KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta Yli-/alijäämät Rahoituksen riittävyyden ja vakavaraisuuden tarkastelu puitelain 9 :ssä määriteltyjen raja-arvojen mukaan Investoinnit Lapin liitto Hallituskatu 20 B, PL 8056 Puhelin info@lapinliitto.fi Rovaniemi Faksi etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi

2 2 Yleistä Lapin kuntien talous koheni edelleen vuonna Verotuksellisia tuloja (valtionosuudet ja verotulot) kertyi 9,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna ( /as). Verotuloissa kasvu oli 8,3 % ja valtionosuuksissa 12,2 %. Käyttötalouden nettokustannusten kasvu oli 1,9 % koko maan kasvua alempi. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli yksi ja alijäämäisiä kuntia kaksi. Kattamatonta alijämää on edelleen yhdeksällä kunnalla, joista neljällä yli 500 /asukas. Yhteensä kattamatonta alijäämää Lapin em. kunnilla oli 26,3 milj. euroa, kun sitä vuotta aiemmin oli 43,3 milj. euroa. Taloustilanteen kohentumisen myötä myös lainakanta aleni. Keskimääräinen lainakanta Lapin kunnissa aleni 21 /asukas ja kokonaislainamäärä 5,5 milj. euroa. Nettoinvestointien kokonaismäärä oli 69,8 milj. ja 379 /as (kasvu 27 /as). Kuntien henkilöstön määrä pysyi lähes ennallaan, sillä muutos oli vain -0,1 % / - 13 henkilöä. Käyttötalouden nettokustannukset vuonna 2008 ja muutos vuodesta 2008, /asukas Kunta Muutos,% Kunta Muutos,% Savukoski ,8 Pello ,8 Utsjoki ,4 Kittilä ,4 Enontekiö ,4 Ylitornio ,4 Kemijärvi ,0 Kolari ,5 Ranua ,6 Muonio ,2 Salla ,8 Simo ,5 Pelkosenniemi ,4 Kemi ,3 Tervola ,1 Rovaniemi ,0 Posio ,9 Keminmaa ,3 Inari ,7 Tornio ,4 Sodankylä ,2 Lappi ,9 Koko maa ,8 Käyttötalouden nettokustannukset kasvoivat eniten Kemijärvellä ja Simossa. Muoniossa nettokäyttömenot alenivat. Toimintatuotot/toimintakulut Toimintatuottojen osuus toimintakuluista kasvoi kuudessa kunnassa edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten (3,7 %-yksikköä) osuus kasvoi Pelkosenniemellä, jolla oli myös paras vuosikate. Osuus laski eninten Enontekiöllä (-4,7 %-yksikköä), missä toimintatuotot alenivat 25 % edellisestä vuodesta. Toiminatakulut laskivat edellisestä vuodesta ainoastaan Enontekiöllä (-1,3 %) ja Muoniossa (-4,7 %). Toimintakulut kasvoivat eniten Kemijärvellä (8,3 %), lähes verotuksellisten tulojen muutosta vastaavasti (verotuksellisten tulojen muutos + 8 %). Valtionosuudet Lapin kuntien saamat valtionosuudet ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta nousivat 12,8 % ja 205 /as vuodesta 2007 vuoteen Vastaavat luvut koko maan tasolla olivat 11,5 % ja 120. Harkinnanvaraista avustusta sai vuonna 2008 Lapissa kuusi kuntaa yhteensä 4,2 milj. euroa. Taulukossa esitettyihin valtionosuuksiin sisältyvät myös verotulotasaus ja harkinnanvarainen avustus. Harkinnanvaraiset avustukset v ja 2007 /as Kunta Kunta Kunta Enontekiö Muonio Utsjoki Kemi Pello 97 Lappi Keminmaa 101 Salla 51 Koko maa 4 4 Kolari Tornio 50

