Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari"

Transkriptio

1 Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari Tampere

2 Siipikarjantuotanto missä tuotannon vaiheissa ympäristövaikutuksia syntyy? Lannasta haihtuu herkästi typpeä eri muodoissa (NH 3, N 2, NO x, N 2 O) Typpeä haihtuu lannasta eläinsuojassa, sekä lannan varastoinnin ja levityksen aikana Ammoniakkipäästöillä monia vaikutuksia (terveys, happamoituminen, rehevöityminen, haju) Typen haihtumisen vuoksi lannan fosforin ja typen suhde huononee -> lannoitusvaikutus heikkenee -> lisää mineraalilannoitteiden tarvetta Kuivikkeen käyttö on lintujen terveyden sekä eläinsuojan päästöjen vähentämisen kannalta tärkeää, mutta sen tuotannosta aiheutuu ympäristövaikutuksia Turpeen käyttöä kuivikkeena tulee vähentää (uusiutumaton luonnonvara) Uusia korvaavia kuivikeratkaisuja tarvitaan Eläinsuojien lämmitys, ilmanvaihto ja valaistus kuluttavat paljon energiaa

3 Lannankäsittelyn tehostaminen Sähkön ja lämmön tuotanto Polttoaineen valmistus Kuivikkeen valmistus ja kuljetus Hyvitettävät prosessit Lanta hallissa Lannan poisto Lannan varastointi Lannan lastaus ja kuljetus Lannan peltolevitys P lann. tuotanto N lann. tuotanto

4 Lannankäsittelyn tehostaminen Eläinsuojassa riittävän runsas kuivikkeen käyttö (broileri- ja kalkkunatilat) ja tiheä lannan poisto (munatilat) vähentävät typen haihduntaa Kuivikepatja tulee pitää kuivana - patjan vettyessä syntyy enemmän ammoniakkipäästöjä Tiheä lannan poisto voi siirtää haihtumisen paikasta toiseen koko ketjun hyvä hallinta tärkeää! Lannan varastointitapa ja -aika vaikuttavat päästöihin Haihtumista voidaan alentaa vähentämällä haihtumispinta-alaa, mm. lannan tiivistäminen ja kolmiseinäinen varasto Varaston kattaminen -> lanta ei alttiina sääolosuhteille Varastointiajan lyhentäminen Lannan levityksen aikaista typen haihduntaa voidaan vähentää multaamalla lanta pian levityksen jälkeen Lannan levitys tulee ajoittaa ajankohtaan, jolloin kasvien ravinnetarve suurimmillaan -> ravinteiden hyödynnettävyys parhaimmillaan

5 Ammoniakkipäästöjen vähentäminen Lannan ammoniakkipäästöjä voidaan vähentää erilaisilla toimilla Kun haihdunta minimoidaan, lantaan jää enemmän kasveille välittömästi käyttökelpoista liukoista typpeä -> mineraalilannoitteen tarve vähenee Toimenpide Lannan tihennetty poisto eläinsuojasta (esim. hihnakuljetin munatilalla) Ammoniakkipäästöjen vähenemä >=50 %? Lantalan kattaminen -10 % Lannan multaaminen välittömästi levityksen jälkeen %

6 Sentinel-robotti lisää kuiviketta kosteisiin paikkoihin, jotka se havaitsee kameran ja lämpötila-anturin avulla. Siihen voidaan kiinnittää myös eläinvaaka, sekä hiilidioksidia ja ammoniakkia haistavat sensorit.

