Saarijärven kaupunki Lausunto Saarijärven keskustan yleiskaavan liito-oravareviireistä 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 14/2013
SISÄLLYUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Liito-oravaselvitys... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Liito-oravan elinpiiristä... 5 Liito-orava lainsäädännössä... 5 Reviirikohtaiset kuvaukset... 5 Tulokset ja päätelmät... 12 Kirjallisuus... 13 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2013: Lausunto Saarijärven keskustan yleiskaavan liito-oravareviireistä 2013. Ahlman Group Oy. 2
JOHDANTO Tämä raportti esittelee Saarijärven kaupungin Ahlman Group Oy:ltä tilaaman liito-oravaselvityksen tarkennuksen tulokset, joiden avulla voidaan huomioida paremmin lajin elinympäristöjen säilymistä kaavoitusprosessissa. Saarijärven kaupungin maankäyttöosasto on teettänyt tutkimusalueelta luontoselvityksen vuonna 2009 (Vauhkonen 2009), jossa esitettiin liito-oravahavainnot karttapohjalla. Selvitys tehtiin kuitenkin puutteellisesti, sillä havaintojen perusteella ei rajattu soveliaita elinympäristöjä kaikilta osin lainkaan. Keski-Suomen ELY-keskuksen mukaan...kaavaluonnoksessa liito-oravan elinympäristöt on osoitettu kaavamerkinnällä. Luo-4 kaavamerkintöjen rajaukset on osoitettu luontoselvityksen papana- ja pesäpuuhavaintokarttojen perusteella. Osa aluerajauksista on osoitettu melko suppea-alaisella ympyrällä ottamatta huomioon sopivaksi elinympäristöksi katsottavan varsinaisen alueen rajausta. Luo-4 kaavamerkintärajaukset tulisi tarkistaa alueella liito-oravan elinympäristöä paremmin ja laajemmin kattavaksi. RAPORTISTA Tässä raportissa esitetään toukokuussa 2013 toteutetun tarkentavan liito-oravaselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi perustietoa liito-oravan käyttäytymisestä sekä tarkennetut reviirirajaukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Saarijärven yleiskaava-alue sijaitsee kaupungin ympärillä (kuva 1). Noin 1 700 hehtaarin laajuinen alue käsittää muun muassa Pyyhkälän, Mannilan, Heramäen, Härkälähteen, Husuahon, Kukonhiekan, Hietalahden ja Rajalan. Vesistöistä mukana ovat puolestaan Herajärvi sekä osa Saarijärvestä, Pieni-Lumperoisesta, Iso-Lumperoisesta ja Summasesta. Kaupunkitaajamat, vesistöt, metsämaat ja maatalousalueet muodostavat monipuolisen ja mosaiikkimaisen kokonaisuuden. 3
Kuva 1. Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen sijainti ja kaava-merkinnät. LUONTOKOHTEET SAARIJÄRVEN KESKUSTAN YLEISKAAVA-ALUEELLA LUONNONSUOJELUALUE. -1 ASEMAKAAVALLA TOTEUTETTAVA LUONNONSUOJELUALUE. LÄHIVIRKISTYSALUE, JOLLA ON LUONTOARVOJA. Puulajipuisto, harjuluontoalue tai rantaluontoon liittyvä alue, jolla luontoarvojen takia ulkoilun ja virkistyksen ohjaamistarve. Alueelle saa rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia rakennuksia ja rakenteita. MYU MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA JA JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Alueen rakentamista ohjaa kaupungin kulloinkin voimassa oleva rakennusjärjestys. luo-1 luo-3 MYU luo-1 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA PAIKALLISESTI ARVOKAS ALUE. Alueella on viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joita ei saa heikentää tai hävittää, sekä linnusto- ja kasvistoarvoja. Alueen ja sen lähiympäristön luonnonolot tulee säilyttää. luo-2 luo-3 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA PAIKALLISESTI ARVOKAS HARJULUONTOALUE. Alueen luonnonarvot tulee säilyttää. luo-3 