3 3 Valtionosuudet euroa/asukas Kunta Kunta Enontekiö Posio Inari Ranua Kemi Rovaniemi Kemijärvi Salla Keminmaa Savukoski Kittilä Simo Kolari Sodankylä Muonio Tervola Pelkosenniemi Tornio Pello Utsjoki Lappi Ylitornio Koko maa Harkinnanvaraiset avustukset vv Avustukset maakunnittain vuosina Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kanta-Häme Kymenlaakso Kainuu K-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Karjala E-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Savo P-Pohjanmaa Lappi Tarkastelujakson aikana harkinnanvaraista rahoitusavustusta ovat saaneet kaikki kunnat Ranuan kuntaa lukuun ottamatta. Useimmin, eli 14 kertaa avustusta on saanut Utsjoen kunta. Koko maan tasolla Lapin maakuntaan avustusta on tullut eniten, eli 73,8 milj. euroa. Yksittäisistä kunnista eniten avustusta on saanut Kemi. Toisella sijalla on Tornio. Lisäksi 15 eniten avustusta saaneen kunnan joukossa Lapista ovat Utsjoki, Kemijärvi ja Keminmaa.

4 4 Seuraavassa taulukossa esitettäviin kuntakohtaisiin lukuihin sisältyy vuoden 2009 avustus, jota sai Enontekiö ja Utsjoki euroa. Lapin kuntien saamat harkinnanvaraiset rahoitusavustukset Kunta Kunta Kemi Savukoski Tornio Kittilä Utsjoki Salla Kemijärvi Pelkosenniemi Keminmaa Tervola Enontekiö Pello Rovaniemi Posio Kolari Simo Sodankylä Inari Muonio Ylitornio 787 Verotulot Lapin liiton jäsenkunnista 11 nosti veroprosenttiaan vuodeksi Keksimääräinen veroprosentti oli 19,83, mikä on 1,28 prosenttiyksikköä yli maan keskiarvon. Vuonna 2009 ero supistui 0,03 yksikköä. Myös maakunnittain tarkasteltuna Lapin keskimääräinen veroprosentti on korkein. 10 vuoden tarkastelujaksolla Lapin keskimääräinen veroprosentti on noussut 1,23 %-yksikköä, kun vastaava nousu koko maassa on ollut 0,88 %-yksikköä. Korkein veroprosentti 21,00 oli Pelkosenniemellä ja matalin 19 oli Inarissa ja Kittilässä. Verotulot kertyvät Lapin kunnissa selvästi muuta maata korkeammalla keskimääräisellä veroprosentilla, mikä on otettava huomioon, kun verrataan Lapin verotulokertymää koko maan lukuihin. Jokaisen Lapin kunnan veroprosentti ylittää maan keskiarvon. Verotulot kasvoivat Lapissa 8,3 %, kun koko maassa kasvu oli 7,6 %. Eniten Lapissa kasvoi kiinteistöveron tuotto (9,9 %). Yhteisöverotuoton kasvu oli Lapissa koko maan tuottoa huomattavasti korkeampi (7,4/4,1). Alkanut talouden taantuma ei vaikuttanut Lapin yhteisöverotuottoon vuonna 2008 samalla tavalla kuin muualla Suomessa. Koko maassa eniten kasvoi ansioveron tuotto (8,0 %) Verotulot euroa/asukas Kunta Kunta Enontekiö Rovaniemi Inari Salla Kemi Savukoski Kemijärvi Simo Keminmaa Sodankylä Kittilä Tervola Kolari Tornio Muonio Utsjoki Pelkosenniemi Ylitornio Pello Posio Lappi Ranua Koko maa* Lähde: VM/Kuntaosasto *) Manner-Suomi

