Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Ulvilan kaupunki Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmän ja Faporin pohjoispuoln liito-oravaslvitys 204 AHLN GROUP OY RAPORTTEJA 3/204

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raporsta... 3 Slvitysaluidn yliskuvaukst... 3 Työstä vastaavat hnkilöt... 4 Tutkimusmntlmät... 5 Liito-oravan linpiiristä... 5 Liito-orava lainsäädännössä... 5 Tulokst ja päätlmät... 6 Ryöpäkinmäki... 6 Faporin pohjoispuoli... 7 Kirjallisuus... 8 Tähän raportin suosittaan viittaamaan suraavas: Ahlman, S. 204: Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmän ja Faporin pohjoispuoln liito-oravaslvitys 204. Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raport sittl Ulvilan kaupungin maankäyttöosaston Ahlman Group Oy:ltä laaman liito-oravaslvityksn tulokst, jotka koskvat Kaasmarkun osayliskaavan Ryöpäkinmäkä ja Faporin pohjoispuolta. Ulvilan kaupunki on laamassa osayliskaavaa Kaasmarkun kyläalulta. Kaava on tullut virill joulukuussa 2008 ja. luonnos oli nähtävillä osayliskaavaluonnos oli julkiss nähtävillä , jolloin siitä anntin joukko muistutuksia (Ulvilan kaupunki 203). Kaupunki tt asiantunjalausunnon kahdsta luontokohtssa vuonna 203 (Ahlman 203), mutta varsinaista liito-oravaslvitystä i voitu thdä väärästä vuodnajasta johtun. Näin olln kaavatyötä täydntämään laaditin tämä rillinn liito-oravaslvitys kväällä 204. RAPORTISTA Tässä raporssa sittään maaliskuun alkupuollla thdyn maastokäynnin skä tausta-ainistojn prustlla koottu yhtnvto kahdn tunntun liito-oravarviirin nykylantsta. Raport käsittää ylis- ja pohjatojn lisäksi kuvaukst tutkimusmntlmistä skä invntoinn tulokst ja mahdollist maankäyttösuositukst. SELVITYSALUEIDEN YLEISKUVAUKSET Ryöpäkinmäki sijaits Tamprnn pohjoispuollla laajojn pltoaluidn kskllä. Kysssä on mtsäinn saark, jossa on thty voimakkaita hakkuutöitä lähiaikoina. Jäljllä olvat mtsät ovat pitkäl kuusivaltaisia kankaita. Alulla on usita taloja (kuva ), ja rajaukslta on varmistttu aimmin liito-oravan rviiri. Faporin pohjoispuoln tutkimusalu sijaits Tamprnn pohjoisrunalla. Tunnttu rviiri on kuusivaltaisssa kangasmtsässä, joka rajautuu pohjois- ja länsilaidaltaan pltolohkoon ja itäosastaan hakkuualaan (kuva 2). 3