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA PAIKALLISESTI ARVOKAS RANTALEHTO. luo-2 luo-2 Rakentaminen ja muu maankäyttö on toteutettava siten, ettei rantalehdon luonnontilaa heikennetä. LIITO-ORAVAN VUOKSI ARVOKAS ALUE. Alueen metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Korttelialueilla tonttien rakentamiseen sekä kulkuväyliin käytettävän alueen ulkopuolisella alueella on säilytettävä liito-oravan kannalta riittävästi puustoa. LIITO-ORAVAN EKOLOGINEN YHTEYSTARVE. Yhteystarve osoittaa ilmeisen liito-oravien liikkumistarpeen havaintopaikkojen välillä. Alue säilytetään puustoisena. Sijainti on ohjeellinen. VL TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Saarijärven keskustan yleiskaavan liito-oravaselvityksen tarkennuksesta vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman, joka laati myös raportin. LIITO-ORAVASELVITYS TUTKIMUSMENETELMÄT Saarijärven keskustan yleiskaavan mukaiset liito-oravareviirit kierrettiin huolellisesti läpi 17.5. ja 20.5.2013. Liito-oravaselvitykset tehdään siten, että etsitään liito-oravien jätöksiä puiden runkojen tyviltä. Inventoinnit tehdään ajankohtana, jolloin lumet ovat sulaneet riittävästi puiden tyviltä. Näin ollen mahdollisien jätöksien löytämiseen on hyvät edellytykset. Alueelta tutkitaan lähes kaikkien järeähköjen leppien, raitojen, haapojen ja kuusten tyvet. Lisäksi mäntyjen ja koivujen tyviä voidaan tutkia tietyillä paikoilla, vaikka liito-orava ei tyypillisesti suosi kyseisiä puulajeja. 4
Liito-oravareviirien tarkennuksessa ei kuitenkaan keskitytty papanoiden löytämiseen, vaan kaavamerkintöjen mukaisiin -kohteisiin. Näiltä paikoilta tutkittiin lajille soveliaiden elinympäristöjen rajaukset siten, että reviirit piirrettiin kartta- ja ilmakuvapohjille. Elinympäristörajauksen määrittely tehtiin nimenomaan lajin elinpiirivaatimusten mukaisesti. LIITO-ORAVAN ELINPIIRISTÄ Liito-orava asettuu mieluiten kuusivaltaiseen metsään, jossa on riittävästi lehtipuita seassa. Kesällä se syö pääosin lehtipuiden lehtiä, suosituimpia ovat koivut, lepät ja haapa. Syksyllä ravinto koostuu lähinnä havupuiden silmuista sekä koivun ja lepän norkoista. Vastaavaan ravintoon se turvautuu myös talvella. Monipuoliset ravintovaatimukset määräävät lajin elinympäristön sijoittumista. Lisäksi sopivia pesäpaikkoja kuten vanhoja tikankoloja tai risupesiä täytyy olla riittävästi tarjolla. Liito-oravien reviirit ovat varsin laajoja, erityisesti koirailla, joiden elinpiirin keskimääräinen pinta-ala on noin 60 hehtaaria. Naarailla on huomattavasti pienempi reviiri, vain noin kahdeksan hehtaaria. Molemmat sukupuolet käyttävät useita eri koloja, ja niiden reviireillä on tärkeitä ydinalueita. Aikuiset yksilöt ovat varsin paikkauskollisia ja liikkuvat vain pakon edessä uusille alueille. Nuoret yksilöt sen sijaan levittäytyvät uusille alueille säännöllisesti (dispersaali). Levittäytymisen vuoksi elinvoimaisen reviirin on oltava yhteydessä laajempiin metsäalueisiin niin sanottujen ekologisten käytävien kautta. Mikäli metsät ovat eristäytyneitä saarekkeita, ei liitooravilla ole edellytyksiä elinvoimaisiin pesimäkantoihin. Lisääntymismetsien välillä tulisi olla vähintään kymmenen metriä korkeaa puustoa, mieluummin vielä korkeampaa. Hakkuuaukot ja taimikot eivät ole liito-oravalle kelvollisia liikkumisreittejä. LIITO-ORAVA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. REVIIRIKOHTAISET KUVAUKSET Tässä osiossa esitetään yleiskaavaan merkittyjen liito-oravapaikkojen kohdekohtaiset kuvaukset ja tarkennetut reviirirajaukset. Kohteet on numeroitu kuvaan 2. Karttoihin merkityt punaiset alueet kuvaavat tarkennettuja reviirejä ja vihreät vastaavasti lajin vaatimia puustoisia käytäviä, joita pitkin liito-oravat voivat liikkua. 5