5 Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde 5 Kunnan tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä, jos vuosikate riittää kattamaan poistot. Vuosikatteen riittävyyteen puolestaan vaikuttaa se, mitä verorahoituksesta (verotulot ja valtionosuudet) jää toimintakatteen jälkeen jäljelle. Verotuloihin kunta voi tiettyyn rajaan saakka vaikuttaa omilla päätöksillään, mutta ei juurikaan valtionosuuksiin. Toimintakatteeseen eli toimintamenoihin ja tuloihin kunnalla sitä vastoin on mahdollisuuksia vaikuttaa. Kunnan toimintojen järjestämisestä ja kunnan koosta riippuu se, kuinka paljon kullakin kunnalla on toimintakatteen suhteen liikkumavaraa. Verorahoituksen muutos jää tarkastelujaksolla toimintakatetta pienemmäksi 10 Lapin kunnassa ja selvimmin Sodankylässä (-383 ). Verorahoitus ylittää toimintakatteen moninkertaisesti toisiin kuntiin verrattuna Pelkosenniemellä, missä muutoksen ero on euroa asukasta kohti laskettuna. Eroa ei voi selittää yksin harkinnanvaraisella rahoitusavustuksella, koska asukasta kohti laskettuna Utsjoen kunta on vastaavana aikana saanut vuoden 2008 asukasluvulla laskettuna harkinnanvaraista /as (Pelkosenniemi /as). Utsjoella verorahoituksen muutos on 11 euroa toimintakatteen muutosta heikompi. Myös Enontekiö, Muonio ja Savukoski ovat saaneet vastaavana aikana harkinnanvaraista avustusta /asukas. Toiminakatteen ja verorah. muutos Koko maa Ylitornio Utsjoki Tornio Tervola Sodankylä Simo Savukoski Salla Rovaniemi * Ranua Posio Pello Pelkosenniemi Muonio Kolari Kittilä Keminmaa Kemijärvi Kemi Inari Enontekiö Toim.kate Verorah ERO Luvut /as Toim.kate Verorah. ERO Toim.kate Verorah. ERO Enontekiö Ranua Inari Rovaniemi Kemi Salla Kemijärvi Savukoski Keminmaa Simo Kittilä Sodankylä Kolari Tervola Muonio Tornio Pelkosenniemi Utsjoki Pello Ylitornio Posio Koko maa * Rovaniemen ja Rovaniemen mlk:n luvut on yhdistetty vuosina

6 6 Vuosikate Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli yksi ja kahdessa kunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Tulorahoituksen riittävyys on tältä osin parantunut selvästi, sillä vuonna 2007 vuosikate ei riittänyt poistoihin yhdeksässä kunnassa, joista kaksi oli negatiivisen vuosikatteen kuntia. Parhaaseen vuosikatteeseen ylsi Pelkosenniemi (1 015 /as). Heikoin vuosikate oli Posiolla (-38 /as). Tunnusluvulla Vuosikate %:ia poistoista mitattuna tulorahoitus oli riittävä 18 kunnassa. Lapin kuntien keskimääräinen vuosikate 367 /as ylitti koko maan keskiarvon neljällä eurolla. Aikaisemmin yhtä hyvään vuosikatteeseen suhteessa maan keskiarvoon päästiin vuonna Vuosikate Lappi ja koko maa ( /as) Lappi Koko maa Lapin kuntien vuosikate vuosina 2007 ja 2008, /as Kunta Muutos Kunta Muutos Enontekiö Ranua Inari Rovaniemi Kemi Salla Kemijärvi Savukoski Keminmaa Simo Kittilä Sodankylä Kolari Tervola Muonio Tornio Pelkosenniemi Utsjoki Pello Ylitornio Posio Lappi Koko maa Lainakanta Lapin kunnilla oli velkaa keskimäärin euroa/asukas. Luku on 338 euroa maan keskiarvoa korkeampi. Vuonna 2008 asukasta kohti laskettu lainamäärä Lapin kunnissa aleni 21 euroa, kun se koko valtakunnan tasolla nousi 86 euroa. Suurin lainakanta on Kemillä (3 861 /as). Yli /as lainaa on myös Pelkosenniemellä, Utsjoella ja Muoniolla. Pienimmät lainakannat ovat Ylitorniolla (518 /as) ja Ranualla (570 /as). Lainakanta kasvoi 10 kunnalla. Eniten kasvua oli Utsjoella (434 /as). Lainakantaansa pienensi eniten

