d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ

Samankaltaiset tiedostot
3.5 Generoivat funktiot ja momentit

Kanoniset muunnokset

5. KVANTTIMEKANIIKKAA

PUTKIKELLON SUUNNITTELU 1 JOHDANTO 2 VÄRÄHTELEVÄN PALKIN TEORIAA. dm Q dx = (1) Matti A Ranta

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

1, x < 0 tai x > 2a.

Lagrangen mekaniikka. Luku Systeemin vapausasteet ja sidokset

Monte Carlo -menetelmä

Galerkin in menetelmä

Jäykän kappaleen liike

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Kertausta: Vapausasteet

Hamiltonin mekaniikka

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

Jäykän kappaleen liike

Tilastollisen fysiikan luennot

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

9. Muuttuva hiukkasluku

Sähköstaattinen energia

Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan dl = α LdT + df = df AE AE Ulkoisen voiman tekemä työ saadaan integroimalla δ W = FdL :

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

6. Stokastiset prosessit (2)

Varatun hiukkasen liike

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

Varatun hiukkasen liike

r i m i v i = L i = vakio, (2)

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

11. Vektorifunktion derivaatta. Ketjusääntö

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

9 Maxwellin yhtälöt. 9.5 Aaltoyhtälö ja kenttien lähteet Aaltoyhtälö tyhjössä Potentiaaliesitys Viivästyneet potentiaalit

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Hamiltonin formalismia

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

Yrityksen teoria ja sopimukset

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Reaaliarvoinen funktio f : on differentioituva pisteessä x, jos f:lle on siinä voimassa kehitelmä. h h. eli. Silloin

MO-teoria ja symmetria

T p = 0. λ n i T i B = Käytetään kohdan (i) identiteetin todistamiseen induktiotodistusta. : Oletetaan, että väite on totta, kun n = k.

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2

Kvanttimekaanisten joukkojen yhteys termodynamiikkaan

Pro gradu -tutkielma. Whitneyn upotuslause. Teemu Saksala

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Kvanttimekaanisten joukkojen yhteys termodynamiikkaan

S , Fysiikka III (ES) Tentti

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan AE AE

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

Kertausta: Hamiltonin periaate

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Liikkuvan varauksen kenttä

( ) ( ) Tällöin. = 1 ja voimme laskea energiatason i. = P n missä

Usean muuttujan funktioiden integraalilaskentaa

Varatun hiukkasen liike

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

=p(x) + p(y), joten ehto (N1) on voimassa. Jos lisäksi λ on skalaari, niin

Mat Lineaarinen ohjelmointi

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia.

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

Tilastollinen mekaniikka. Peruskäsitteitä Mikro- ja makrotilat Maxwell-Boltzmann jakauma Bose-Einstein jakauma Fermi-Dirac jakauma Jakaumafunktiot

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Fysikaalinen kemia II kaavakokoelma, osa 1

1. (Monisteen teht. 5.16) Eräiden kuulalaakereiden kestoa (miljoonaa kierrosta) on totuttu kuvaamaan Weibull-jakaumalla, jonka tiheysfunktio on

Painotetun metriikan ja NBI menetelmä

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Scanned by CamScanner

Sähkömagnetismin kaavoja

Käytetään säteille kompleksiesitystä. Tuleva säde on Ee 0 iw t ja peräkkäisiä heijastuneita säteitä kuvaaviksi esityksiksi saadaan kuvasta: 3 ( 2 )

Raja-arvot. Osittaisderivaatat.

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Luku 14. z L/2 y L/2. J(r,t)=I(t)δ(x)δ(y)θ(L/2 z)θ(z + L/2) e z (14.1) Kuva 14.1: Yksinkertainen dipoliantenni.

Hitaustensori. Inertiaalikoordinaatisto {x} Kappaleen (mahd. ei-inertiaalinen) lepokoordinaatisto {y} )2 x = 1 2 T = 1.