LUONTOKOHTEET SAARIJÄRVEN KESKUSTAN YLEISKAAVA-ALUEE Kuva 2. Liito-oravakohteiden numeroinnit. luo -1 luo-3 2 3 MYU 3 o- lu lu 1 luo- 2 4 2 5 o- VL 6
ELLA -1 MYU LUONNONSUOJELUALUE. ASEMAKAAVALLA TOTEUTETTAVA LUONNONSUOJELUALUE. LÄHIVIRKISTYSALUE, JOLLA ON LUONTOARVOJA. Puulajipuisto, harjuluontoalue tai rantaluontoon liittyvä alue, jolla luontoarvojen takia ulkoilun ja virkistyksen ohjaamistarve. Alueelle saa rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia rakennuksia ja rakenteita. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA JA JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Alueen rakentamista ohjaa kaupungin kulloinkin voimassa oleva rakennusjärjestys. luo-1 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA PAIKALLISESTI ARVOKAS ALUE. Alueella on viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joita ei saa heikentää tai hävittää, sekä linnusto- ja kasvistoarvoja. Alueen ja sen lähiympäristön luonnonolot tulee säilyttää. luo-2 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA PAIKALLISESTI ARVOKAS HARJULUONTOALUE. Alueen luonnonarvot tulee säilyttää. luo-3 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA PAIKALLISESTI ARVOKAS RANTALEHTO. Rakentaminen ja muu maankäyttö on toteutettava siten, ettei rantalehdon luonnontilaa heikennetä. LIITO-ORAVAN VUOKSI ARVOKAS ALUE. Alueen metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Korttelialueilla tonttien rakentamiseen sekä kulkuväyliin käytettävän alueen ulkopuolisella alueella on säilytettävä liito-oravan kannalta riittävästi puustoa. 2 1 o- 8-4 lu luo 4 LIITO-ORAVAN EKOLOGINEN YHTEYSTARVE. Yhteystarve osoittaa ilmeisen liito-oravien liikkumistarpeen havaintopaikkojen välillä. Alue säilytetään puustoisena. Sijainti on ohjeellinen. 9 4-4 7 luo luo- 6 11 10 7
Kohde 1, Matoniemi NTOKOHTEET SAARIJÄRVEN KESKUSTAN YLEISKAAVA-ALUEELLA luo -1 luo-3 Matoniemen reviiri sijaitsee Saarijärven pohjoisrannalla etelään työntyvässä niemessä. Soveliasta elinympäristöä on pinta-alallisesti varsin niukasti, sillä puusto keskittyy peltolohkon ympärille rantavyöhykkeelle. Rannassa on kuitenkin järeiden haapojen ryhmiä, tosin puustossa on runsaasti koivuja ja muita lajeja. Pohjoispuolella on karua mäntyvaltaista harjua. MYU lu 3 o- Kohde 2, Lehtorinne Lehtorinteen reviiri on päätehakattu hiljaittain, joten lajia ei enää tavata kyseisellä paikalla. Liilu lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonto-oravien o2 nonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. luo- 2 8
Kohde 3, Leppämäki Leppämäen reviiri keskittyy rinteen lounais- ja eteläosaan. Kohteella esiintyy sekä tuoretta että lehtomaista kangasta, jossa puuston ikärakenne vaihtelee. Melko vanhojen kuusien joukossa on myös harmaaleppiä ja mäntyjä. Rinteen eteläosassa pihapiirien laiteilla kasvaa erittäin järeitä ja vanhoja kuusia. Kohde 4 ja 5, Leuhunjoki Leuhunjoen varrella on kaksi erillistä ja hyvin edustavaa liito-oravan reviiriä, joista toinen sijaitsee Ähtärintien eteläpuolella ja toinen tielinjan pohjoispuolella. Pohjoisemmalla rajauksella on runsaasti järeitä haapoja, kuusia ja muuta puustoa. Eteläinen kuvio on enemmän kuusivaltainen. Yleiskaavassa on osoitettu näiden reviirien välille kulkuyhteys, mutta sijainnin puolesta yhteyden tulee kulkea asutuksen itäpuolelta, sillä ranta- ja peltovyöhykkeellä ei ole puustoa. 9
