RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

Transkriptio

1 RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö

2 Sisältö Talouden ohjaus ja velanhoito Miten velkapäätökset näkyvät talousluvuissa? Mihin pitää kiinnittää huomiota? Onko kunnilla mahdollisuutta selvitä tulevista taloushaasteista? Velkaisuudesta? 2 IS

3 Talouden ohjaus ja velanhoito Onko valtion velanmäärän kehitys on vaikuttanut kuntiin?» Korkotason alhaisuus?» Velan hyväksyttävyys?» Tarve, korjausvelka, kasvu» Kriisikuntamittarit taloussuunnittelun välineenä? Ulkoiset tekijät ja riskit» Korkotaso, +1 %-> n. +14M lisää korkokuluja 3 IS

4 Valtionvelka Mrd. % Mrd. %:a BKT:sta Lähde: Valtiokonttori, vuosien ennusteet VM. BKT:sta /MP

5 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta Mrd. % Mrd. %:a BKT:sta Lähde: Vuodet Tilastokeskus, ennuste VM BKT:sta /MP

6 Miten päätökset näkyvät talousluvuissa? Näkökulma Jos lainakanta/as on korkea v. 212, miten taloutta on hoidettu sen jälkeen tai sitä ennen? Tässä yhteydessä talouslukuina on tarkasteltu lainakannan määrää, vuosikatetta, poistoja, suhteellista velkaantuneisuutta, taseen ylijäämää, investointeja, suht. Velkaa ja lainakatetta Onko velkaisuuden määrä vaikuttanut muihin talouslukuihin/tunnuslukuihin? Mitä syitä vuoden 212 tilanteeseen voi olla? Mitä ei näy? Korkotaso?, lyhyt/pitkä raha? 6 IS

7 5 5 5 Kuntien lainakanta 2-212, /asukas 1 kuntaa, joissa lainakanta oli suurin/pienin (aritmeettiset keskiarvot) Kunnat, joissa lainakanta oli suurin Manner-Suomi Kunnat, joissa lainakanta oli pienin Lähde: Tilastokeskus

8 25 2 Kuntien vuosikate %:a poistoista kuntaa, joissa lainakanta oli suurin/pienin (aritmeettiset keskiarvot) Kunnat, joissa lainakanta oli suurin Manner-Suomi Kunnat, joissa lainakanta oli pienin Lähde: Tilastokeskus

9 Kuntien investointien omahankintamenot 2-212, /as. 1 kuntaa, joissa lainakanta oli suurin/pienin (aritmeettiset keskiarvot) Tasoero! Kunnat, joissa lainakanta oli suurin Manner-Suomi Kunnat, joissa lainakanta oli pienin Raskaat investoinnit Lähde: Tilastokeskus

10 Kuntien investointien tulorahoitus-% 1) kuntaa, joissa lainakanta oli 25 2 suurin/pienin (aritmeettiset keskiarvot) Kunnat, joissa lainakanta oli suurin Manner-Suomi Kunnat, joissa lainakanta oli pienin Lähde: Tilastokeskus. 1) Vuosikate / investointien omahankintamenot, %

11 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 2-212, /as. 1 kuntaa, joissa lainakanta oli suurin/pienin 2 (aritmeettiset keskiarvot) Kunnat, joissa lainakanta oli suurin Manner-Suomi Kunnat, joissa lainakanta oli pienin Lähde: Tilastokeskus

12 Kuntien lainakanta, vuosikate sekä investointien omahankintamenot 2-212, /as. 1 kuntaa, joissa lainakanta oli suurin (aritmeettiset keskiarvot) Kasvu! Lainakanta (vasen asteikko) Vuosikate (oikea asteikko) Investointien omahankintamenot (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus.

13 6 Kuntien lainakanta, vuosikate sekä investointien omahankintamenot 2-212, /as. 1 kuntaa, joissa lainakanta oli pienin (aritmeettiset keskiarvot) Lainakanta Vuosikate Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus.

14 /as. 8 Kuntien vuosikatteen riittävyys lainanhoitokuluihin 2-212, /asukas 1 kuntaa, joissa lainakanta oli suurin/pienin (aritmeettiset keskiarvot) /as Vain tässä riittänyt! Lainanhoitokulut, suurin lainakanta Lainanhoitokulut, pienin lainakanta Vuosikate (+korkokulut), suurin lainakanta Vuosikate (+korkokulut), pienin lainakanta Lähde: Tilastokeskus.

