TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA

Transkriptio

1 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA Päiväys: Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh pekka.jarvinen@valkeakoski.fi - kaupunginjohtaja Jukka Varonen, puh , sähköposti jukka.varonen@valkeakoski.fi - vs. talous- ja kehittämisjohtaja Minna Uschanoff, puh , sähköposti minna.uschanoff@valkeakoski.fi VUODEN 213 TILINPÄÄTÖS 1 Yleistä Tilivuonna 213 on kyetty kaupungin taloudellista tilannetta ja ennen kaikkea kehityksen suuntaa korjaamaan merkittävästi. Talouden keskeinen tunnusluku eli vuosikate oli 7,7 milj. euroa. Se oli 5,8 milj. euroa parempi kuin vuonna 212. Tulokseltaan vuoden 213 tilinpäätös päätyi 1,462 miljoonaa alijäämäiseksi. Alijäämä johtui kuitenkin siitä, että tilikaudella tehtiin poistosuunnitelman muutoksesta aiheutuvia ylimääräisiä poistoja 3,1 milj. euron verran. Valkeakosken kaupunki on vuosina 212 ja 213 tehnyt poikkeuksellisen suuren taseremontin omaisuuden arvoja alentamalla ja käyttöomaisuuden poistoaikoja lyhentämällä. Säästöjä saavutettiin henkilöstömenoissa; henkilökunta käytti hyvin mahdollisuutta pitää palkattomia kannustevapaita. Korotetun tuloveroprosentin (19,75) ansiosta verotulot kasvoivat yli 1 %. Tulosta heikensivät em. ylimääräiset poistot sekä erityisesti kiinteistökeskuksen sekä terveyspalveluiden menojen kasvu. Taloudellisen tilanteen korjaamiseksi käynnistettiin vuonna 213 talouden tasapainotusohjelma, jonka toteuttamista jatketaan myös tulevina vuosina. Suurimmat investoinnit kohdistuivat päiväkoti- ja koulurakentamiseen (Tyryn koulun rakentaminen jatkuu edelleen), liikuntahallin peruskorjaukseen, maa- ja vesialueiden hankintaan sekä kunnallis- ja vesihuoltotekniikan investointeihin. Lumikorpeen valmistui lunastushalli Hakafood Oy:lle. Investoinnit jatkuvat suurina myös tulevina vuosina. Investointien kasvusta johtuen myös kaupungin lainkanta jatkoi nousuaan: lainakanta kasvoi 8,1 miljoonaa euroa. Työllisyystilanne heikkeni. Joulukuun 213 työttömyysaste oli Valkeakoskella 14,5 % eli 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden lopussa. Avilon Oy:n tuotantosuunnitelmat pysähtyivät konkurssin vuoksi vuoden 213 aikana. Investointitukien ansiosta kuitenkin Pk-teollisuuden investoinnit alueelle kasvoivat 6-1 milj. eurolla.

2 Asukasluku oli vuodenvaihteessa Väestömuutos edelliseen vuoteen verrattuna oli -43 asukasta. Väestömäärän lasku aiheutui kuolleisuuden enemmyydestä suhteessa syntyvyyteen. Nettomuutto oli edelleen positiivinen, joskin vain 3 muuttajan verran. Maankäyttö ja kaavoitus: Vuonna 213 valtuusto hyväksyi Jutikkalan alueen osayleiskaavan 38 ha, joka sisälsi 82 ha teollisuusaluetta sekä 12 ha palvelujen ja teknisen huollon alueita. Holminrannan osayleiskaavan muutostyötä jatkettiin omana työnä monipuolisen teollisuusaluevarannon luomiseksi. Kaavavalitusten vuoksi suunniteltu Jutikkalan asemakaavoitus viivästyy. Monia asemakaavatöitä on valmistunut tai on vireillä. Kaupungin asuintonttitarjonta on pysynyt kohtuullisella tasolla varannon vastatessa nyt noin 3-4 vuoden tontinluovutustavoitetta. Tasokkaita teollisuustontteja ja kaupanalan tontteja on myös tarjolla. Jutikkalan kaavan valmistuttua yritystonttienkin määrä on tavoitellulla tasolla. 2 2 Talous Valkeakosken verotulot Vuonna 213 verotulot kasvoivat 1,5 prosentilla. Toimintakate heikkeni 2,7 %, verorahoituksen (=verotulot + valtionosuudet) kasvu oli 8,5 prosenttia. Verotulot yhteensä Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut tuloverot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Muutos% ed. vuoteen ,4 yhteensä ,5 1,9 14,4 Tilikauden tulos oli alijäämäinen Kaupungin tulos -1,46 milj. euroa oli n. 35. euroa parempi kuin alkuperäinen talousarvio, joka oli -1,81 milj. euroa. Toimintatuotot nousivat edellisvuodesta 5,3 % ja toimintakulut kasvoivat 3,2 %. Tulosta heikensi noin 3,1 milj. euron ylimääräiset poistot. Bruttoinvestoinnit olivat 16, milj. euroa. Vesihuoltolaitoksen tulos oli euroa ylijäämäinen.

3 3 Kaupungin vuosikate oli 7,7 milj. euroa. Vuosikate parani merkittävästi vuoden 212 tasosta (1,91 milj. euroa). Vuosikate poistoista oli 82,4 % (v ,2 %). Vakanssien määrä oli vuoden 213 lopussa yhteensä Edelliseen vuoteen verrattuna määrä oli kasvanut 14 vakanssilla. Henkilöstön määrä oli 1.589, jossa muutosta edelliseen vuoteen oli 2. Vakinaista henkilöstöä oli ja määräaikaisia 39 (johon lukuun sisältyy 34 työllistämistuella palkattua). Palkkojen ja palkkioiden yhteismäärä oli 47,2 milj. euroa (henkilösivukuluineen 62,1 milj. euroa). Henkilöstön sairauspoissaolot olivat keskimäärin 17,2 päivää/henkilötyövuosi (v ,6). Tuloslaskelma Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 19, 18,6 = 1 x Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 82,4 24,2 = 1 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

4 4 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -16 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 9 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 53,2 21,2 = 1 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate 1,3,4 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 23 2 = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Tase (=rahoitusasema) säilyi hyvänä Kaupungin oma pääoma oli 14,1 milj. euroa. Tästä tilikauden ja edellisten tilikausien ylijäämä oli 5,9 milj. euroa. Lisäksi kaupungin taseessa oli kertynyttä poistoeroa ja pakollisia varauksia yhteensä 3,9 milj. euroa. Kaupungin omavaraisuusaste oli 64, %. Kaupungin lainakanta nousi 8,1 milj. euroa. Lainakanta oli vuoden päättyessä 43, milj. euroa eli 2.34 euroa/asukas.

5 5 Lainakannan erittely Lainakanta yhteensä -konsernitilillä olevat yhteisöjen varat (korollinen velka) -toimitilojen rakentamista koskevat saamiset euroa euroa euroa = Kaupungin omaan toimintaan kohdistuvat lainat euroa (1.391 euroa/as) Kaupungin kassavarat olivat vuoden lopussa 9,4 milj. euroa. Kassan riittävyys oli vuoden lopussa 23 päivää. Tästä konsernitilillä olevien yhteisöjen kassavarojen osuus oli 6,9 milj. euroa. TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 64, 67,8 = 1 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 1 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Kertynyt yli-/alijäämä, = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset