ostosmatka 0,3 kg paketti juusto leipä juusto leipä Osana muita ostoksia (7 km, 12 ostosta) Vain yhden tuotteen haku (7 km)
Pakkausten osuus pieni ympäristövaikutuksista poikkeuksena lähinnä vedestä valmistetut tuotteet (ja jätenäkökulmasta) Suomalaisen keskioluen ympäristövaikutukset: 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Primäärienergia Ilmastonmuutos Happamoituminen Alailmakehän otsoni Rehevöityminen Oluen jakelu ja kauppa Pakkaukset Mittatikun painotusten mukaan n. 20 % pakkausten osuus Oluen valmistus Mallas ja ohratärkkelys Ohran viljely Maatilapanokset
Tuotejakelusta Lähiruoka vs tuontiruoka? kuljetus ei ratkaise (koska rekoilla ja laivoilla) vaan tuotanto-osaaminen, -tehokkuus ja - olosuhteet
Tuotteiden elinkaaren aikainen primäärienergitarve per kg 100 80 MJ/kg 60 40 20 0 ruisleipä juusto broilerin marin. files. (raaka) kasvihuonekurkku vrt.
Tuotteiden ilmastonmuutosvaikutus henkilöautokilometreinä/kg tuotetta 70 60 50 40 30 20 10 0 km autolla/kg tuotetta Emmental-juusto Pirkka perunajauho Kariniemen marinoitu broilerin filesuikale (raaka) Elovenakaurahiutale Kasvihuonekurkku Ruisleipä
Lähteet: Laurila 1985; Tilastolliset vuosikirjat
Lähteet: Laurila 1985; Tilastolliset vuosikirjat
Ruoankulutuksesta ostetun ruoan määrä kokonaisuutena kasvussa nyt vajaa 600 kg/hlö/v Suomessa lihankulutus kasvussa Suomessa mutta ennen kaikkea globaalisti (FAO) Suomi nyt n. 76 kg/hlö/v Intia 4 kg Kiina 46 USA > 120 kg ruokahävikki suhteellisen suurta ja oletettavasti kasvanut viime vuosien aikana tarkkaa tietoa ei Suomesta olemassa brittiläiset, sveitsiläiset ja ruotsalaiset tutkimukset taustalla
Elintarvikkeiden hiilijalanjäljistä (per kg tuotetta) Katajajuuri (MTT) 19.1.2009, Tampere: ILMANKOS kv-tutkimuksista eläinperäisillä tuotteilla suurimmat (n. 4-30 CO 2 -ekv/kg) naudanlihan hiilijalanjälki noin 3-kertainen broilerin- ja sianlihaan verrattuna myös meijerituotteille suurehko (absol. volyymi) suomalaiset tulokset valmistuvat keväällä 2009 (MTT/ConsEnv-hanke) kasviksilla lähtökohtaisesti selvästi pienemmät esim. riisillä ja Pohjolan kasvihuonetuotteilla suhteellisen suuri hiilijalanjälki sama pätee lähtökohtaisesti myös muihin ympäristövaikutuksiin
Elintarvikkeiden ympäristövaikutusten vertailusta eläin- ja kasviperäisten tuotteiden välillä ero (per kg, voi ja tulee vertailla myös suhteessa ravintosisältöön, proteiiniin jne. mutta erityisesti kokonaisruokavalion näkökulmasta) selitys: eläinperäisten tuotteiden raaka-aineiden tuotantoketju huomattavasti pidempi, koska tuotantoeläimien ruokintaan tarvitaan kasvikunnan tuotteita kotieläintuotanto vastaa rehuksi tarvittavan kasvintuotannon että tuotantoeläinten ylläpidon kuormituksesta tuotantoeläimet tarvitsevat tuottamaansa lihakiloa kohden eläimestä riippuen noin 2 10-kertaisen määrän rehua, kuiva-aineena laskettuna lannan intensiivinen käyttö on nostanut eläintilojen peltojen fosforipitoisuutta fosforin huuhtoumariski kasvaa lannasta haihtuva ammoniakki lisää tuntuvasti eläinperäisten tuotteiden rehevöittävää vaikutusta lannasta haihtuvien ammoniakkipäästöjen vuoksi eläinperäisten tuotteiden vaikutus happamoitumiseen moninkertainen kasvisperäisiin tuotteisiin nähden märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuu runsaasti metaania lannan käsittelyssä vapautuu metaania ja dityppioksidia veden kulutus suurta
