Suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusten elinkaariarviointi Tiivistelmä
|
|
- Annikki Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yrjö Virtanen Kirsi Usva Juha-Matti Katajajuuri Mallasohra -toimintoverkon kestävyyden parantamisen työkalut (MOKE) Suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusten elinkaariarviointi Tiivistelmä Ohran jalostaja Varastointi ja kauppa Panimo Kauppa Viljelijä Mallastamo Jakelu Kuluttaja
2 2 (8) Suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusten elinkaariarviointi Panimolaboratorion (PBL Oy), teollisuuden, viljelijöiden, VTT:n ja MTT:n yhdessä toteuttama suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusten elinkaaritutkimus on valmistunut. Tutkimuksessa on selvitetty Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista valmistetun keskioluen elinkaaren ympäristövaikutukset raaka-aineviljan tuotantopanoksista käyttövalmiiksi olueksi kuluttajilla. Hanke käynnistettiin vuoden 2004 keväällä. Hankekokonaisuudessa kehitetään työkaluja, joiden avulla etsitään ratkaisuja ekologisten resurssien, kuten luonnon raaka-aineiden ja energian tehokkaampaan käyttöön olutketjussa. Hankkeen ovat rahoittaneet Panimolaboratorio (PBL), Oy Hartwall Ab, Oy Sinebrychoff Ab, Polttimo Yhtiöt Oy, Ravintoraisio Oy, Altia Oyj, Kemira GrowHow Oyj, Tekes, Maa- ja metsätalousministeriö ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Tutkimusmenetelmä pohjautuu elinkaariajatteluun Suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusarviointi perustui elinkaariajatteluun. Suomalaisen keskioluen elinkaari muodostuu Suomessa tapahtuvasta mallasohran tuotannosta, tärkkelysohran tuotannosta ja oluen valmistuksesta, pakkauksesta ja kaupasta sekä oluen Suomessa tapahtuvasta kulutuksesta panosketjuineen ja tukitoimintoineen. (kuva 1). Elinkaaren aikana muodostuvien sivutuotteiden hyödyntäminen ja uusiokäyttö eri muodoissaan (kuva 1) eivät ole olutketjun toimintoja, ja ne on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Oluen pakkauksen, jakelun, kaupan ja kulutuksen malleissa käytettiin aikaisemmin tehdyn juomapakkaustutkimuksen tietoja tarpeellisilta osin päivitettyinä. Arviointi käsitti tärkeimmät ympäristövaikutukset: primäärienergian kulutuksen, ilmastonmuutoksen, happamoitumisen, alailmakehän otsonin muodostumisen, vesien rehevöitymisen ja vesistöjen happivajauksen muodostumisen suomalaisen keskioluen elinkaaressa. Näiden lisäksi selvitettiin elinkaaren eri vaiheissa syntyvien sivuvirtojen hyötykäyttö sekä kaatopaikkajätteiden määrät. Kaikkia ympäristövaikutuksia ei vielä voida luotettavasti laskea elinkaariarvioinneissa. Näitä ovat ihmisten altistuminen terveydelle vaarallisille aineille ja pienhiukkasten vaikutuksille, aineiden haitalliset vaikutukset eliöille (ekotoksisuus), vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, maankäyttö ja vaikutukset maan tuottavuuteen sekä yläilmakehän otsonikerroksen heikentyminen, joten nämä ympäristövaikutukset eivät olleet mukana arviossa Elinkaariarviointi on toteutettu siitä annettujen standardien (SFS/ISO sarja) ohjeita seuraten.