7 Energiankulutus ja sen tuotanto tiloilla Tuotantohallien lämmitys kuluttaa paljon energiaa etenkin broileri- ja kalkkunatiloilla Siipikarjantuotannon energiankulutus miten energia tuotetaan? Lämmityspolttoaineen valinta vaikuttaa aiheutuviin ympäristövaikutuksiin Siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin polttoaineisiin voi alentaa ilmastovaikutuksia Teknisten ratkaisujen valinnoilla ja säädöillä voidaan minimoida energiankulutusta mm. valaistus, ilmanvaihto ja eristys

8 Ilmastonmuutos (kg CO 2 ekv/t lantaa) Broileritila Vaihtamalla lämmityspolttoaineena käytetty turve hakkeeseen, ilmastovaikutukset alenevat Hakkeen alkuperällä vaikutusta suurimmat ilmastohyödyt hakkuutähteistä tuotetusta hakkeesta Nykytila (turve + hake) Tehostettu (hake)

9 Biokaasun tuotanto siipikarjatiloilla Munatila Sähkön ja lämmön tuotanto Polttoaineen valmistus Liikennepolttoaineen tuotanto ja käyttö Hyvitettävät prosessit P lann. tuotanto N lann. tuotanto Lanta kanalassa Lannan poisto ja varastointi Lannan ja lisäsyötteiden biokaasutus Mädätteen varastointi Mädätteen lastaus ja kuljetus Mädätteen peltolevitys Lisäsyötteiden tuotanto ja korjuu

10 Biokaasun tuotanto siipikarjatiloilla Munatila Sähkön ja lämmön tuotanto Polttoaineen valmistus Liikennepolttoaineen tuotanto ja käyttö Hyvitettävät prosessit P lann. tuotanto N lann. tuotanto Lanta kanalassa Lannan poisto ja varastointi Lannan ja lisäsyötteiden biokaasutus ja jatkojalostus Mädätteen varastointi Mädätteen lastaus ja kuljetus Mädätteen peltolevitys Lisäsyötteiden tuotanto ja korjuu Mädätteen separointi Kuivajakeen varastointi Kuivajakeen lastaus ja kuljetus Kuivajakeen peltolevitys Vaihtoehtoinen tapa Nestejakeen varastointi Nestejakeen lastaus ja kuljetus Nestejakeen peltolevitys

11 Biokaasun tuotanto siipikarjatiloilla ympäristöhyötyjen saavuttaminen? 1/2 Lannan käsittely biokaasulaitoksessa - ympäristövaikutukset tapauskohtaisia -> tuloksia ei voi yleistää Biokaasun tuotanto tilakohtaisissa kuivamädätyslaitoksissa on kehittyvää tekniikkaa Biokaasun tuotannon saavuttamat ilmastohyödyt riippuvat mm. prosessissa ja sen jälkeen muodostuvien metaanipäästöjen suuruudesta Massan huonon sekoittumisen vuoksi massan sisälle voi jäädä kaasutaskuja Metaania ei saada talteen, vaan se vapautuu kun mädätettä poistetaan prosessista Metaani on erittäin voimakas kasvihuonekaasu vuodot tulee minimoida Minkä polttoaineen käyttöä biokaasu vähentää? Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasulla Hakkeen korvaaminen biokaasulla ei välttämättä kannata riippuu hakkeen alkuperästä (hakkuutähteet vs. runkopuu) Voidaanko kaikki biokaasu hyödyntää tilalla? Voidaanko kaikki lämpö hyödyntää täysimääräisesti?

12 kg SO 2 ekv / t lantaa Biokaasun tuotanto siipikarjatiloilla ympäristöhyötyjen saavuttaminen? 2/2 Typen liukoistuminen biokaasuprosessin aikana Liukoisen typen ja fosforin suhde parempi mädätteessä kuin prosessoimattomassa lannassa Ammoniakkipäästöriski kasvaa Vähentää mineraalilannoitteiden tarvetta, mikäli ketju hallitaan hyvin Mädäte tulee varastoida katettuna/pressulla peitettynä ja mullata pian levityksen jälkeen typen haihtumisen minimoimiseksi Happamoituminen kg SO 2 ekv/t lantaa Muut SO2 NOx NH3 Kuva: Esimerkkitilalla (kalkkuna) ammoniakkipäästöt saattavat kasvaa, mikäli mädätteen käsittelyketju säilyy samanlaisena kuin nykytilassa 0-5 Nykytila Biokaasu