Paljon vai vähän? pari esimerkkiä ilmaston näkökulmasta vuotuisen lihansyönnin ilmastotaakka vastaa noin 3000 kilometrin autolla ajoa naudanlihan vaihto sian- tai siipikarjanlihaan: ilmastovähennys vastaa suuruusluokkana 2000 km autolla ajoa Ilmastonmuutoksen ohella muut ympäristöongelmat myös monimuotoisuus, ekotoksisuus (torjunta-aineiden käyttö)
Tuotteiden elinkaaren aikainen primäärienergitarve per kg 100 80 MJ/kg 60 40 20 0 ruisleipä juusto broilerin marin. files. (raaka) kasvihuonekurkku vrt.
Tuotteiden ilmastonmuutosvaikutus henkilöautokilometreinä/kg tuotetta 70 60 50 40 30 20 10 0 km autolla/kg tuotetta Emmental-juusto Pirkka perunajauho Kariniemen marinoitu broilerin filesuikale (raaka) Elovenakaurahiutale Kasvihuonekurkku Ruisleipä vrt.
Kokonaisympäristövaikutus per kg, suhdelukuna juusto=1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Painotetut ympäristöongelmat Primäärienergiankulutus Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Vesien rehevöityminen ruisleipä juusto broilerin marin. files. kasvihuonekurkku keskiolut kaurapuuro Ilmastonmuutos
3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Katajajuuri (MTT) 19.1.2009, Tampere: ILMANKOS Suhteessa kulutusmääriin Primäärienergiankulutus Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Vesien rehevöityminen Ilmastonmuutos kasvihuonekurkku (22 g) keskiolut (0,23 l) kaurapuuro (300 g) broilerin marin. files. (40 g) juusto (30 g) ruisleipä (83 g) Osuus kokonaiskulutuksen päivittäisistä ympäristövaikutuksista (%)
Hanke: ConsEnv kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset ja niistä viestiminen esimerkkeinä elintarvikkeet ja asuminen 2007-2009 Päätavoite: kehittää yksinkertaistettu menetelmä kulutuksen ympäristövaikutusten arvioimiseksi sekä tuottaa ja viestiä ruokavalioiden ja asumismuotojen ympäristövaikutuksista - lounaslautaset (kotona/töissä, itse tehty/valmisruoka, suomi/tuonti.?) MTT:nyhteistyökumppanit: Ruokakesko, HK Ruokatalo, Saarioinen, Raisio, Fazer Leipomot, Syke, Thule Instituutti, Kuluttajatutkimuskeskus
Ympäristö/ilmastovaikutusten kannalta kuluttajien valintapäätökset tärkeitä yhteenveto mitä kuluttaja voisi tehdä halutessaan vähentää vaikutustaan? enemmän kasviperäisiä tuotteita, vähemmän eläinperäisiä ilmaston kannalta broileri- ja sianlihaa, väh. naudanlihaa ilmastoa kuormittavia Pohjolan kasvihuoneet, energiamuodon valinta; avomaatuotteet sen sijaan (mutta rehev.) riisin korvaaminen perunalla, ohralla, pastalla maitotuotteiden käytön vähentäminen luonnonkala, riista, kauden marjat ja sienet (mutta) autolla ostettaessa riittävän suuret määrät kerralla mikron käyttö ruoanlaitossa; uunia käytettäessä suuremmat määrät kerralla pakastus mikro puolivalmistepakasteiden välttäminen (kuormitus kaupassa) turhinta kuormitusta syötäväksi kelpaavan ruoan haaskaaminen ostoksien ja ruoanlaiton suunnittelu biojätelajittelu (kaatopaikkametaanin synnyn esto!) ruoka merkittävä kulutusryhmä!