3 3 (8) Torjunta-aineet Torjunta-aineet Lannoitteet Mallasohra-toimintoverkko Lannoitteet Tukitoiminnot Energia Kalkki Ostosiemen Kalkki Ostosiemen Polttoaineet Jäteveden käsittely Kaatopaikka Mallasohran tuotanto Mallastus Panimo Pakkaus, jakelu ja kauppa Kuluttaja Tärkkelysohran tuotanto Ohratärkkelyksen valmistus Oluen pakkaus, jakelu, kauppa ja kulutus Tukitoimintojen ja uusiokäytön lähteiden alue Uusiokäyttö -välineinä -materiaaleina -energiana Kuva 1. Suomalaisen keskioluen elinkaari ja sen perusrajaukset. Tutkimukseen sisältymätön uusiokäyttö käsittää kaikkien elinkaaressa syntyvien, sen ulkopuolelle suuntautuvien sivuvirtojen käsittelyn ja käytön, kuten mallastuksen, ohratärkkelyksen tuotannon ja panimoiden rehujakeiden jatkojalostuksen rehuiksi, käytöstä poistettujen pakkausten käytön energiantuotannossa, jne. Tutkimuksessa tehtiin standardimenettelyjen lisäksi arvio elinkaaren kokonaisympäristövaikutuksesta Suomessa kehitetyllä ns. Mittatikkumenetelmällä. Arvio kokonaisympäristövaikutuksesta on painotettu yhdistelmä (painot suluissa) vaikutuksista primäärienergian kulutukseen (18 %), ilmastonmuutokseen (30 %), happamoitumiseen (16 %), alailmakehän otsonin muodostumiseen (10 %) ja vesien rehevöitymiseen (26 %). Mittatikkumenetelmällä on Suomen olosuhteisiin soveltuva tieteellinen perusta, mutta se ei ole elinkaariarviointistandardien mukainen, koska eräitä ympäristövaikutuksia ei vielä voida luotettavasti laskea elinkaariarvioinneissa. Tiedot kattavia ja peräisin todellisista prosesseista Tutkimuksessa käytetyt teollisten prosessien tiedot perustuvat todelliseen tuotantoon edustaen noin 85 prosenttia Suomessa valmistetusta keskioluesta. Mallilaskelmat varmennettiin asiantuntijatyöryhmissä. Prosessitietojen varmennusmenettely perustui eri yritysten samoista prosessivaiheista hankkimiin perustietoihin ja tietojen vaihtelun analysointiin ja tarkennuksiin. Ohran tuotanto mallinnettiin ProAgria Maaseutukeskusten Liiton keräämiä lohkotietoja hyväksi käyttäen. Tärkkelysohran tuotannon mallissa käytettiin lisäksi hankkeessa suoritetun viljelijäkyselyn tuottamia tietoja viljelypanosten käytöstä ja ohrasadoista. Peltolohkoilta
4 4 (8) huuhtoutuvien ravinteiden arviointiin käytettiin MTT:n ja Suomen Ympäristökeskuksen yhdessä kehittämiä malleja. Oluen pakkaamisen, jakelun, kaupan ja kulutuksen arviot perustuvat pääosin aiemmin tehdyn, juomapakkausjärjestelmiä koskeneen tutkimuksen tuloksiin, jotka päivitettiin tarpeellisilta kuten pakkausmuutosten osalta vastaamaan nykyistä tilannetta. Torjunta-aineita ja kasvun säätelyaineita ei huomioitu ympäristövaikutusarviossa, koska niiden, ja ylipäätään päästöjen ekotoksisten vaikutusten arviointiin soveltuvia menetelmiä ei vielä ole saatavilla. Tutkimus alistettiin kriittiseen arviointiin, johon osallistui sekä toimintoverkon yrityksissä toimivia että ulkoisia arvioijia. Arvion mukaan tutkimus oli huolellisesti ja käypien periaatteiden mukaisesti toteutettu ja täytti standardin vaatimukset. Tuotantoprosessien sivuvirrat hyvin hyödynnetty Noin 98 prosenttia teollisten tuotantoprosessien sivuvirroista on ohjattu hyötykäyttöön. Kaatopaikoille päätyvää, hyödyntämätöntä sivuvirtaa oluen elinkaaren tuotantoprosesseista syntyy hyvin vähän. Oluen pakkauksen, jakelun, kaupan ja kulutuksen piirissä syntyvät sivuvirrat ovat suhteellisen suuria, ja niiden hyödyntäminen paljon pienempää kuin tuotantoprosesseissa. Vain noin 51 % tämän elinkaaren alueen sivuvirroista hyödynnetään. Pääosa kiinteistä jätteistä syntyy kulutuksesta ja koostuu palauttamatta jääneistä primääripakkauksista, sulkimista (teräskorkit) ja kuluttajaryhmäpakkauksista (12 -pack). Tutkimuksen tuloksissa sivuvirtojen positiivista vaikutusta ympäristövaikutusten vähentymiseen ei kuitenkaan ole otettu huomioon, vaan ne on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Energiaperäiset ympäristövaikutukset teollisuudesta - ravinneperäiset ohran tuotannosta Kuvassa 2 nähdään ympäristövaikutusten jakautumat keskioluen elinkaaren päävaiheisiin. Esitystapa on suhteellinen, eli koko elinkaaren vaikutus on 100 % kussakin ympäristövaikutusluokassa. Energiaperäisistä ympäristövaikutuksista, joita ovat primäärienergian kulutus, ilmastonmuutos, happamoituminen ja alailmakehän otsonin muodostuminen, pääosa (86 %...96 %) syntyy keskioluen elinkaaren teollisissa vaiheissa. Oluen valmistus, pakkaus, jakelu, ja kauppa kuluttavat yhdessä 73 % keskioluen elinkaaren primäärienergiasta ja aiheuttavat 66 % ilmastonmuutosvaikutuksesta, 77 % happamoitumisvaikutuksesta ja 85 % alailmakehän otsonin muodostumisvaikutuksesta. Pakkausten, jakelun, kaupan ja kulutuksen osuus on suurin yksittäinen osa-alue energiaperäisistä ympäristövaikutuksista. Ohran raaka-aineketjun osuus on huomattavasti vähäisempi. Energiasta riippuvien ympäristövaikutusten synnyssä ohran tuotannolla on vähäinen osa. Sen sijaan ravinnekuormituksista johtuvista ympäristövaikutuksista eli vesistöjen rehevöitymisestä ja happivajauksen muodostumisesta pääosa aiheutuu ohran tuotannosta. Mallasohran ja tärkkelysohran tuotanto aiheuttavat yhdessä 81 % vesistöjen rehevöitymisvaikutuksesta ja 49 % vesistöjen happivajauksen muodostumisvaikutuksesta. On kuitenkin syytä huomauttaa, että ravinnehuuhtoumaarviot ovat jonkin verran epävarmoja, koska niihin vaikuttavat monet sellaiset tekijät, joita ei nykyisillä arviointimalleilla ja käytettävissä olevilla lohkotiedoilla pystytä riittävästi ottamaan huomioon.
5 5 (8) Raaka-aineketjun 100 % Lannoitteiden ja kalkin tuotanto 90 % 80 % Ohran tuotanto 70 % 60 % Mallastus ja ohratärkkelyksen valmistus Oluen valmistus 50 % 40 % 30 % 20 % Oluen pakkaus, jakelu, kauppa ja kulutus 10 % 0 % Ilmaston muutos Happamoituminen Kuva 2. Ympäristövaikutusten jakautumat keskioluen elinkaaren päävaiheisiin (koko elinkaaren vaikutus on 100 % kussakin vaikutusluokassa) olutlitraa kohden eri ympäristövaikutusten arviot ovat seuraavat: Primäärienergian kulutus: MJ, ilmaston muutos: 5375 kg CO 2 eq, happamoituminen: 6,6 AEeq, alailmakehän otsonin muodostuminen: 13,4 person ppm hour, rehevöityminen vesistössä: 2,7 kg PO 4 - eq, happivajaus vesistössä: 5,6 kg O 2 eq. Ohran tuotanto suurehko kokonaisympäristövaikutusten aiheuttaja keskioluen elinkaaressa Kokonaisympäristövaikutuksen kertymä keskioluen elinkaaressa nähdään kuvassa 3 arvioituna mittatikkumenetelmällä. Kertymän lisäksi kuvassa näkyvät keskioluen elinkaaren päävaiheiden osuudet kokonaisympäristövaikutuksesta. Mallasohran ja tärkkelysohran tuotannon yhteenlaskettu osuus keskioluen elinkaaren kokonaisympäristövaikutuksesta on 37 %. Se on käytännössä samaa luokkaa kuin oluen pakkauksen, jakelun, kaupan ja kulutuksen osuus (32 %). Oluen valmistuksen, eli panimoiden osuus elinkaaren kokonaisympäristövaikutuksesta on 19 prosenttia. Nämä elinkaaren vaiheet ovat mittatikkuajattelun mukaan ekologisen kestävyyden parantamisen kannalta ensisijaisia., ja niissä tehtävät parannukset vaikuttavat eniten koko elinkaaren kokonaisympäristövaikutukseen. Eri ympäristövaikutusluokkien osuus näissä elinkaaren vaiheissa kuitenkin vaihtelee. Ohran tuotannossa kokonaisympäristövaikutus aiheutuu pääasiassa rehevöittävistä päästöistä (84 %), kun taas oluen pakkauksen, jakelun, kaupan ja kulutuksen kokonaisvaikutus lähes kokonaan energiasta riippuvista ympäristövaikutuksista. Oluen valmistuksen kokonaisympäristövaikutus muodostuu 80-prosenttisesti energiasta riippuvista ympäristövaikutuksista.
6 6 (8) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Lannoitteiden ja kalkin tuotanto 3 % Ohran tuotanto 37 % Mallastus ja ohratärkkelyksen valmis tus 8 % Raakaaineketjun 1 % Oluen jakelu, kauppa ja kulutus 32 % Oluen valmis tus 19 % 0 % Lannoitteiden tuotanto Kalkin tuotanto Lannoite tiloille Kalkki tiloille Mallasohran tuotanto tiloilla Tärkkelysohran tuotanto tiloilla Mallasohran Tärkkelysohran Mallastus Ohratärkkelyksen valmistus Maltaan Ohratärkkelyksen Oluen valmistus Oluen jakelu, kauppa ja kulutus Kuva 3. Kokonaisympäristövaikutuksen kertymä keskioluen elinkaaressa Mittatikkumenetelmän perusteella. Keskioluen ympäristövaikutukset suhteellisen vähäiset verrattuna muuhun kulutukseen Kuvassa 4 on oluen päivittäisen kulutuksen kokonaisympäristövaikutuksia verrattu mittatikkutuotteiden keskimääräisten päiväkulutusten ympäristövaikutuksiin. Keskimääräisen, 0,23 litran päivittäisen olutmäärän nauttiminen vastaa ympäristövaikutuksiltaan suurin piirtein ruisleivän päiväannosta tai puolikasta pyykinpesukertaa.
7 7 (8) 100 = Suomen ympäristövaikutukset henkilöä kohti päivässä Primäärienergiankulutus Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Vesien rehevöityminen Ilmastonmuutos Oluen päiväkulutus 0,23 l Ruis le ivän päiväkulutus 83 g Juus ton päiväkulutus 30 g Pyykinpesu 0,5 kertaa Automatka 21 km Asuntopäivä 41 m 2 Kuva 4. Oluen päiväkulutuksen ympäristövaikutukset Mittatikkuesitystavalla kuvattuna. Vesien rehevöityminen kriittinen kestävyystekijä Mittatikkumenetelmän tuloksissa rehevöitymisellä on suurin yksittäinen osuus, 40 % keskioluen elinkaaren kokonaisympäristövaikutuksesta (kuva 5). Se on lisäksi keskittynyt yhteen oluen elinkaaren vaiheeseen eli ohran tuotantoon. Muilla ympäristövaikutuksilla on selvästi pienemmät osuudet ja ne ovat tasaisemmin jakautuneet oluen elinkaaressa. Rehevöitymisvaikutusten vähentäminen on tämän perusteella vaikuttava keino vähentää kokonaisympäristökuormitusta ja parantaa mallasohra -toimintoverkon ekologista kestävyyttä. Primäärienergian kulutus 12 % Rehevöityminen vesistössä 40 % Ilmaston muutos 25 % Alailmakehän otsonin muodostuminen 9 % Happamoituminen 14 % Kuva 5. Kokonaisympäristövaikutusten jakautuma eri ympäristövaikutusluokkiin keskioluen elinkaaressa Mittatikkumenetelmän perusteella.
