Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet

Samankaltaiset tiedostot
Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Esityksen rakenne. Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym Yleisimpiä termejä. Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki leena.nissila@oph.

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

opetussuunnitelman perusteissa

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Oppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta

Monikielinen oppilas

Suomen sanoin monin tavoin SUOMI TOISENA KIELENÄ PERUSOPETUKSESSA

S2-OPPIMÄÄRÄ JA SEN HUOMIOIMINEN OPPILAAN ARVIOINNISSA

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Kielikasvatus ja OPS2016

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Kielellinen erityisvaikeus

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

JUVAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Hyväksytty sivistyslautakunnassa:

Avaus. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä. Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Kielelliset oppimisvaikeudet

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Kielet näkyviin ja kuuluviin

Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta?

Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen

FINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Työpaja 2: Varhentaminen, varhaiskasvatus, esiopetus

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEEN

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

opetussuunnitelman perusteet, järjestelyt ja rahoitus

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus Leealaura Leskelä Selkokeskus

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

Hau hau - hauva - musta koira murisee teoriaosa ja harjoituksia Lindforsin säätiö, 33. Ääninuppi palapelit Sari Satuli, 20

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

SUOMI TOISENA KIELENÄ ( S2)-OPETUS VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA, Ranua

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä

Sini Smolander FM, puheterapeutti MONIKIELISEN LAPSEN KIELELLINEN VAIKEUS ARVIOINNISTA KUNTOUTUKSEEN

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä

Transkriptio:

Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet Kristiina Pitkänen, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva 22.9.2016

Kielellistä vaikeutta vai toisen kielen oppimisen ongelmaa? ensisijaisesti kielellisen erityisvaikeuden määrittelyssä tarkoitetaan äidinkielen omaksumista laajemmat kielen kehityksen vaikeudet pitää todentaa (myös) omalla äidinkielellä näkyy molemmissa kielissä piirteet esiintyvät samantyyppisinä, eivät aina täysin samanlaisina Bi-SLI = Bilingual spesific language impairment simultaani ja peräkkäinen kaksikielisyys/monikielisyys

Kaksi- ja monikielisillä lapsilla esiintyy kielen kehityksellisiä ja neuropsykologisia häiriöitä sekä oppimisen ongelmia samassa määrin kuin yksikielisellä väestöllä. Suomea toisena tai jopa kolmantena kielenään omaksuvia maahanmuuttajataustaisia lapsia ohjautuu suhteellisesti yksikielisiä suurempi määrä diagnostisiin tutkimuksiin. Kielellisen vaikeuden erottaminen tavanomaisesta monikielisestä kehityksestä on vaikeaa, koska käytössä olevat arviointimenetelmät on suunniteltu ja standardoitu yksikielisten lasten arviointia varten. Monikieliset lapset päätyvät muita useammin erityisen tuen piiriin päivähoidossa ja koulussa. (Smolander & Kunnari & Laasonen, 2016)

Taitojen harjaantumattomuus sekoittuu helposti oppimisvaikeuteen: vähän aikaa sitten maahan tulleet oppilaat, joilla pohjaa akateemiselle oppimiselle on vähän tai ei ollenkaan Tyypillisesti kehittyvän kaksikielisen kehityksessä saattaa olla tietyssä vaiheessa havaittavissa samankaltaisia piirteitä kuin yksikielisillä, joilla kielellistä vaikeutta vertailutietoa maahanmuuttajataustaisten lasten tyypillisestä kielen kehityksestä aika vähän saatavilla esim. sanojen hakeminen ja epätarkka nimeäminen, äänteiden keston erottelu, taivutusvirheet, lyhyemmät lauseet, lauserakenteet ylidiagnosoinnin riski, turhat siirrot mm. erityisluokkiin puutteellisen kielitaidon takia Toisaalta riskinä myös odottelu ja kielenkehityksen poikkeavuuden selittely monikielisyydellä/maahanmuuttajataustalla oppimisen hitautta ei voi loputtomiin selittää pelkästään toisen kielen oppimisella tai maahanmuuttajataustalla

Kielellisten vaikeuksien kartoittaminen moniammatillista yhteistyötä kielellisten testien lisäksi kliinistä arviointia kokonaisvaltaista ja monipuolista arviointia kriittisyyttä olemassa olevien mittareiden käytössä ja erityisesti tulosten tulkinnassa oman kielen taidot - vanhempien ja oman kielen opettajan haastattelu - aiempi koulunkäynti- ja oppimishistoria - tulkin käyttö

suomen kielen taidot - S2-opettajan arvio - monipuolinen arviointi: kuunteleminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen, rakenne, sanavarasto - S2-taidot suhteessa annettuihin tehtäviin - taidot erilaisissa tilanteissa ei vain testeissä ja tehtävissä - dynaamisen arvioinnin merkitys nousussa Lukemisen ja nimeämisen arvioinnissa aina pidettävä mielessä oppijan sanavaraston laajuus/suppeus.

