KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 4/2013

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Tutkimusmenetelmät... 6 Metsojen elintavoista... 7 Tulokset... 7 Päätelmät... 7 Kirjallisuus... 9 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. (Ahlman Group Oy) 2013: Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys Kankaanpään kaupunki. 2

3 JOHDANTO Kankaanpään kaupungin hallinnoima Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke suunnittelee 11 tuulivoimalaa Jämijärven Ratiperän alueelle (kuva 1). Hankealue sijaitsee Pohjois-Satakunnassa noin kuusi kilometriä Jämijärven keskustan pohjoispuolella. Tuulivoimaloiden sijaintipaikat on esitetty kuvassa 2. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Osana kaavoitusprosessia toteutettiin metsojen soidinpaikkaselvitys, jotta hankkeen vaikutuksia paikalliseen metsokantaan voidaan arvioida. Tämä raportti esittelee Kankaanpään kaupungin Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkainventointien tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia metsoihin. Kuva 1. Hankealueen sijainti. 3

4 Kuva 2. Tuulivoimapuistoalue on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. Tuulivoimaloiden sijoituspaikat on kuvattu mustin katkoviivarajauksin. AO-1 EO EO EO AO-1 4

5 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee noin kuusi kilometriä Siikaisten keskustasta pohjoiseen. Lähimpiä kyläkeskittymiä ovat Tykköö kolme kilometriä länteen, Kuusijoki neljä kilometriä pohjoiseen ja Ruupanperä kolme kilometriä etelälounaaseen (Jämijärven kunta 2012). Alue on noin 650 hehtaarin laajuinen kokonaisuus, jossa kasvaa muun muassa kalliomänniköitä, vähäisesti lehtipuuvaltaisia metsiä, ojitettua suoalueita ja turvesoita. Hankealueella on myös hakkuualoja. Alueelle on kaavailtu 11 tuulivoimayksikköä, jotka sijoitetaan kaavaluonnoksen mukaan melko tasaisesti hankealueelle (kuva 2). Tuulivoimayleiskaavan merkinnät esitetään kuvassa 3. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkainventoinneista vastasi Jouni Lohikoski. Raportoinnista vastasi lintuihin syventynyt luontokartoittaja Santtu Ahlman. Kuva 3. Tuulivoimayleiskaavan merkinnät. 5

6 TUTKIMUSMENETELMÄT Metsojen soidinpaikkoja inventoitiin Metsoparlamentin ( virallisen ohjeistuksen mukaan. Maastotyöskentelyssä inventoitiin tutkimusalueen kaikki soidinpaikoiksi soveliaat kohteet sekä tuulivoimaloiden sijoitusalueet. Maastotyöt tehtiin lumiseen aikaan jälkien löytämiseksi 21.3., 22.3., 8.4. ja noin klo välisenä aikana hyvällä säällä. Maastoinventoinneissa tarkastettiin kohteita seuraavasti: Yhtenäiset, yli kymmenen hehtaarin metsäalueet Vanhat ja luonnontilaiset havumetsät, joissa puustorakenne harva ja maastoeroja Rämeitä reunustavat metsät Myös yli 30-vuotiaat ensiharventamattomat männiköt Karttapohjille merkittiin seuraavat havainnot: Kävely- ja muut jäljet Siipien vetämisjäljet Hakomismännyt ja ruokailupuut Jätökset Havaitut yksilöt Päiväreviirit Varsinaiset soidinpaikat Käytännössä inventointien aikana pyrittiin tarkastamaan kaikkien soveliaiden kohteiden lumijäljet, jotta mahdolliset soidinalueet voidaan haarukoida tarkemmin tai poissulkea. Erityistä huomiota kiinnitettiin siipien vetojälkiin, sillä ne liittyvät oleellisesti soitimeen. Yksittäistä jälkeä ei kuitenkin voida tulkita soidinalueeksi. Lisäksi siipijälkiä voi löytää myös koiraan päiväreviiriltä, joka on soidinpaikan läheisyydessä. Soidin huipentuu vasta huhtikuun jälkipuoliskolla, mutta toimeksiantoon ei kuulunut soitimella olevien yksilöiden lukumäärän tarkka selvittäminen, vaan mahdollisten soidinalueiden löytäminen. 6

