1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen jälkeen 396 522 euroa. Kaupungin toimintakulut kasvoivat toimintavuonna vain 0,51 prosenttia eli 282 546 euroa kun vastaavasti verotulot kasvoivat 1 183 760 euroa eli 4,89 prosenttia. Kaupungin tuloveroprosentti säilyi vuonna 2015 ennallaan 20,5 prosentissa. Kaupungin vahvistunut vuosikate mahdollisti kohtuullisen tuloksen tekemisen suunnitelman mukaisten poistojen kasvusta huolimatta. Eniten poistoja kasvattivat vuoden 2015 aikana valmistuneet teiden ja katujen kunnostukset. Vuosikate kattaa poistot 112 prosenttisesti ja tulorahoitus kattoi investoinnit 107,8 prosenttisesti. Ylijäämäinen tulos kasvattaa maltillisesti kaupungin kumulatiivista ylijäämää, joka vuoden lopussa oli 6,5 miljoonaa euroa. Kaupungin omavaraisuusaste säilyi 66,6 prosentissa. Kaupungin positiivinen tulos mahdollisti myös lainakannan kasvun pitämisen maltillisena. Kaupungin lainakanta kasvoi vuoden aikana 246 000 eurolla. Lainakanta per asukas on maltillinen 1 658 euroa. Kaupungin tilinpäätöksellä varaudutaan myös tulevaan. Tilinpäätös sisältää 450 000 euron investointivarauksen tekemisen Sairaalan tontin uuteen päiväkotiin. Toiminnallisesti vuosi 2015 sujui Nurmeksen kaupungilla odotuksia paremmin. Tärkeimmät onnistumiset olivat verotulojen ennakoitua suurempi kasvu ja maaliin johtaneet sote-valmistelut sekä paikallisella (NuVa) että maakunnan tasolla (Siun Sote). Hallintokunnat onnistuivat myös talouden pidossaan hyvin, ja koko kaupunkikonserni teki vahvan tuloksen. Tytäryhtiöistä Nuoriso- ja Matkailukeskus Hyvärilä Oy onnistui tervehdyttämään taloutensa ja tekemään hyvän tulosparannuksen edelliseen vuoteen nähden. Terveydenhuollon kustannukset pysyivät kurissa Nurmeksen kaupungin terveydenhuollon kustannukset nousivat vuoden aikana vain 0,1 prosenttia kun maksuosuus Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymälle nousi 20 000 euroa. Perusterveydenhuollon kustannukset laskivat 250 000 euroa ja erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat 270 000 euroa.
2 (5) Kaupunkikonsernin tulos vahva Nurmeksen kaupunkikonsernitulos ylijäämä oli 1,22 miljoonaa euroa. Konsernin vuosikate oli 961 860 euroa edellistä vuotta parempi eli 949 euroa per asukas. Konserniyhtiöistä tulostaan parantaneen Nuorisoja matkailukeskus Hyvärilän (210 985 euroa) lisäksi konsernitulosta paransivat Nurmeksen Lämpö Oy (411 303), Nurmeksen Yrityspalvelut (2 974) sekä Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä (41 147), koulutuskuntayhtymä PKKY (43 450) ja sairaanhoitopiiri PKSSK (148 620). Investoinnit toteutuivat suunnitellusti, Keskustan urheilukenttä valmiiksi tänä kesänä Kaupungin investointiosan nettokulut toteutuivat 93,8 prosenttisesti. Kaupungin investointimenot nousivat 4,2 miljoonaan mutta saatu tulorahoitus alensi koko vuoden nettoinvestointimenoja 3,99 miljoonaan. Suurin rahoitusosuus tuli Keskustan urheilukentän rakentamiseen, joka jatkuu tänä vielä tänä vuonna. Vuoden 2015 aikana valmistuivat mm. Porokylän uusi päiväkoti ja Bioterminaalikenttä. Tiivistelmä Nurmeksen tunnusluvuista Nurmes 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asukasluku 8508 8359 8308 8191 8080 7998 Kaupungin tunnusluvut Veroprosentti 19,5 20 20 20 20,5 20,5 Vuosikate, /asukas 505 430 222 280 422 542 Investointien tulorahoitus, % 61,9 49,8 42,1 30,0 72,7 107,8 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 24,5 29,1 25,8 30,4 31,1 35,5 Lainat /asukas 946 1327 1122 1470 1612 1658 Kaupunkikonsernin tunnusluvut Vuosikate, /asukas 773 712 393 589 820 949 Investointien tulorahoitus, % 72,5 67,5 44,7 47,3 104,2 122,1 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 39,4 41,8 39,2 41,7 41,1 41,4 Konsernin lainat / asukas 2235 2670 2406 2792 2886 3058
3 (5) Kuva 1 Nurmeksen kaupungin vuosikate asukasta kohden on kehittynyt maan keskiarvoa paremmin kahden vuoden ajan. Kuva 2 Nurmeksen kumulatiivinen tulos ja ylijäämä ovat kasvaneet maltillisesti kahtena peräkkäisenä vuonna
4 (5) Kuva 3 Nurmeksen vuosikate oli ensimmäisen kerran vuoden 2009 jälkeen sekä poistonalaisten investointien omahankintamenoa että poistoja suurempi Kuva 4 Kaupungin henkilömäärä kasvoi hieman mutta henkilötyövuodet pienenivät. Erityisesti Kyrölän vakituisten henkilöiden määrä lisääntyi. Taulukossa ovat mukana myös työllistetyt ja määräaikaiset.
5 (5) Kaupunginkamreeri Jussi Sallinen Lisätietoja: Kaupunginjohtaja Asko Saatsi, 040 104 5001 Kaupunginkamreeri Jussi Sallinen, 0401045020