13 Ilmastovaikutuksien arviointiin liittyy epävarmuuksia Biokaasun tuotanto kuivaprosessilla vähän tutkimustietoa olemassa Märkäprosesseista enemmän tietoa Massan huono sekoittuminen sekä ilmataskut massan seassa -> metaanipäästöriski Mädätteen varastoinnin päästöt Viipymäaika prosessissa ja olosuhteet vaikuttavat metaanipäästöihin Mädäte on märempää kuin lanta Miten lannan prosessointi biokaasulaitoksessa vaikuttaa hiilen pysyvyyteen peltomaassa? Lisäsyötteiden tuotanto - peltobiomassan korjuun vaikutus maaperän hiileen?

14 kg CO 2 ekv/ t lantaa Ilmastovaikutukset (kg CO 2 ekv/t lantaa) Munatila biokaasu liikennepolttoaineeksi 800 Vältetyt päästöt (energiantuotto) Lannan kuljetus- ja lastaustyöt 600 Lannan/jäännöksen levitys (lannan/jäännöksen päästöt) 400 Biokaasuprosessi Lisäsyötteen hankintaketju 200 Lannan/jäännöksen varastointi (lannan/jäännöksen päästöt) Nykytila Biokaasu (suotopeti) Biokaasu (tulppavirtaus) Eläinsuoja (lannan päästöt) Lämmön tuotanto (poltto) Polttoaineen hankintaketju -400 Suomen verkkosähkö, tuotanto Nettopäästö -600

15 Ilmastovaikutukset (kg CO 2 ekv/t lantaa) Munatila biokaasu liikennepolttoaineeksi Biokaasun tuotanto liikennepolttoaineeksi korvaa fossiilisia polttoaineita Tulppavirtausprosessin energiankulutus suurempi -> kaasua jää vähemmän liikennepolttoaineen tuotantoon Prosessit tuottavat eri määrän biokaasua -> ympäristövaikutukset Nykytila Biokaasu (suotopeti) Biokaasu (tulppavirtaus) -200

16 kg CO 2 ekv/ t lantaa Biokaasun tuotantovaiheet - ilmastovaikutukset Munatila Suotopeti Tulppavirtaus

17 Ilmastovaikutukset (kg CO 2 ekv/t lantaa) Kalkkunatila Biokaasun hyödyntäminen hallien lämmityksessä vähentää hakkeen tarvetta Ilmastohyödyt jäävät kyseenalaisiksi Hakkeen alkuperä vaikuttaa sen päästöihin Nykytila Biokaasu (suotopeti)

18 Ilmastonmuutos (kg CO 2 ekv/t lantaa) Broileritila Energian tuotanto tilalla: turpeen korvaaminen hakkeella saavuttaa eniten ilmastohyötyjä Biokaasun tuotantomäärä ei kata tilan lämmön tarvetta -> ei vähennä riittävästi turpeen käyttöä Nykytila (turve + hake) Tehostettu (hake) Biokaasu, ei lisäsyötettä (turve + hake) Biokaasu, lisäsyöte (turve + hake)

19 Johtopäätökset Lannankäsittelyä tehostamalla voidaan saavuttaa ympäristöhyötyjä Hyvät käytännöt (eläinsuoja, varasto, levitys) vähentävät ympäristövaikutuksia -> lannan hyödynnettävyys lannoitteena paranee Huomio tilan energiantuotantomuotoon siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin Lannan käsittely biokaasulaitoksessa ympäristöhyödyt riippuvat tapauksesta Kestävä biokaasun tuotanto edellyttää, että kaikki tuotettu kaasu hyödynnetään tehokkaasti ja tuotantoketjun aikaiset metaanivuodot ja - päästöt minimoidaan Biokaasuntuotanto kuivamädätyksellä on kehittyvää tekniikkaa Päästöjen suuruuteen liittyy suuria epävarmuuksia -> Lisää tutkimustietoa tarvitaan Kokonaisketju tulee hallita hyvin, jotta hyötyjä mahdollista saavuttaa Huomiota tulee kiinnittää myös mädätteen käsittelyyn -> ammoniakkipäästöjen minimoiminen