7 Pelkosenniemi (-539 /as). Puitelain 9 :n mukaisen raja-arvon (1,5 * maan keskiarvo) ylittää kuusi kuntaa. Tunnusluvun lainanhoitokate mukaan lainanhoitokyky oli hyvä kuudella kunnalla (Inari, Kittilä, Pelkosenniemi, Pello, Ranua ja Ylitornio), tyydyttävä se oli yhdeksällä kunnalla (Kemijärvi, Keminmaa, Kolari, Muonio, Rovaniemi, Salla, Simo, Tervola ja Tornio) ja heikko Enontekiöllä, Kemissä, Posiolla, Savukoskella, Sodankylässä ja Utsjoella. 7 Lainat (kunta) /as Lappi ja koko maa Koko maa Lappi Vuoden 2008 aikana Lapin kuntien yhteenlaskettu lainamäärä kääntyi laskuun, kun se valtakunnan tasolla kasvoi. Lapin kuntien lainat ja konsernilainat /as Kunta Lainat/kunta Konsernilainat Kunta Lainat/kunta Konsernilainat Enontekiö Ranua Inari Rovaniemi Kemi Salla Kemijärvi Savukoski Keminmaa Simo Kittilä Sodankylä Kolari Tervola Muonio Tornio Pelkosenniemi Utsjoki Pello Ylitornio Posio Lappi Koko maa Yli-/alijäämä Lapin liiton jäsenkunnista yhdeksällä oli vuoden 2008 lopussa kattamatonta alijäämää. Eniten (2 656 /as) alijäämää oli Utsjoella. Myös Muoniolla alijäämää oli yli /as. Alijäämän määrä kasvoi Savukosken ja Utsjoen kunnissa. Vuoden 2008 hyvien tilinpäätösten ansiosta Lapin kuntien yhteenlaskettu kertynyt alijäämä kääntyi ylijäämäksi (+ 3 /as). Koko maan keskiarvoon on vielä eroa 934 euroa.

8 8 Kertynyt yli-/alijäämä Lappi ja koko maa Lappi Koko maa Lapin kuntien kumulatiiviset yli-/alijäämät , /as Kunta Kumulatiivinen yli-/alijäämä Vuoden 2008 yli-/ alijäämä Kunta Kumulatiivinen yli-/alijäämä Vuoden 2008 yli-/ alijäämä Enontekiö Ranua Inari Rovaniemi Kemi Salla Kemijärvi Savukoski Keminmaa Simo Kittilä Sodankylä Kolari Tervola Muonio Tornio Pelkosenniemi Utsjoki Pello Ylitornio Posio 55 9 Lappi Koko maa LAPIN kuntien rahoituksen riittävyyden ja vakavaraisuuden tarkastelu puitelain 9 :ssä määriteltyjen raja-arvojen mukaan vuonna 2008 Omavaraisuus Omavaraisuudessa hyvään tavoitetasoon yltävät ainoastaan Ranua ja Ylitornio (yli 70 %). Alle 50 %:n omavaraisuusasteen jää yhdeksän kuntaa, joista Utsjoki on omavaraisuutensa osalta merkkinen. Tämä johtuu oman pääoman painumisesta alijäämien johdosta negatiiviseksi. Jos tunnusluku on 50 % tai alempi, merkitsee se kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuusaste on yksi puitelain 9 :n nojalla annetun asetuksen mukainen raja-arvo. Rajaarvo on 50 %. Suhteellinen velkaantuneisuus Myös tämä tunnusluku on puitelain 9 :n nojalla annetun asetuksen mukainen raja-arvo. Rajana on 50 %. Lapin kunnista raja-arvon ylitti kuusi kuntaa. Kaikilla kuudella kunnalla myös asukasta kohti laskettu lainamäärä ylitti asetuksen mukaisen raja-arvon.