8 8 (8) Energian käytön tehostaminen tehokas ekologisen kestävyyden parannuskeino Sähkön, lämmön ja polttoaineiden käyttö vaikuttaa paitsi primäärienergiankulutukseen myös kaikkiin muihin Mittatikkumenetelmässä mukana oleviin ympäristövaikutusluokkiin. Uusiutumattomien energialähteiden käyttö aiheuttaa ilmastonmuutosta. Lisäksi energiantuotanto aiheuttaa happamoittavia päästöjä, alailmakehän otsonin muodostumista sekä rehevöitymistä NOx-päästöjen kautta. Näin ollen energian käytön tehostaminen olisi toimiva keino kokonaisympäristövaikutuksen vähentämisessä ja ekologisen kestävyyden parantamisessa. Satotason nosto tehoaisi kokonaisympäristövaikutuksiin Satotason nosto voisi vaikuttaa kokonaisympäristövaikutuksiin kahta kautta. a) vähentämällä ohratonnin tuottamiseen käytettyä peltopinta-alaa ja panoksia b) pienentämällä typpiylijäämää ja sitä kautta peltolohkoilta huuhtoutuvan typen määrää per hehtaari Karkea arvio typpihuuhtouman vähenemisestä voisi olla noin 5,8 % / 100 kg satotason nousu ja fosforihuuhtouman vähentymästä 2,4 % / 100 kg satotason nousu. Kokonaisarvio riippuu valitusta näkökulmasta Tuotejärjestelmien, jollainen suomalaisen keskioluen elinkaarikin on, ympäristövaikutukset ovat moniulotteinen ilmiö. Ne syntyvät useilla eri tavoilla ja vaihtelevat vaikutuspiiriltään maailmanlaajuisista suppeisiin paikallisiin vaikutuksiin. Ne kohdistuvat sekä elottomaan että elolliseen elinympäristöömme ja vaikuttavat yhtäältä suoraan ja välittömästi sekä toisaalta välillisesti ja viiveillä ihmiselämää ylläpitäviin luonnon ja rakennetun ympäristön järjestelmiin. Monien ympäristökuormitusten vaikutusmekanismeja ei myöskään vielä kunnolla tunneta. Sen tähden kysymykseen kokonaisympäristövaikutuksen suuruudesta ei ole yksikäsitteistä vastausta, vaan vastaukset riippuvat valitusta näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa näkökulma oli peräisin Mittatikkumenetelmästä. Se perustuu laajan ympäristöasiantuntijajoukon arvioon eri ympäristövaikutusten ajankohtaisesta haitallisuudesta Suomessa. Kirjallisuus Nissinen, A., Grönroos, J., Heiskanen, E., Honkanen, A., Katajajuuri, J.-M., Kettunen, J., Kurppa, S., Mäkinen, T., Seppälä, J., Silvenius, F., Timonen, P., Virtanen, Y., Voutilainen, P Development of benchmarking for the environmental impacts of different products, services and consumption patterns. In: Sustainable Consumption: The Contribution of Research, Workshop February 2005, Gabels Hus, Oslo, p Norwegian University for Science and Technology (NTNU), Industrial Ecology program, Report 1/2005, Trondheim, Norway. ISBN Poikkimäki, S., Virtanen, Y Supply web integrated life cycle assessment. PTR report NO. 49. ISBN Seppälä, J. 1999a. Decision Analysis as a Tool for Life Cycle Impact Assessment. LCA Documents, Volume 4. Eco-Informa Press, ecomed publishers s. Seppälä, J. 1999b. Vaikutusten laskenta elinkaariarvioinnissa - vertailtavana DAIA- ja Ekoindikaattori 95 -menetelmät. Helsinki 1999, Suomen ympäristökeskuksen moniste s.
Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys
Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon
LisätiedotTutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta
Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit
LisätiedotKestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa
Esit tely Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Agrifood Research Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Vanhempi tutkija Yrjö Virtanen, MTT Elinkaaren kestävyyden parantamisen ongelma
LisätiedotMittatikun uudet sovellukset
Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa
LisätiedotKala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT
Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,
LisätiedotVanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri
Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 4.9.2007 Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten
LisätiedotIlmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
LisätiedotKeHa-hanke Elinkaariajattelu
KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-
LisätiedotElinkaariajattelu autoalalla
Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,
LisätiedotKeha-hanke Elinkaariajattelu
Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa
LisätiedotMuutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?
Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
LisätiedotKeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA
KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotHiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät
Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Mitä mieltä ovat kuluttajat? Hannele Pulkkinen ja Hanna Hartikainen Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Lähde:
LisätiedotLCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT
LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana
LisätiedotKeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/
KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun
LisätiedotMS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet
MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability
LisätiedotKeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/
KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja
LisätiedotMineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi
Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri
LisätiedotNurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset
Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten
LisätiedotElinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista
Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista Teolliset symbioosit materiaalikehitys ja Malli-Y -analyysi Pohjois-Savo
LisätiedotLCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari
LCA-työkalun kehittäminen Puoliväliseminaari 4.6.2014 LCA-työkalu Työkalu kierrätysmateriaalin tuottajille ja viherrakentajille Ottaa huomioon sekä kierrätysmateriaalin tuotannon että nurmikon perustamis-
LisätiedotElinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä
Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Johanna Niemistö, Suomen ympäristökeskus SYKE Toimintamalli yritysten elinkaaristen ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) -hanke Kestävän tuotekehittämisen
LisätiedotYhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009
Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio
LisätiedotElinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä
Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä Case Kariniemen hunajamarinoidut fileesuikaleet HK Ruokatalo Oy 30.1.2007 HK Ruokatalo Group Oyj Suomessa, Baltian maissa ja
LisätiedotVastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista
Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja
LisätiedotElinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen
Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen
LisätiedotPakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge
Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»
LisätiedotRavinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotIlmastolounas-esittely 9.10.2013
Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika
LisätiedotTuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa
LisätiedotTievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos
Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi
LisätiedotEkotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista
Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources
LisätiedotDevelopment of Benchmarks for LCA-Based Environmental Information on Consumer Products, Services and. Consumption Patterns
Development of Benchmarks for LCA-Based Environmental Information on Consumer Products, Services and rktl_logo_eng Consumption Patterns Nissinen Ari et al., Finland 24th LCA Forum, 2.12.2004, Lausanne
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotPakkausten suunnittelulla voidaan vaikuttaa ruokahävikin määrään
Pakkausten suunnittelulla voidaan vaikuttaa ruokahävikin määrään Kaisa Grönman Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kestävyystutkimus Hävikkiruokaa kuluttajille -työpaja, 11.10.2016, Kouvola Elintarvikepakkaukset
LisätiedotJätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy
Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan
LisätiedotSuomalaisten pienten olut-, siideri- ja virvoitusjuomapakkausjärjestelmien ympäristövaikutusten arviointi
Yrjö Virtanen, VTT Prosessit Ulla Ojaniemi, VTT Prosessit Sanna Poikkimäki, VTT Prosessit Juha-Matti Katajajuuri, VTT Prosessit Annukka Leppänen-Turkula, Pakkausteknologia-PTR ry 1 (8) Julkaisuvapaa 15.5.2002
LisätiedotRuoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus
Ruoan elinkaariarviointi Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus JANO NÄLKÄ Elinkaariarvioinnin periaatteet Elinkaariarviointi (Life Cycle Assessment, LCA) on menetelmä, jonka avulla arvioidaan
LisätiedotLife cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia
Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Leena Tähkämö 18. syyskuuta 2013 Valaistuksen ja valonlähteiden
LisätiedotYksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
LisätiedotYmpäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi
Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating Tekesin Vene ohjelma Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Tavoitteet ja toteutus Projektin tavoitteena on tuoda esiin kestävän kehityksen
LisätiedotPerusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki
Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan
LisätiedotLuomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.
Luomutuotteiden elinkaariarviointi Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.2014 Sisältö Luomun elinkaariarviointi Erot tavanomaiseen viljelyyn verrattuna
LisätiedotKuinka vihreä on viherkatto?
Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö
LisätiedotKeha-hanke Elinkaariajattelu
Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT Elinkaariajattelu Erityisesti fokusointi ja järjestelmärajat linkitys hanketoimintaan ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja
LisätiedotElintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotMitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013
Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden i id ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013 Uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Mikä uusi asia? Kasvinsuojeluaineiden
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotTuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi
Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi EN ISO 14045:2012 Ympäristöasioiden hallinta. Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi. Periaatteet, vaatimukset ja ohjeet. ISO 14000 -sarjan uudet standardit
LisätiedotIlmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla
Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla
LisätiedotEKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
LisätiedotYmpäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua
Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotYmpäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki
Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava
LisätiedotRavinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
LisätiedotJätehuolto ja ravinnejalanjälki
Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa
LisätiedotEkoindikaattorit ohjaavat väylärakentamista. Tutkija Leena Korkiala-Tanttu VTT
Ekoindikaattorit ohjaavat väylärakentamista Tutkija Leena Korkiala-Tanttu VTT Ekoindikaattorijärjestelmän kehittämisen tavoitteet Kehittää menetelmä, jolla väylän rakentamishankkeen aiheuttamat ympäristöpaineet
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotElinkaarianalyysin taustat 12.3.2013
Elinkaarianalyysin taustat 12.3.2013 MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Virpi Vorne ja Sanna Hietala Kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi
LisätiedotElintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus
Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)
LisätiedotEU:n elinkaariarviointia koskevat aloitteet tavoitteet ja jatkosuunnitelmat
EU:n elinkaariarviointia koskevat aloitteet tavoitteet ja jatkosuunnitelmat Hannele Pulkkinen Elinkaaristen ympäristövaikutusten arvioinnin uudet suunnat -seminaari 5.10.2017, Kilta-sali, Helsinki Haluamme
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotYMPÄRISTÖSELOSTE KAHI-tiilet ja -harkot
YMPÄRISTÖSELOSTE KAHI-tiilet ja -harkot EN 15804 mukaisesti Saint-Gobain Weber Oy:n ympäristöseloste EPD (Environmental Product Declaration) perustuu EN 15804 ja ISO 14040 mukaiseen elinkaariarviointiin.