MEI Kontinuumimekaniikka

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

4. A priori menetelmät

Eräs Vaikutuskaavioiden ratkaisumenetelmä

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

Mekatronisten koneiden reaaliaikainen simulointi Linux-ympäristössä

3. Teoriaharjoitukset

7 Jäykän kappaleen dynamiikka (Rigid-body dynamics)

Valon sironta - ilmiöt ja mallinnus. Jouni Mäkitalo Fysiikan seminaari 2014

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Transkriptio:

TTKK/Fyskan latos FYS-1640 Klassnen mekankka syksy 2009 Laskuharjotus 5, 16102009 1 Ertysessä suhteellsuusteorassa Lagrangen funkto vodaan krjottaa muodossa v L = m 2 u t 1! ṙ 2 V (r) Osota, että tämä valnta johtaa yhtälöön ṗ = F Jos (varattu) hukkanen lkkuu suhteellsuusteoreettsest sähkömagneettsessa kentässä, mltä näyttää Lagrangen funkto sllon? Entä lkeyhtälö? Tämä on varsn selvää pässnlhaa Euler-Lagrange -yhtälö on tetenkn muotoa: d = 0, dt Katsotaan nyt komponentettan sovtaan, että {q 1, q 2, q 3 } = {x, y, z} Ensn = V = F, Toseks mssä = m 2 q 1 2 1 = γm q, ṙ 2 1 γ = 1 ṙ 2 Tosaalta suhteellsuusteorassa lkemäärä määrtetään p = γmv, joten Euler-Lagrange -lkeyhtälöt menevät muotoon = p ṗ = F Sähkömagneettslle kentlle tulee stten tetenkn Lagrangen funktoon lsäpotentaal U = Qϕ Qṙ A, Tällön (ṙ ) 2 L = m 1 2 V (r) Qϕ + Qṙ A = V Q φ + Qṙ A = V Q φ + j A j Lsäks Otetaan kästtelyyn tuo jälkmmänen yhtälö: d = dγm q + Q da dt dt dt = γm q + QA = ṗ + Q A t + j A Yhdstellään termt: ṗ + Q A t + j A + V + Q φ j A j = 0

ṗ = V + QE Q j q j ( A A ) j Kun tuota jälkmmästä heman kästellään päästään muotoon: ṗ = V + Q (E + ṙ A) 2 Pstemänen kappale lkkuu avaruudessa, shen vakuttaa voma, joka vodaan johtaa seuraavasta potentaalsta U(r, v) = V (r) + σ L, mssä r on kappaleen pakkavektor suhteessa valttuun orgoon, L on kulmalkemäärä tuon psteen suhteen σ on knteä vakovektor avaruudessa (a) Johda kappaleeseen vakuttavan voman komponentt sekä karteessessa että sylnterkoordnaatstossa (b) Johda lkeyhtälöt sylnterkoordnaatstossa Otetaan tämä van sylnterkoordnaatstossa Karteesnen on van työlästä pyörtystä Koordnaatt ovat ρ, ϕ z Vastaavat nopeuden komponentt ovat v ρ = ρ, v ϕ = ρ ϕ v z = ż Kulmalkemäärän z-komponentt on L z = mρv ϕ = mρ 2 ϕ Ja jos velä valtaan z-aks σ:n suuntaseks: σ = σˆk, saadaan Lagrangen funkto Etstään ylestetyt lkemäärät vomat L = 1 2 m ( ρ 2 + ρ 2 ϕ 2 + ż 2) V (r) mσρ 2 ϕ (1) ϕ: p ϕ = ϕ = mρ2 ϕ mσρ 2 F ϕ = ϕ = 0 Koska ṗ = F, saadaan ehto p ϕ = vako Kepautetaan seltä kulmanopeus tuon vakon avulla: ϕ = σ + p ϕ mρ 2 Tosaalta L z = mρ 2 ϕ, joten L z = mσρ 2 + p ϕ, L z mρ 2 σ = p ϕ = vako (2) ρ: p ρ = ρ = m ρ F ρ = ρ = mρ ϕ2 2mσρ ϕ V ρ Lkeyhtälö: ṗ = F m ρ = mρ ϕ 2 2mσρ ϕ V ρ = p2 ϕ mρ 3 mρσ2 V ρ 3 Olkoon ψ ψ rppumattoma kenttämuuttu Lagrangen theys L = h2 ψ ψ + V ψψ + h 2m 2 ψψ ψ ψ Johda lkeyhtälö ottamalla funktonaaldervaatta Lagrangen theydestä kentän ψ suhteen Mnkä yhtälön saat? Mtkä ovat kenttämuuttujen konjugaattkentät?