Kohde 6 ja 7, Lemmennotko Lemmennotkon kaksi erillistä kohdetta kuuluvat todennäköisesti samaan reviiriin. Läntinen kuvio on melko iäkästä kuusikkoa ja itäinen rajaus vastaavasti hieman nuorempaa kuusimetsää, jossa myös useita haapoja. Näiden kahden kuvion välille suositetaan jätettävän riittävästi puustoa liikkumisreitiksi, jolloin liito-oravat pystyvät liikkumaan myös länsipuolen luonnonsuojelualueelle, joka on osa reviiriä. Kohde 8, Einola Einolan reviiri on hyvin pienialainen ja sijaitsee viljelysalueiden ja hakkuualan laiteilla. Kyseesä on iäkäs rinnekuusikko, jossa on useita hyvin järeitä puita. Pohjoisemmalla kuviolla on hieman enemmän mäntyjä. Näiden kuvioiden väliin on syytä jättää puustoinen kulkuyhteys, joka on jo olemassa hyvin kapeana hakkuualan ja pellon reunassa. Reviiri on saattanut olla alun perin yhteydessä kuvioihin 6 ja 7, mutta hakkuiden myötä elinympäristöt ovat pirstoutuneet. 10
Kohde 9, Rajala Rajalan reviiri sijoittuu pihapiirien välissä olevalle metsäalueelle, jossa on kuusivaltaista puustoa. Elinympäristön pienialaisuuden vuoksi kohteelle on suositeltavaa jättää puustoinen käytävä, jota pitkin liito-oravat voivat liikkua pohjoispuolen metsäalueille. Itäpuolella liikkumisreittejä ei ole viljelysalueiden ja sähkölinjan vuoksi. Kohde 10 ja 11, Kuusela Kuuselan kaksi erillistä reviiriä on päätehakattu lähes kokonaan. Läntiselle alueelle on jäänyt hyvin pieni sovelias elinympäristö eteläosaan, mutta liikkumisreittejä muille metsäkuvioille ei enää ole. Itäinen alue on hakattu hiljattain käytännössä kokonaan, eikä lajille sopivaa elinympäristöä ole enää jäljellä. Liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. 11
TULOKSET JA PÄÄTELMÄT Saarijärven keskustan yleiskaavan -rajaukset ovat jokaisen reviirin osalta liian suppeat liito-oravan elinympäristövaatimuksiin nähden. Vaikka kaikkien elinvoimaisten reviirien rajaukset tarkastettiin soveliaiden elinympäristöjen mukaisesti, ovat ne silti varsin pieni-alaisia metsämaiden pirstoutuneisuuden vuoksi. Koska metsäkuviot ovat hyvin pieniä, niiden puuston riittävällä säilyttämisellä on suuri merkitys lajin elinvoimaisuuteen seudulla. Reviirien maastotarkennusten yhteydessä kävi ilmi, että kolme elinpiiriä on päätehakattu. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Näin ollen tiedossa olevien elinpiirien puuston päätehakkaaminen on rikos. Liito-oravainventointien tuloksia tarkastellessa tulee huomioida, että elinympäristö ei ole aina vuosittain asuttu. Riittävien kulkureittien säilyttäminen on hyvin tärkeää yksilöiden siirtyessä alueelta toiselle, erityisesti poikasten etsiessä omaa elinpiiriään. 12
KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu 2008. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Jokinen, A., Nygren, N., Haila, Y. & Schrader, M. 2007: Yhteiseloa liito-oravan kanssa. Liito-oravan suojelun ja kasvavan kaupunkiseudun maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen. Suomen ympäristö 20/2007. Pirkanmaan ympäristökeskus. Pöntinen, B. 2001: Liito-orava, Flygekorren. Omakustanne. Kirjapaino Stencca. Vaasa. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Vauhkonen, M. 2009: Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Enviro Oy. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9045&lan=fi#a7. Ympäristöministeriö 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459. Oy Edita Ab. Helsinki. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Moniste 16 s. 13
14