Vieraskieliselle suomen kielessä usein hankalaa: yksittäisten äänteiden, erityisesti vokaalien erottaminen - esimerkiksi etu- ja takavokaalien (y/u, ö/o, ä/a) erot - diftongit (ai, ei, ie) ja tietyt konsonanttiyhdistelmät (ks, sk) vokaalien ja konsonanttien kestovaihtelut tuli tuuli tulli; taka takka taakka sanavartaloiden vaihtelut (esim. vesi veden vettä) suomen kielen pitkäsanaisuus - yhdyssanat, johdokset, lukuisat päätteet ja liitteet

Kehittyvän kielen/oppijan kielen piirteiden ymmärtäminen tärkeää normatiivisesta näkökulmasta katsottuna monet kehittyvän kielen piirteistä ovat virheitä, mutta mutta virheiden syiden pohtiminen tärkeää, mutta niiden ehkäiseminen on S2-näkemysten vastaista. Ns. virheet kuuluvat oppimisprosessiin ja niitä ei tarvitse eikä edes voikaan ehkäistä. opettajan ymmärrettävä, miksi oppilas tekee jotain tiettyjä virheitä ja osattava ohjata niiden korjaamiseen ei ole helppo erottaa, milloin virheet kertovat maahanmuuttajan kielenoppimisen vaiheesta, milloin taas oppimisvaikeuksista

Tukea kielellisiin vaikeuksiin S2-opetus ja oman äidinkielen opetus lukitaitojen harjaannuttamiseen täsmäkuntoutusta - lukitaitojen opetus suomen kielellä ja/tai omalla äidinkielellä - äänne-kirjainvastaavuuden opettaminen lukemisen kannalta keskeistä alkuopetuksen ja erityisopetuksen välineitä ja keinoja myös toisen kielen opetuksessa vaikeuksien huomioiminen kaikessa opetuksessa jokaisen aineen opettaja on S2-opettaja tarvittaessa oppimissuunnitelma avuksi OPS 2016 tukimateriaali: http://edu.fi/perusopetus/aidinkieli/suomi_toisena_kielena 22.9.2016 Kristiina Pitkänen

Materiaaleja kielitaitotason arvioimiseen LAURAN PÄIVÄ Suomi toisena kielenä kartoitusaineisto esiopetusikäisille KIKE Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisena kielenä - opetukseen) SUOMI HALLUSSA? Perusopetuksen päättöarvioinnin opas suomi toisena kielenä - opettajille TASOLTA TOISELLE Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön suomi toisena kielenä opetuksessa

Meneillään olevia hankkeita Lapsen kielen tutkimuskeskus (Oulun yliopisto) - sanastotesti - epäsanojen toistotesti - kerrontatesti (pohjana COST-toimi IS0804) HelSLI-kaksikielisyys selvittää - minkälaista on tyypillinen toisen kielen kehitys - minkälainen suoriutuminen ennustaa parhaiten kielellisiä vaikeuksia - mitkä tekijät ovat yhteydessä suureen yksilölliseen vaihteluun - kuinka toimivia nykyiset suorat ja epäsuorat arviointimenetelmät ovat Lisäksi tuotetaan uusia arviointimenetelmiä ja viiteaineistoja diagnostiikan tueksi.

Materiaaleja S2-opetukseen OPH:n kommentoitu lista: http://www.oph.fi/julkaisut/2011/kommentoitu_luettelo_maahanmuuttajataustaisten_opetu ksen_ja_koulutuksen_materiaaleista_2011 S2-opettajien sivujen linkit verkkomateriaaleihin: http://www.s2opettajat.fi/linkit/verkkomateriaalit/ Edu.fi: http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/verkkoma teriaaleja_opetukseen Eri kustantajien sarjat

Sopivia materiaaleja Valteri-puodista KPL-materiaalit Marjamäellä-materiaalit Ella ja Elias materiaalit Lue, mieti, tee 1 Lue, mieti, tee 2 Nyt mää sanon! Lukemispelit 1 puheen polulta lukemisen tielle Kuuntele, muista, tee Kuuntele, muista, tee 2 Hä? Mitä nää sannoit? Tä? Sanokko uuelleen? Kielen kiemurat Lauselauta Esineviidakko Ympäri Ämpäri Ja taustamateriaaliksi opettajalle: Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä

Lähteinä mm. Nissilä & Sarlin (toim.); Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet OPH Arvonen, Katva & Nurminen; Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen PS-kustannus Aro, Siiskonen & Ahonen (toim.) Ymmärsinkö oikein? PS-kustannus Smolander & Kunnari & Laasonen; Näkökulmia kielellisten taitojen arviointiin ja kielellisen vaikeuden tunnistamiseen monikielisellä lapsella. Puhe ja kieli, 36:1, 57-75 (2016) Arkkila, Smolander, Laasonen; Monikielisyys ja kielellinen erityisvaikeus. Duodecim 2013, 129:200-7