9 9 Taulukko Vuosikate Kumulat. Edell. Hark.- As.luku (pl. Tulovero- Lainat yli/alij. Omavar- Suht. täyt- var.av KUNTA hark.var.) % /as aste % velk. % tyy Kemi , ,9 71, Keminmaa , ,9 49, Simo , ,6 34, Tervola , ,6 33, Tornio , ,4 45, Kemijärvi , ,0 52, Pelkosenniemi , ,6 56, Posio , ,4 35, Salla , ,2 38, Savukoski 88 20, ,7 26, Pello , ,3 42, Ylitornio , ,7 20, Inari , ,4 43, Sodankylä , ,6 43, Utsjoki , ,2 60, Ranua , ,6 18, Rovaniemi , ,7 39, Enontekiö , ,7 53, Kittilä , ,1 44, Kolari , ,0 44, Muonio , ,0 55, Koko maa 18, edellytykset negatiiv. 19, alijääm. alle 50 väh. 50, VM/Kuntaosasto Raja-arvot Veroprosentti on 0,5 yksikköä yli valtakunnan keskiarvon. Vuosikate on negatiivinen ilman harkinnanvaraista avustusta. Lainakanta /asukas ylittää maan keskiarvon vähintään 50 %. Kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Tunnusluku omavaraisuusaste, % on alle 50. Tunnusluku suhteellinen velkaantuneisuus, % on vähintään 50. Puitelain mukaan kunnan rahoitus ja vakavaraisuus eivät ole riittäviä, kun edellä mainittujen rajaarvojen ylitykset/alitukset ovat toteutuneet kahtena peräkkäisenä vuonna. Vuonna 2007 Lapin kunnista kaikki kriteerit täyttyivät Enontekiöllä, Utsjoella ja Muoniolla.

10 10 Investoinnit Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit milj Ylitornio Utsjoki Tornio Tervola Sodankylä Simo Savukoski Salla Rovaniemi Ranua Posio Pello Pelkosenniemi Muonio Kolari Kittilä Keminmaa Kemijärvi Kemi Inari Enontekiö Vuosikate Poistot Nettoinvestoinnit Kuuden vuoden tarkastelujaksolla investoinnit ylittävät poistot 15 kunnassa. Eniten Kemijärvellä (108,9 % / 16,1 milj. euroa). Investoinnit sisältävät kaikki investoinnit, joten investoinnit, joista ei lasketa poistoja (esim. maa-alueiden hankinta), vääristää jonkin verran suhdetta niissä kunnissa, joissa Ei poistonalaisia investointeja on paljon. Rovaniemellä vastaavasti poistot ovat 67,5 % investointeja isommat. Vuosikate kattaa poistot kahdeksassa kunnassa. Suurin poikkeama (poistot isommat) on Kemissä, missä vuosikate alittaa poistot 23,1 milj. eurolla. Vuosikate, nettoinvestoinnit ja poistot vuonna 2008 () Ylitornio Utsjoki Tornio Tervola Sodankylä Simo Savukoski Salla Rovaniemi Ranua Posio Pello Pelkosenniemi Muonio Kolari Kittilä Keminmaa Kemijärvi Kemi Inari Enontekiö Vuosikate Nettoinvest. Poistot

11 11 Kun tarkastellaan pelkästään vuoden 2008 tilinpäätöstietoja, niin ainoastaan kolmessa kunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Nettoinvestoinnit ylittivät poistot 17 kunnassa eli investointien määrä ei ole merkittävästi vähentynyt Lapin kunnissa. Vuonna 2005 nettoinvestoinnit yhteensä olivat 72 milj. euroa ja vuonna 2008 ne olivat 69,8 milj. euroa. Asukasta kohden laskettuna vastaavat luvut olivat 388 ja 379. Kuntien taloudellisen tilan parantumisesta kertoo osaltaan se, että Lapin keskimääräinen investointien tulorahoitusprosentti oli 96,9 vuonna 2008 ja -7,5 vuonna Lapin kuntien nettoinvestoinnit v ja 2007, /as Kunta Muutos Enontekiö +37*) Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio Lappi Koko maa**) Lähde: VM/Kuntaosasto, Tilastokeskus Ei sisällä pysyvien vastaavien luovutustuloja. *) Enontekiöllä rahoitusosuudet investointeihin olivat suuremmat kuin investointimenot. **) Manner-Suomi