Muodostetaan E-L -yhtälö kentlle Kenttämuuttuna ensn ψ :: nn edelleen myös y:lle z:lle Euler-Lagrange -kenttäyhtälö on tällön ψ = d dt ψ = V ψ + h 2 tψ [ t ψ ] = h 2 ψ [ x ψ ] = h2 2m xψ ( [ t ψ ] ) + d dx [ x ψ + ] Kun tähän sjotellaan järjestellään heman uudelleen saadaan tutunnäkönen yhtälö: h ψ t = h2 2m 2 ψ + V ψ 4 Tarkastele Lagrangen theyttä: L = 1 ρϕ 2 t 1 γϕ 2 x µ2 ϕ 2, 2 2 mssä ϕ = ϕ(x, t) on pakasta asta rppuva kenttämuuttu ρ, γ µ ovat vakota (a) Laske kenttää vastaava momenttkenttä (b) Johda kentän lkeyhtälöt () Jos exp [(kx ωt)] toteuttaa kentän lkeyhtälöt, mten kytkeytyvät ω k tosnsa? (Tämä kenttäyhtälö on ns Klen-Gordon -yhtälö, josta vo ratkasta aaltofunkton relatvstselle hukkaselle, jonka spn on 0) Huom merkntätapa ϕ t = ϕ t ϕx = ϕ x Ratkastaan ensn momenttkenttä (konjugaattkenttä) Π = ϕ t = ρϕ t Katsotaan stten Euler-Lagrangen yhtälötä: ϕ d d = 0 dt ϕ t dx ϕ x Mennään osa kerrallaan Joten yhtälö menee muotoon Yrte ϕ = exp ( (kx ωt)) Toteuttaa yhtälön, kun ϕ = 2µ2 ϕ d = ρϕ tt dt ϕ t d = γϕ xx dx ϕ x γ 2 ϕ x 2 ρ 2 ϕ t 2 2µ2 ϕ = 0 ω = ± γ ρ k2 + 2 ρ µ2

Stten SMG-teoraan: Sähkömagneettslle kentlle tyhjössä Lagrangen theys on muotoa L = 1 ɛe 2 1 B 2 = 1 ɛ ( t A + ϕ) 2 1 ( A) 2, 2 2µ 2 2µ mssä B = A E = t A ϕ Huom! t A = A t 5 Johda Lagrangen funktosta lkeyhtälöt SMG-kentälle Osota, että nästä yhtälöstä sekä vektorpotentaaln määrttelevstä yhtälöstä seuraa Maxwelln yhtälöt tyhjössä On syytä ensn krjottaa Lagrangen theys vektor- skalaarpotentaaln komponentten avulla, käyttää ntä kenttämuuttujna: L = 1 2 ɛ [ 0 ( t A x + x ϕ) 2 + ( t A y + y ϕ) 2 + ( t A z + z ϕ) 2] [ 1 2µ ( y 0 A z z A y ) 2 + ( z A x x A z ) 2 + ( x A y y A x ) 2] Stten lähdetään dervomaan kenttämuuttujen suhteen Otetaan ensn A x : Konjugaattkenttä: Edelleen muta dervaatto: Π x = Tällön Euler-Lagrange menee muotoon A x = 0 [ t A x ] = ɛ 0( t A x + x ϕ) = ɛ 0 E x [ x A x ] = 0, [ y A x ] = 1 µ 0 ( x A y y A x ) = 1 µ 0 B z [ z A x ] = 1 µ 0 ( z A x x A y ) = 1 µ 0 B y A x = d dt + d + [ t A x ] dx [ x A x ] ɛ 0 t E x + 1 µ 0 ( y B z z B y ) = 0 velä tosn sanoen ɛ 0 Ė x = 1 µ 0 ( B) x, jos tehdään sama myös komponentelle A y A z saadaan yhtälö ɛ 0 Ė = 1 µ 0 B Tämähän on tetenkn yks Maxwelln yhtälöstä tyhjössä Tostetaan nämä skalaarpotentaallle ϕ: Konjugaattkenttä: Π = Muden dervaattojen suhteen otetut dervaatat: ϕ = 0 [ t ϕ] = 0 [ x ϕ] = ɛ 0( t A x + x ϕ) = ɛ 0 E x,

Kun nämä hetetään Euler-Lagrangeen saadaan [ y ϕ] = ɛ 0( t A y + y ϕ) = ɛ 0 E y, [ z ϕ] = ɛ 0( t A z + z ϕ) = ɛ 0 E z ɛ 0 ( x E x + y E y + z E z ) = 0 ɛ 0 E = 0 Tämä on tonen Maxwelln yhtälö SMG-kentälle tyhjössä Loput kaks tulevat vektorpotentaaln skalaarpotentaaln määrtelmstä: B = A B = 0 E = t A ϕ E = Ḃ