15 % Kuntien omavaraisuus-% ja suhteellinen velkaantuneisuus (%) kuntaa, joissa lainakanta oli suurin/pienin (aritmeettiset keskiarvot) % Omavaraisuus-%, suurin lainakanta Omavaraisuus-%, pienin lainakanta Kriisikuntamittari Suhteellinen velkaantuneisuus (%), suurin lainakanta Suhteellinen velkaantuneisuus (%), pienin lainakanta Lähde: Tilastokeskus.

16 Miten päätökset näkyvät talousluvuissa? Miten eri instrumentit näkyvät talousluvuissa? Perinteinen laina vs. elinkaarimalli, huomioita» Perinteinen laina näkyy tuloslaskelmassa korkokuluina ja rahoituslaskelmassa lyhennyksinä, korkoina, lainanottona ja investointina. Lisäksi poistot investointien kautta tuloslaskelmassa.» Elinkaarimallin kustannukset näkyvät tuloslaskelman palvelujen ostoissa. Liitetiedoissa vastuissa.» Vertailtavuus. Erilaiset konsernirakenteet.» Tuloslaskelma. Rahoituslaskelma. Tase. Tunnusluvut» Sidosryhmien syvennettävä osaamistaan tulos- ja rahoituslaskelman sekä liitetietojen avaamisessa. 16 IS

17 Tulos Oma tase PPP Toimintakulut Palvelujen ostot -1-1 Muut toimintakulut Toimintakate -1-1 Ei tuottoa mukana Jäännösarvo? Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut -4 Vuosikate -5-1 Poistot ja arvonalentumiset -5 Tilikauden tulos -1-1 Rahavirta Investoinnit -1 Lainat 1 Lyhennys -5 Ylläpito -1 Korot -4 Netto -1-1 Vaikutukset velkaisuuteen? Miten suhtaudutaan jatkossa velkaisuuden käsitteeseen eri instrumenteissa? Pitäisikö olla oma tunnusluku? 17 IS

18 Miten niitä pitää tulkita? Mihin pitää kiinnittää huomiota? Paljon tulkinnan varaa, sopimusten variaatiot Joitain linjoja» Ulkoistettu velka ei näy tunnusluvuissa kuin vuoteen 27 asti.» Näkyy tilinpäätöksen liitetiedoissa, vastuissa» Voidaanko verrata velkaan?» Miten valtiolla? Tuloslaskelman tunnusluvut, toiminta- ja vuosikate heikkenevät kun tulorahoitus heikkenee» Vuosikate/poistot» Vuosikate/as 18 IS

19 Vaikutuksia tunnuslukuihin jatkoa Rahoituslaskelman tunnusluvut» Toim ja inv. Rahavirta» Investointien tulorahoitus» Lainanhoitokate» Maksuvalmius? Taseen tunnusluvut» Omavaraisuusaste» Suhteellinen velkaisuus» Lainakanta 19 IS

20 Onko kunnilla mahdollisuutta selvitä tulevista taloushaasteista? Velkaisuudesta? Jos asukasluvun muutos pitkäaikaista, huolehdi vuosikatteen riittävästä suuruudesta ajoissa Asukasmäärän ennustaminen! Suurin ohjaava tekijä Investointitarpeiden suhde vuosikatteen riittämättömyyteen Tuotannon ohjaaminen, investointien / divestointien suunnittelu, ohjaaminen ja seuranta 2 IS

21 Onko kunnilla mahdollisuutta selvitä? jatkoa Pitkäjänteisyys vs. tempoilu Ei päällekkäisiä palveluverkkoja, hajautettu ja keskitetty JOT 21 IS

22 Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Tulorah. korjauserät -,54 -,45 -,45 -,45 -,45 -,45 -,45 Tulorahoitus 1,49 2,51 2,22 1,73 1,47 1,46 1,46 Investoinnit, netto -3,47-3,83-3,82-3,82-3,8-3,78-3,76 Rahoitusjäämä 1) -1,98-1,31-1,6-2,9-2,33-2,32-2,3 Lainakanta Rahavarat ,8 19,32 8,7,2 1,79-2,4,25 -,36 13,81 4,2 213* -26,49 2,64 8,3,22 2,67-2,57,29,39 15,58 4,86 214** -27,1 21,9 8,18,16 2,42-2,67,25 -,1 17,28 4,85 215** -27,44 21,64 7,66,6 1,93-2,77,25 -,6 19,43 4,81 1) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät /hp 216** -28,16 22,16 7,79 -,12 1,67-2,87,25 -,95 21,83 4,79 217** -28,95 22,96 7,95 -,31 1,66-2,97,25-1,7 24,23 4,76 218** -29,83 23,83 8,1 -,44 1,66-3,7,25-1,17 26,58 VK vaade kasvaa!!! 4,71 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO

23 Kiitos!! 23 IS