7 METSOJEN ELINTAVOISTA Metso on suurin metsäkanalintumme, joka suosii elinpiirinään tyypillisesti luonnontilaisia ja vanhoja havumetsiä. Se on varsin paikkauskollinen laji, jonka on todettu rengastusaineistojen perusteella siirtyneen yleensä korkeintaan alle kymmenen kilometrin matkan (Saurola ym. 2013). Suurimmat tunnetut siirtymät ovat kuitenkin peräti 52, 45 ja 26 kilometriä, mutta tällaiset ovat hyvin poikkeuksellisia. Metso pariutuu ryhmäsoitimella, jossa on muutama koiraslintu parittelemassa useiden naaraiden kanssa. Soidinpaikka on lajin kannalta tärkeä osa sen elinympäristöä, ja se on elinehtona vakaalle metsokannalle. Soidinalan laajuus riippuu sitä käyttävän yksilöiden lukumäärästä, minkä vuoksi se voi vaihdella muutamasta hehtaarista jopa kymmeniin hehtaareihin. Suomen tuorein kannanarvio on paria (Saurola ym. 2013), mutta laji on taantunut merkittävästi eteläisestä Suomesta. Satakunnan vahvimmat metsokannat ovat maakunnan pohjoisosissa. TULOKSET Maastoinventointien aikana hankealueelta löydettiin yksi edustava soidinpaikka (kuva 4), jossa oli hyvin runsaasti soidinjälkiä, kuten muun muassa siivenvetojälkiä. Läheisillä alueilla havaittiin myös paljon kävelyjälkiä. Lisäksi Housulannevan eteläpuolelta löydettiin alue, jossa oli runsaasti siivenvetojälkiä. Edellä kuvattu varsinainen soidinalue on kuitenkin nevan pohjoispuolella. Soidinrajauksen lisäksi kävelyjälkiä löydettiin kolmelta eri paikalta. Ainoat hakomispuut merkittiin karttaan Leppikorvennevan eteläpuolelta. Maastotöitä ei kohdistettu kiivaimpaan soidinaikaan huhtikuun jälkipuoliskolle, mutta soidinalue pystyttiin silti rajaamalle karttapohjalle varmuudella selväpiirteisten ja lukuisten soidinjälkien perusteella. PÄÄTELMÄT Soidinalue sijoittuu noin 300 metrin etäisyydelle Housulannevan eteläpuolelle suunniteltuun voimalapaikkaan nähden. Kyseisen kohteen koilliskulmalla havaittiin myös metson päiväreviiriin liittyviä siiventojälkiä, minkä vuoksi tuulivoimalaa ei suositeta rakennettavan paikalle. Mikäli voimalayksikkö kuitenkin toteutetaan, niin se on syytä sijoittaa rakennusalueen lounaisosaan. Soidinalue on todennäköisesti huhtikuun lopulle ajoittuvan soidinhuipun aikana useiden metsojen käytössä, mutta soidinpaikkoja ei voida arvottaa järkevästi yksilömäärän perusteella. Soidinpaikan ulkopuolisilla jälki-, näkö-, hakomispuu- ja ulostehavainnoilla ei ole kaavoituksen kannalta merkitystä. 7

8 Kuva 4. Pohjoisosasta löydetty soidinalue (punainen) ja alueet, joissa oli runsaasti jälkiä ja ulosteita (sininen). Havaitut yksilöt on kuvattu symbolein = koiras. H = hakomispuu ja S = siivenvetojälkiä. S HH H 8

9 KIRJALLISUUS Helle, P., Lindén, H., Aarnio, M. & Timonen, K. 1999: Metso ja metsien käsittely. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 20. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Jämijärven kunta 2012: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Ratiperän tuulivoimapuiston osayleiskaava. Metsoparlamentti: Kuinka löydän metsojen soidinpaikan? < Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 9

10 10