4 z (5) yt/ kk Alamä n ma TY () KAASRKKU Y? A-() (4) z ) m () -(3) A-() ?? ? saa vt/kt P KAASRKKU m sr-(6) ma m sr-(24) PY/s sr-2(6) uk Ha 5:8 5:3 5:5 5:2 5:97 4:22 sr-2(30) 4: sr-(0) 5:22 5:9 5:03 5:98 5:06 5:7 5: :23 5:04 sr-(30) :59 5:0 5: :76 5: :6 5:4 4:23 5:96 5:6 ma() 5:93 5:92 5:95 sr-2(23) : sr : : (7) VT Tamp A/s rn PY/s -() nrait -() sr-(7) sr-2(6) : sr-2(5) S(5) sr-(2) in : : :76 5: PY -() sr-2(28) an () uk : sr-2(5) 2 sr-2(22) 2:2 5:8 5:3 sr-(9) 5:5 5:97 5:06 S(4) 5:7 5:6 5:92 5:95 m ma() 5:93 5: :23 5:96 sr-() 5:2 (4) Y 4:23 5:22 5:9 5:03 5:98 - sr-2(30) 4: Ha :59 5:23 5:04 sr-(30) :0 5: zsr-(8) sr-2(2) : : : VL n : sr-(6) ?? 5: Y 6: an Kaasmarkun vt/kt saa 6:70 /s sr-(3) n sr-(9) ori? sr-2(3) p a F Sarimänsr-2() sr-2(20) sr-2(25) luo sr-(4) sr-2(8) Y -() VL SL-2 sr-(27) Lin p sr-(8) r sr-2(24) sr-2(5) s A-/s A-() () sr-(7) 6: sr-2(28) sr-(7) PY nna ) ) VL VT Tam oku 0: ak ma() saa kk z Kylä nrait saa yt/ ma(3) luo -() Kuva. Ryöpäkinmän tutkimusalu on mrkitty Y?-mrkinnällä ja punaislla rajaukslla. -2() Pal W S(4) sr-2(29) S(5) -2 ma() /s sr-(3) S sr-2(26) (3) Kuva 2. Faporin pohjoispuoln tutkimusalu on mrkitty luo-mrkinnällä ja punaislla rajaukslla. n sr-(3) sr-(9) ori sr-2(3) p Y Fa Sarimänsr-2() sr-2(4) -2/s SL-2 sr-2(20) sr-2(25) sr-(4) sr-2(8) TYÖSTÄ VASTAAVAT S() ) sr-(27)henkilöt ma(4) SL-2 - Lin i p sr-(8) t rin n sr-2(5) sr-(8) - lho pohjoispuoln liito-oravasl-() A/sosayliskaavan Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmän ja Faporin a i sr-(2) Kiv -2/s Santtu vityksstä ja raportoinnista vastasi luontokartoittaja noin -2 Ahlman. Hän on vastannut sr-2(2) sr-2(22) sr-() runsaas liito-oravakartoituksia. ma(4) sr-(9) 250 luontoslvityksn totuttamissta, joihin lukutuu S(4) -() Y 0) sr-2(23) sr : : UINAISHAUTA : nna n oku Pal S(4) ma() sr-2(26) Y 0089 sr-(3) sr-2(4) /s S() on h al ivi SL () /s yt/kk K () UINAISHAUTA ak /k sr-2(29) yt -2 (3) : k

5 TUTKIUSENETELÄT Ryöpäkinmän ja Faporin pohjoisosan tutkimusalut kirrtin huollliss läpi 6.3., jolloin tsitin liito-oravin jätöksiä puidn runkojn tyviltä. Invntoinnit thin ajankohtana, jolloin lumt olivat sulant kokonaan. Näin olln mahdollisin jätöksin löytämisn oli rinomaist dllytykst. Alulta tutkitin kaikkin järähköjn lppin, raitojn, haapojn ja kuustn tyvt. LIITO-ORAVAN ELINPIIRISTÄ Liito-orava asttuu miluitn kuusivaltaisn mtsään, jossa on riittäväs lhpuita sassa. Ksällä s syö pääosin lhpuidn lhä, suosituimpia ovat koivut, lpät ja haapa. Syksyllä ravinto koostuu lähinnä havupuidn silmuista skä koivun ja lpän norkoista. Vastaavaan ravintoon s turvautuu myös talvlla. onipuolist ravintovaamukst määräävät lajin linympäristön sijoittumista. Lisäksi sopivia psäpaikkoja kutn vanhoja kankoloja tai risupsiä täytyy olla riittäväs tarjolla. Liito-oravin rviirit ovat varsin laajoja, rityiss koirailla, joidn linpiirin kskimääräinn pinta-ala on noin 60 hhtaaria. Naarailla on huomattavas pinmpi rviiri, vain noin kahdksan hhtaaria. olmmat sukupuolt käyttävät usita ri koloja, ja niidn rviirillä on tärkitä ydinaluita. Aikuist yksilöt ovat varsin paikkauskollisia ja liikkuvat vain pakon dssä uusill aluill. Nuort yksilöt sn sijaan lvittäytyvät uusill aluill säännölliss (disprsaali). Lvittäytymisn vuoksi linvoimaisn rviirin on oltava yhtydssä laajmpiin mtsäaluisiin niin sanottujn kologistn käytävin kautta. ikäli mtsät ovat ristäytynitä saarkkita, i liitooravilla ol dllytyksiä linvoimaisiin psimäkantoihin. Lisääntymismtsin välillä tulisi olla vähintään kymmnn mtriä korkaa puustoa, miluummin vilä korkampaa. Hakkuualat ja taimikot ivät ol liito-oravall klvollisia liikkumisrittjä. LIITO-ORAVA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Liito-orava kuuluu EU:n luontodirkivin liittn IV(a) mukaisiin lajihin, joihin kuuluvin yksilöidn luonnossa slväs havaittavin lisääntymis- ja lvähdyspaikkojn hävittäminn ja hikntäminn on uudn luonnonsuojlulain (49 ) mukaiss killtty. 5