Kuluttajan ilmastovaikutus Climate Bonus-hanke - työkalu kuluttajan kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Yksittäisten elintarvikkeiden elinkaaren ympäristövaikutuksia on tutkittu (esim. juusto, broileri, kurkku, olut, ruisleipä ) Miten saada kuluttajien tietoisuuteen, miten kuluttajat sitoutumaan? Tuotevertailut/valinnat eri tuotteiden ympäristövaikutukset? Kotitalouden kokonaishiilijalanjälki? Hanke keskittyy kulutustilanteita palvelevan kansallisen tiedontuotantostrategian laadintaan, huomioiden kv-kehityksen Itse CO 2 - ym. tietoa ei hankkeessa tuoteta vaan kootaan ja arvioidaan olemassa olevien tietojen käytettävyyttä Pilotissa demonstroidaan bonus järjestelmää; miten kuluttajat ymmärtävät ja omaksuvat hiilijalanjälkitietojen- ja bonusjärjestelmän käyttöarvon Mahdollisuuksina tuoteryhmien väliset valinnat (liha, kala vai kasvis) vs. rinnakkaisten tuotteiden valinta (saman tuoteryhmän brand A vs brand B)
Mahdollinen ratkaisu, Ravintokoodijärjestelmä esimerkkinä (kuluttajanäkökulma)
Joitain otsikkoja mediasta Hiilijalanjälki seuraa jälkeä (HS kuukausiliite marraskuu 2008) Lihansyönti lisääntyy, perunan vähenee (HS 18.9.2008) Hiilikilot kuriin! (HS Hinta & Laatu 17.9.2008) paljonko eri kulutusvalinnoilla vähennetään hiilijalanjälkeä Ruokien ilmastovaikutukset halutaan kuluttajien tietoon (HS Kotimaa 8.5.2008) juustolla Mäntsälään asti Ruoka voi tulla kaukaa, mutta vasta ostosmatka ratkaisee ilmastovaikutuksen (HS - Kotimaa - 20.1.2008) Lähiruoka ei olekaan ilmastoystävällistä Ruokajäte on turha taakka (HS - Hinta & Laatu - 9.1.2008) Syö ja säästä ilmastoa (HS 06.06.2007)
Climate Communication 2009-2010 Elintarvikkeiden hiilijalanjälkitietojen laskentamenetelmät, vertailtavuus ja viestintä: mahdollisuudet ja haasteet MMM/laatuketju rahoittajana MTT tekee Mukana rahoittamassa laajasti suomalainen elintarviketeollisuus ja -kauppa Tavoitteena (kv näkökulma) muodostaa kokonaiskäsitys kansainvälisestä elintarvikkeiden hiilijalanjälkiin liittyvästä standardoinnin ja tiedon tuotannon tilanteesta, laskentamenetelmistä ja menettelytavoista sekä näiden kehityksestä (menetelmäkehitys) tarkastella ilmastomerkintöjen lanseeraamisen ja käyttöönoton tilannetta sekä kehityssuuntia ja pyrkimyksiä eri maissa, alan yrityksissä ja (elintarvike)toimialaliitoissa (viestintä) kerätä yhteen hajanainen tieto eri maissa julkaistuista elintarvikkeiden ilmastotiedoista sekä laatia näistä analyysi ja synteesi eri tuoteryhmät ja tuotteiden funktionaalisuus huomioon ottaen Taustalla muodostaa platformi alan kansallisen keskustelun käynnistämiseksi? Kotimaisen tuotannon vahvuudet ilmastonäkökulmasta? (Tiedontuotanto tapahtuu muissa hankkeissa)