20 Kiitos! Lisätietoja: Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus 28.11.2018 Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset Kierrätyslannoitteilla

Lisätiedot

Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely

Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely Hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely Reetta Palva, TTS Työtehoseura TEHOLANTA - siipikarjanlannan käytön tehostaminen Toteutusaika 1.10.2015 31.12.2018

Lisätiedot

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Teholanta-hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Lähtökohdat Lannan poltto tilalla olemassa olevassa lämpökattilassa

Lisätiedot

TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset Löytyykö toimivia biokaasuratkaisuja siipikarjatiloille?

TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset Löytyykö toimivia biokaasuratkaisuja siipikarjatiloille? Siipiseminaari, Tampere TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset Löytyykö toimivia biokaasuratkaisuja siipikarjatiloille? TEHOLANTA-hanke Toteuttajat: TTS, Luke, SYKE, Siipikarjaliitto Yhteyshenkilöt: Reetta Palva,

Lisätiedot

Siipikarjanlannasta biokaasua

Siipikarjanlannasta biokaasua Siipikarjanlannasta biokaasua Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. sari.luostarinen@luke.fi Biokaasuprosessi Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat HYDROLYYSI Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus

Lisätiedot

TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset

TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä 30.3.2017, Tampere TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset TEHOLANTA-hanke Toteuttajat: TTS, Luke, SYKE, Siipikarjaliitto Yhteyshenkilöt: Reetta Palva, TTS

Lisätiedot

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset

Lisätiedot

Lannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset

Lannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset Katri Rankinen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus (SYKE) Miia Kuisma, MTT Reetta Palva ja Sakari Alasuutari, TTS

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn

Lisätiedot

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari LCA-työkalun kehittäminen Puoliväliseminaari 4.6.2014 LCA-työkalu Työkalu kierrätysmateriaalin tuottajille ja viherrakentajille Ottaa huomioon sekä kierrätysmateriaalin tuotannon että nurmikon perustamis-

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Siipikarjatilan lannankäsittely hyvät käytännöt

Siipikarjatilan lannankäsittely hyvät käytännöt Siipikarjatilan lannankäsittely hyvät käytännöt Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. Luonnonvarakeskus sari.luostarinen@luke.fi Erilaisia siipikarjanlantoja Siipikarjanlantaa muodostuu Suomessa noin

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Hiedanranta-LCA Vaihtoehtoisten sanitaatio- ja viemäröintiratkaisujen ympäristövaikutusten ja kustannusten arviointi

Hiedanranta-LCA Vaihtoehtoisten sanitaatio- ja viemäröintiratkaisujen ympäristövaikutusten ja kustannusten arviointi Hiedanranta-LCA Vaihtoehtoisten sanitaatio- ja viemäröintiratkaisujen ympäristövaikutusten ja kustannusten arviointi Riikka Malila ja Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus SYKE 2018 Sanitaatio- ja viemäröintivaihtoehtojen

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA

Lisätiedot

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki REKITEC OY/Tero Savela 14.07.2016 Kalajoki Naudan liete sisältää n. 11 litraa polttoöljyä metaanina Lannassa on nestettä 96-88% Lanta sisältää typpeä n. 3,5 kg/m3 Lanta sisältää fosforia noin 0,6 kg/m3

Lisätiedot

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Johanna Niemistö, Suomen ympäristökeskus SYKE Toimintamalli yritysten elinkaaristen ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) -hanke Kestävän tuotekehittämisen

Lisätiedot

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Heini Postila a, Maria Lauronen a, Sari Piippo b a Vesi- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto b Energia- ja