6 TULOKSET JA PÄÄTELÄT RYÖPÄKINÄKI Ryöpäkinmän alulta tarkasttin aimmilta hakkuilta säästynt mtsälaikut, mutta pihapiirjä i invntoitu. Erityistä huomiota kiinnittin Hintsalan pohjoispuoln hakkuualan jättöhaapoihin, mutta tutkimusalulta i löydtty liito-oravin jätöksiä tai muita mrkkjä lajin siintymisstä. Ydinrviiri on tuhoutunut aimmissa hakkuutöissä, minkä vuoksi laji vaikuttaa kadonnn alulta kokonaan. Jäljllä olvat pint mtsäkuviot ivät ol lajill suotuisia linympäristöjä, ikä alull johda puustoisia liikkumarittjä. Näin olln Ryöpäkinmän alutta i voida nää tulkita liito-oravan linympäristöksi, joka tulisi suojlla EU:n luontodirkivin liittn IV(a) mukaiss. Kuva 3. Ryöpäkinmän ilmakuva vuodlta 202. ANITTAUSLAITOKSEN ILKUVA

7 FATIPORIN POHJOISPUOLI Faporin pohjoispuoln vanhalta rviiriltä i löydtty liito-oravan jätöksiä, mutta alu on dlln sovlias lajin linympäristöksi. Kuvassa 4 sittään lajill suotuisa mtsäalu, jossa on mlko paljon haapoja. Liito-oravall on tyypillistä, ttä kaikki rviirit ivät ol asuttuja vuosittain, minkä vuoksi mtsälohko tul dlln säilyttää lajill sovliaana. tsään i kuitnkaan johda slviä puustoisia liikkumisrittjä, jotn yhdn invntoinvuodn tulostn prustlla i voida päätllä luotttavas onko rviirin asuttamisn dlln dllytyksiä. On mahdollista, ttä liito-oravat pystyvät liitämään Tamprnn tläpuoln mtsästä n yli, mutta s lin pätodnnäköistä lvän linjan vuoksi. Kuvassa 5 sittään mahdollinn kologinn käytävä, jota pitkin yksilöt voivat liikkua toisill mtsäaluill tulvaisuudssa, kun nuorn taimikkovaihn mtsä kasvaa riittäväs. Kuva 4. Faporin pohjoispuoln ilmakuva vuodlta 202 skä liito-oravall sovlias linympäristö. ANITTAUSLAITOKSEN ILKUVA 202. Kuva 5. Suositltu liikkumarit, jonka puusto on toistaisksi nuorta. ANITTAUSLAITOKSEN ILKUVA

8 KIRJALLISUUS Ahlman, S. 203: Lausunto Ulvilan Kaasmarkun osayliskaavan luontokohtista 203. Ahlman Group Oy. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojlu Lakikokolmat. Edita Publishing Oy. Hlsinki. Jokinn, A., Nygrn, N., Haila, Y. & Schradr,. 2007: Yhtisloa liito-oravan kanssa. Liito-oravan suojlun ja kasvavan kaupunkisudun maankäytön tarpidn yhtnsovittaminn. Suomn ympäristö 20/2007. Pirkanmaan ympäristökskus. Pönnn, B. 200: Liito-orava, Flygkorrn. Omakustann. Kirjapaino Stncca. Vaasa. Rassi, P., Hyvärinn, E., Juslén, A. & annrkoski, I. (toim.) 200: Suomn lajin uhanalaisuus Punainn kirja. Ympäristöministriö ja Suomn ympäristökskus, Hlsinki. Sirla, L., Lammi, E., annila, J. & Nironn,. 2004: Dirkivilajin huomioon ottaminn suunnittlussa. Suomn Ympäristö 742. Ympäristöministriö. Suomn Luontoto Oy 2007: Kaasmarkun osayliskaava-alun luontoarvojn prusslvitys Södrman, T. 2003: Luontoslvitykst ja luontovaikutustn arvioin kaavoituksssa, YVA-mnttlyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 09. Suomn ympäristökskus. Hlsinki. Ulvilan kaupunki 203: uiso Kaasmarkun 2. osayliskaavaluonnoksn viranomaisnuvottlusta. Ympäristöministriö b) luontodirkivin II, IV ja V -liittidn lajit Ympäristöministriö 200: Liito-oravan (Ptromys volans) biologia ja suojlu Suomssa. Suomn ympäristö 459. Oy Edita Ab. Hlsinki. Ympäristöministriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminn kaavoituksssa. onist 6 s. 8

9 9