Suonenjoki. Asukasluku

Transkriptio

1 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet ) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien Pohjois- Savon tiedot perustuvat Pohjois-Savon liiton kunnilta keräämiin tilinpäätösten ennakkotietoihin. Vuoden 2010 koko maan yhteenvetotietoja ei ole ollut vielä käytettävissä. Kuntien tuloslaskelma vuonna 2009, /asukas Suonenjoki Kuopio Pohjois- Savo Koko maa Asukasluku Tuloslaskelman erä: Toimintatuotot Valmistus om. käyttöön ym. +/ Toimintakulut Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Korkokulut Muut rahoituserät, netto +/ Vuosikate = Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos = Tilinpäätössiirrot +/ Tilikauden yli-/alijäämä =

2

3 Kuntien tuloslaskelma vuonna 2010, /asukas Suonenjoki Kuopio Pohjois- Savo Asukasluku Tuloslaskelman erä: Toimintatuotot Valmistus om. käyttöön ym. +/ Toimintakulut Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Korkokulut Muut rahoituserät, netto +/ Vuosikate = Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos = Tilinpäätössiirrot +/ Tilikauden yli-/alijäämä = Tuloslaskelman näkökulmasta molempien kaupunkien kuin myös koko maakunnan talous on kehittynyt parempaan suuntaan vuoden 2010 aikana. Vuosikate on vahvistunut molemmissa kaupungeissa ja se kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Vuoden 2010 osalta on nähtävillä myös toimintakulujen nopea kasvu. Muun muassa Suonenjoen toimintakulujen tunnusluku on kasvanut maakunnan keskiarvio suuremmaksi, kun Kuopion vastaava luku on puolestaan maakunnan keskimääräistä lukua alhaisempi. Vuonna 2009 toimintakulut / asukas olivat kaupunkien välillä kuin myös keskimäärin maakunnassa lähellä toisiaan.

4

5 Toimintakate, /asukas (Lähde, Tilastokeskus) Koko tarkastelujakson ajan Suonenjoen käyttötalouden nettomenot ovat olleet Kuopion kaupunkia korkeammat. Tarkastelujakson aikainen keskimäärin ero vuodessa on noin 590 euroa / asukas Kuopion eduksi. On huomioitava, että kaupunkien välinen ero on kasvanut viimeisten vuosinen aikana. Käyttötalouden palkat, /asukas (Lähde, Tilastokeskus)

6 Palkkakustannusten huomattava ero johtuu muun muassa terveydenhuollon henkilöstön kuulumisesta Kuopion omaan organisaatioon sekä kulttuuritoimen laajemmasta palvelutuotannosta kuin myös aluepelastustoimen kuulumisesta Kuopion kaupungin organisaatioon. Käyttötalouden palkat tunnusluku ei kuvaa palkkatason eroja vaan toiminnan rakenteellista eroa kaupunkien välillä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % (Lähde, Tilastokeskus) Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnuslukua voidaan pitää heikkona, jos se on yli 50 %. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suonenjoen suhteellinen velkaantuneisuus on hiponut 50 prosentin rajaa jo vuodesta 2005 lukien. Kuopion vastaava tunnusluku on pysynyt alle 50 prosentin koko tarkastelujakson ajan. Vuoden 2010 tunnusluvut olivat Suonenjoella 55,3 % ja Kuopiossa 42,6 %. Tunnusluvun eroa selittää myös kaupunkien organisaatiorakenteen erilaisuus. Konsernitason vastaavat tunnusluvut ovat vuoden 2010 osalta Suonenjoella 64,9 % ja Kuopiolla 79,1 %.

7 Konsernin lainakanta, /asukas (Lähde, Tilastokeskus) Konsernin lainakannan taso on koko tarkastelujakson ajan korkeampi Kuopiossa kuin Suonenjoella. Suonenjoki on kuitenkin viime vuosien nopeamman velkaantumisen myötä lähentynyt Kuopion vastaava tunnuslukua. Vuoden 2010 konsernin lainakannat olivat Suonenjoella /asukas ja Kuopiossa / asukas.

8 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas (Lähde, Tilastokeskus) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset jaottelu 2009, /asukas (Lähde, Tilastokeskus)

9 Suonenjoen sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat koko tarkastelujakson Kuopion kaupunkia kuin myös maakuntaa ja koko maan keskiarvoa korkeammat. Erityisesti perusterveydenhuollon sekä vanhus- ja vammaispalvelujen nettokustannukset ovat tilastoaineiston perusteella korkeammat. Tarkastelujakson aikainen keskimäärin ero vuodessa on noin 250 euroa / asukas Kuopion eduksi. On huomioita, että kaupunkien välinen ero on kasvanut viimeisten vuosinen aikana. Lasten päivähoidon nettokustannukset, /0-6 v. (Lähde, Tilastokeskus) Lasten päivähoidon kustannukset ovat Kuopiossa koko tarkastelujakson ajan Suonenjokea korkeammat. Tarkastelujakson aikainen keskimäärin ero vuodessa on noin 680 euroa / 0-6-vuotias Suonenjoen eduksi.

10 Oman perusopetuksen nettokustannukset, /oppilas (Lähde, Tilastokeskus) Oman perusopetuksen kustannukset ovat Suonenjoella ja Kuopiossa verrattain lähellä toisiaan ja ne ovat myös lähellä maakunnan keskiarvoa. Toki vuosittaista eroa / oppilas syntyy tarkastelujakson aikana keskimäärin 265 euroa / oppilas Kuopion eduksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että rakenteellista eroista johtuen kaupunkien välinen liian yksityiskohtainen tarkastelua ei ole järkevää. Lisäksi liian lyhyen aikajakson tarkastelu antaa toiminnallisista sekä rakenteellisista muutoksista johtuen helposti väärän kuvan talouden kehityksestä eri vuosien välillä. Isompien kokonaisuuksien näkökulmasta Kuopion kulukehitys on ollut vakaampaa ja lähellä maakunnan ja koko maan keskimääräistä kulukehitystä. Suonenjoen kulukehitys on puolestaan selvästi Kuopiota ja keskimäärin koko maakuntaa ja koko maata korkeampi. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen kulut ovat Suonenjoella korkeammat. Tähän toki rakenteellisten tekijöiden lisäksi vaikuttavat väestölliset tekijät hyvin voimakkaasti.