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Lisähyötyä siipikarjanlannasta

Lisähyötyä siipikarjanlannasta Lisähyötyä siipikarjanlannasta Keinoja lannankäytön tehostamiseen 1 Kirjoittajat Reetta Palva, TTS Työtehoseura Maarit Hellstedt, Sari Luostarinen, Erika Winquist ja Tapio Salo, Luonnonvarakeskus Luke

Lisätiedot

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 SAMPO.TUKIAINEN@CARBO FEX.FI CARBOFEX OY - HIILEN TEKIJÄ Toimitusjohtaja Sampo Tukiainen, hiilen polttoa ja biojalostusta

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian

Lisätiedot

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10. Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista Teolliset symbioosit materiaalikehitys ja Malli-Y -analyysi Pohjois-Savo

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Tanja Myllyviita tutkija Suomen ympäristökeskus tanja.myllyviita@ymparisto.fi Yliopistokatu 7 (Natura-rakennus), 80100 Joensuu, PL 111 Joensuu

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi

Lisätiedot

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Lietteen jatkokäsittelyn energiatase ja kasvihuonepäästöt SYKEn laskentamalli Turun Seudun Puhdistamo Oy:n (TSP) lietteelle

Lietteen jatkokäsittelyn energiatase ja kasvihuonepäästöt SYKEn laskentamalli Turun Seudun Puhdistamo Oy:n (TSP) lietteelle Lietteen jatkokäsittelyn energiatase ja kasvihuonepäästöt SYKEn laskentamalli Turun Seudun Puhdistamo Oy:n (TSP) lietteelle Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE 1.2.2017 Lietteen jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi Elina Virkkunen, Luke Kainuu elina.virkkunen@luke.fi Ilmastonmuutos maaseudulla 26.3.2019, Kajaani Kuvat Elina Virkkunen,

Lisätiedot

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Keha-hanke Elinkaariajattelu Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri

Lisätiedot

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa 17.6.2016 Esa Nummela, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy yhtiö perustettu 1994 17 osakaskuntaa 65 työntekijää Liikevaihto

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta 2010-2015 Emma Liljeström, emma.liljestrom@benviroc.fi Suvi Monni, suvi.monni@benviroc.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus 2. Uusiutuvan

Lisätiedot

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp HE laeiksi * biopolttoöljyn käytön edistämisestä * biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä * biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Ympäristöstä. Yhdessä.

Ympäristöstä. Yhdessä. Ympäristöstä. Yhdessä. Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana MTK:n korkeakoulukonferenssi 22.3.2018 Heureka Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana - päästöjen vähentäjänä tai sitojana? SISÄLTÖ:

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Kampanjan tavoitteet

Kampanjan tavoitteet Kampanjan tavoitteet Yleisesti: ilmastonmuutoksen hillintä fossiilivoimaloiden sulkemista vauhdittamalla Espoossa: hiilenpoltto Suomenojalla korvattava energiatehokkuudella ja päästöttömällä uusiutuvalla

Lisätiedot

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä

Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT Luonnonvarakeskus Luke Vesiviisas kiertotalous - seminaari Lantaa muodostuu kotieläintuotannossa Suomen kotieläintuotannossa

Lisätiedot

Hiilivapaa Loimaa. Kohti uusiutuvaa energiaa. Jari Rantala, kaupunginjohtaja Loimaa

Hiilivapaa Loimaa. Kohti uusiutuvaa energiaa. Jari Rantala, kaupunginjohtaja Loimaa Hiilivapaa Loimaa Kohti uusiutuvaa energiaa Kaukolämpöputki Nahinlahdelle Kaukolämpöverkko laajeni Loimaan uudelle asuinalueelle Nahinlahdelle. Kiinteistön liittyminen kaukolämpöverkkoon on mahdollista

Lisätiedot

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 4.9.2007 Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten

Lisätiedot