KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

Transkriptio

1 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut Kaikki muut kaupungin menot TOIMINTATUOTTOJEN (62,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Toimintatulot 12 % Rahoitustulot 1 % Valtionosuudet 50 % Verotulot 38 % Valtionosuudet: Verotulot: Toimintatulot: Käyttötalouden valtionosuudet Verotuloista kunnallisveron osuus on 86 %, kiinteistöveron osuus 7 % ja yhteisöveron osuus 7 % Kaupungin omasta palvelutuotannosta ym. saadut tulot

2 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä aloitti toimintansa vuonna Kiuruveden kaupungin maksuosuus kuntayhtymän kustannuksista oli vuonna 2015 yhteensä 33,9 milj. euroa, joka jakaantui seuraavasti: Erikoissairaanhoito 10,4 milj. euroa, josta KYS:n osuus 8,2 milj. euroa. Hoiva ja hoito 10,9 milj. euroa, vammaispalvelut 3,6 milj. euroa, vastaanottopalvelut 2,9 milj. euroa, aikuispsykososiaaliset palvelut 2,1 milj. euroa, perhepalvelut 2,1 milj. euroa, aikuissosiaalityö 0,6 milj. euroa, suun terveydenhuolto 0,6 milj. euroa, ympäristötoimi 0,4 milj. euroa ja kuntoutus 0,3 milj. euroa. Kaupungin menoista Sote menoihin kohdistuu suurin nousupaine tulevina vuosina. Siihen vaikuttavat muun muassa väestön ikääntyminen ja KYS:n suuret investoinnit. Vuoden 2019 alussa toteutuva sote- ja maakuntauudistus muuttaa rahoitusvastuun kunnilta maakunnalle. Noin puolet kaikista kaupungin tuloista ovat valtionosuuksia. Valtionosuuden leikkaukset vaikuttavat Kiuruveden kaupungin talouteen keskimääräistä enemmän. Toinen suuri tuloerä on verotulot, joiden määrään vaikuttaa eniten yleinen taloudellinen tila ja vireys. Molempiin isoihin tuloeriin valtionosuuksiin ja verotuloihin (=verorahoitus) vaikuttavat väestön määrä ja väestön ikärakenne. 2 TOIMINTAKULUJEN (25,4 milj. euroa) PALVELU- KESKUKSITTAIN ILMAN SOTEA 2016 Tekninen palvelukeskus - hallinto - rakennusvalvonta - tiet ja alueet - kiinteistöt - vesi- ja viemärilaitos Yleispalvelukeskus - yleispalvelukeskus - ruokahuolto - elinkeinojen kehittäminen - maaseutuhallinto - työllisyyden hoitaminen Opetus- ja sivistyspalvelukeskus - varhaiskasvatus - peruskoulutus - lukiokoulutus - sivistyspalvelut -vapaa-aikapalvelut Vuonna 2016 kaupungin oman toiminnan menoista suurin osa, 12,9 milj. euroa, käytettiin opetus- ja sivistyspalvelujen järjestämiseen. Yleispalvelukeskuksen osuus oli 6,6 milj. euroa ja teknisen palvelukeskuksen osuus oli 5,9 milj. euroa.

3 Kaupungin oman toiminnan menot olivat yhteensä 26,4 milj. euroa ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän maksuosuus oli 33,9 milj. euroa. Kaupungin oman toiminnan menoja on jatkuvasti supistettu sote menojen kasvun vuoksi. Tämän hetken tiedon mukaan sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien tuloveroprosentteja alennetaan noin 12,5 prosenttiyksiköllä. Myös valtionosuudet vähenevät merkittävästi. 3 Investoinnit ja niiden rahoittaminen: Vuoden 2016 investointimenot, jotka olivat noin 3,1 milj. euroa rahoitettiin tulorahoituksella (vuosikatteella). 35,0 milj.euroa LAINAMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA ,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Lainamäärän kasvu on selvästi taittunut. Tavoitteena on pienentää lainamäärää niin, että lainamäärä asukasta kohti on koko maan keskimääräistä tasoa. Vuonna 2016 kaupungin lainakanta oli (3.480) euroa/asukas, koko maan lainakanta oli (2.835) euroa/asukas. Suluissa ovat edellisen vuoden luvut. Vuonna 2016 kaupungin konsernin lainakanta oli (6.466) euroa/ asukas, koko maan konsernin lainakanta oli (5.975) euroa/asukas. Suluissa ovat edellisen vuoden luvut. Vuosikate on luku, jossa ovat mukana toimintatuotot, toimintakulut, verotulot ja valtionosuudet (verorahoitus) sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuosikate kertoo, kuinka paljon rahaa on käytettävissä poistoihin/investointeihin. Vuonna 2016 vuosikate pieneni ja investointimenot hiukan kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Grafiikka osoittaa, että vuosikate ei ihan kokonaan kattanut investointimenoja. Viimeksi yhtä hyvä tilanne oli vuonna 2009, jolloin asiaan vaikutti muun muassa tuloveroprosentin korotus.

4 VUOSIKATTEEN JA INVESTOINTIEN (NETTO) KEHITTYMINEN (euroa/asukas) euroa/asukas Vuosikate Nettoinvestoinnit Tilikauden yli - / alijäämät Alla oleva kuva esittää tilikauden yli- /alijäämät vuosina Kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää vielä noin 1,0 milj. euroa. TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄN / ALIJÄÄMÄN KEHITTYMINEN VUOSINA milj. euroa 1 0, ,5-1 -1,5-2

5 5 Vuoden 2016 tunnuslukujen vertailua Talouden tunnuslukujen vertailua 2016 (euroa/asukas) Kiuruvesi Iisalmi Sonkajärvi Vieremä P-Savo Koko maa Toimintakate, nettomenot Valtionosuudet Verotulot Vuosikate, käytettävissä poistoihin/investointeihin Taseessa yli-/alijäämää Konsernitaseessa yli-/alijäämää Investointimenot, netto Lainakanta Lainakanta, kuntakonserni Toimintakate on miinusmerkkinen luku, joka saadaan kun toimintatuotoista vähennetään toimintakulut. Iisalmen toimintakate on lähellä koko maan tasoa ja on huomattavasti pienempi kuin Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän. Kiuruveden toimintakate on 828 euroa/asukas suurempi kuin Iisalmen toimintakate (noin 7 milj. euroa). Vertailukunnista eniten verorahoitusta (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) sai Sonkajärvi euroa/asukas ja seuraavaksi eniten Kiuruvesi euroa/asukas. Vieremän verorahoitus oli euroa/asukas, Iisalmen euroa/asukas, Pohjois- Savon euroa/asukas, koko maan euroa/asukas. Lähteet: Kiuruveden kaupungin tilinpäätökset, Tilastokeskus, Kuntaliitto Ella Rautio-Kuosku talousjohtaja [email protected] p