LisätiedotEkologisesti kestävämpien tuotteiden edistäminen informaation ja yhteistyön avulla: Mittatikku ja tuotepaneeli
Ekologisesti kestävämpien tuotteiden edistäminen informaation ja yhteistyön avulla: Mittatikku ja tuotepaneeli Ari Nissinen, SYKE Ekoteollisuuspuisto-seminaari 14.-15.3.2006 Rantasalmi, Järviluonnon keskus
LisätiedotLuontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus
Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen
LisätiedotKehittämishankkeet Circwaste ja UIR
Kehittämishankkeet Circwaste ja UIR Jouni Havukainen Etelä-Karjala kohti kiertotaloutta FISS Etelä-Karjalan teollisten symbioosien palvelu hankkeen loppuseminaari 13. Marraskuuta 2018, Lappeenranta CIRCWASTE
LisätiedotRakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotSkanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!
Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotEkologisen kuluttamisen haasteet vihreästä siniseen kuluttajaan?
Ekologisen kuluttamisen haasteet vihreästä siniseen kuluttajaan? Kestävä kehitys ja muuttuva maailmamme Kuluttajat ja sijoittajat murroksen tulkkeina? Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen- ja opetuksen
LisätiedotJaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011
JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotPakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013
Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotSadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin
LisätiedotLöytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään?
Elintarvikkeiden hiilijalanjäljet ja merkinnät -seminaari 6.6.2011 Helsinki Löytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään? Climate Communication I -hankkeen (2009-2011) päätösseminaari
LisätiedotTanskan ympäristö- ja elintarvikeministeriön ostoskassitutkimus: Yhteenveto
Tanskan ympäristö- ja elintarvikeministeriön ostoskassitutkimus: Yhteenveto TkT Sauli Eerola Muovipoli Oy Niemenkatu 73 15140 Lahti Puh. 010 219 4450 etunimi.sukunimi@muovipoli.fi www.muovipoli.fi y-tunnus:
LisätiedotMetsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL
Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys
LisätiedotPuurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi
Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotEkotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotTeolliset symbioosit materiaalikehitys ja Malli Y analyysi Pohjois-Savo. Materiaalivirrat.fi
Teolliset symbioosit materiaalikehitys ja Malli Y analyysi Pohjois-Savo Materiaalivirrat.fi Taustaa: Päätoteuttajana Navitas Kehitys Oy, osatoteuttajina Savonia AMK, Iisalmen Teollisuuskylä Oy ja SYKE
LisätiedotMetsäenergian hankinnan kestävyys
Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotYmpäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei
Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely
LisätiedotRuokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.
25.1.2011 1 Jätteestä liikennepolttoaineeksi hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan 25.1.2011 klo klo 9.00-12.00 Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori
LisätiedotENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi
ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen
LisätiedotMateriaalitehokkuus kierrätysyrityksessä
Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content
LisätiedotElinkaarenaikaisen materiaalien käytön tehostaminen
Elinkaarenaikaisen materiaalien käytön tehostaminen Samuli Patala, Tuotantotalous, LUT Kaisa Grönman, Ympäristötekniikka, LUT Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät, 19.- 20.11.2013 Case: Materiaalitehokkuuden
LisätiedotBH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:
Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava
LisätiedotTypen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa
Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi
LisätiedotVastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa
Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa
LisätiedotRyhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op
Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.
Lisätiedot