Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus

2 Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö, jossa kielellinen oppiminen on hidasta ja kielellinen toimintakyky ikään nähden puutteellinen vaikka näönvarainen päättelykyky on normaali Seurannaisvaikutuksena voi haitata kaverisuhteita, tunteiden ilmaisua ja käsittelyä, uuden tiedon hankkimista ja hankitun tiedon osoittamista, oppimisen vaikeuksia Tampere Leena Ervast 2

3 Hämäävä puhe Puhe viivästyy noin 19%:lla lapsista Kielellinen erityisvaikeus n. 7% alle kouluikäisistä lapsista kyllä se puhe sieltä vielä tulee odotetaan ja katsotaan Tampere Leena Ervast 3

4 Miksi on syytä huolestua? On mahdollista että lapsen toimintakyky ei kehity lapsen edellytysten mukaisesti jos tukitoimet käynnistetään vasta kun on saatu diagnoosi on mahdollista (huomattava riski) että lapsen toimintakyky ei kehity lapsen edellytysten mukaisesti jos tukitoimet ovat vain puheterapian varassa (Asikainen & Ervast, 2010) Tampere Leena Ervast 4

5 On odotettavissa että lapsi ei opi ja lapsen toimintakyky ei kehity lapsen edellytysten mukaisesti jos tukitoimet päättyvät kun puhe alkanut kuulostaa normaalilta Tukitoimien tärkein osa on arjessa saatu tuki kielellisen oppimisen ja kielellisen toimintakyvyn puutteiden huomiointi ja kompensointi omassa arkiympäristössä (Asikainen & Ervast, 2010) Tampere Leena Ervast 5

6 On hyvä muistaa, että lieväasteinenkin kielellinen erityisvaikeus haittaa ilmaisua ja ymmärtämistä, koulunkäyntiä ja kaverisuhteita Tärkeää on, että kielellistä erityisvaikeutta epäiltäessä lasta tai nuorta tutkiva työryhmä on perehtynyt aihepiiriin hyvin! Vaikeusasteesta lisätietoa KH- suosituksen sähköisessä taustamateriaalissa Tampere Leena Ervast 6

7 Puheen kehittymiseen ja kielelliseen oppimiseen on perusteltua puuttua jo varhain Diagnosointi kriteerit ja hoitokäytännöt vaihtelevat suuresti -> tarve tehdä KH- suositus kielellisestä erityisvaikeudesta Tampere Leena Ervast 7

8 Käypä hoito- suositus: mitä ja miksi? valtakunnallinen hoitosuositus Suomalainen Lääkäriseura Duodecim tukee ja koordinoi suositusten laadintaa ja levitystä Tavoite: Tuottaa näyttöön perustuvia, suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvia hoitosuosituksia ja pitää niitä ajan tasalla. parantaa hoidon laatua ja vähentää hoitokäytäntöjen vaihtelua Suositukset ovat tukena käytännön työssä Tampere Leena Ervast 8

9 Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (SLI) käypä hoito suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen asettama työryhmä Marja Asikainen (pj), Leena Ervast (kokoava kirjoittaja), Timo Ahonen, Jorma Komulainen (KHtoimittaja), Krista Korhonen, Mirja Luotonen, Jaana Nopola- Hemmi, Mari Qvarnström, Erkki Vilkman, Tiina Walldén Valmistui toukokuussa 2010, Tampere Leena Ervast 9

10 Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (dysfasia) Nimen vaihtaminen Suomenkielinen nimi Kansainvälisen käytännön mukainen nimike (Specific Language Impairment, SLI) huomio siihen, että kyseessä on oleva häiriö on kielellinen vaikeus, joka haittaa lapsen tai nuoren toimintakykyä senkin jälkeen kun ns. arkipuhe on jo kehittynyt Ei ole siis vain puheen kehitykseen liittyvä ongelma (Asikainen & Ervast, 2010; Ervast & Asikainen, 2010) Tampere Leena Ervast 10

11 Varhainen toteaminen - varhaiset tukitoimet millään yksittäisellä seulontamenetelmällä ei löydetä luotettavasti kielellistä erityisvaikeutta tärkeää varhainen toteaminen -> tavoitteena löytää lapset, joilla on kehityksellisiä ongelmia, sillä ilman tukea riski oppimisen ongelmille ja muulle kehitykselle kasvaa Tampere Leena Ervast 11

12 Mikään näyttö ei tue ODOTETAAN JA KATSOTAAN toimintamallia vaan varhainen perheen ohjaus tai kielellinen interventio edistävät riskilasten kielellisten taitojen ja käyttäytymisen suotuisaa kehitystä B Kun vanhemmat tai päivähoidon hlökunta tms. epäilevät kielellistä erityisvaikeutta -> puheterapeutin arvio 2 v vuoden iässä, viim. 2,5v Tampere Leena Ervast 12

13 Lähiympäristön tukitoimet arjessa Oleellinen osa kielellisen erityisvaikeuden haittojen ehkäisyä Aloitetaan heti, kun on herännyt epäilys kielellisen kehityksen viiveestä tai poikkeavuudesta Kohdentuu kotiin/päivähoitoon Ohjaus ja perusterveydenhuollossa käynnistetty puheterapia jo ennen diagnoosia Tampere Leena Ervast 13

14 Ei pelkästään puheterapiaa vaan myös muuta tukea Pienet päiväkoti- ja opetusryhmät Meluhaittojen vähentäminen, kuunteluolosuhteiden parantaminen Koulussa vuorovaikutustaitojen tukeminen ja kielelliset ongelmat huomioiva opetus Opetusmuodon valinta Tampere Leena Ervast 14

15 Hoito ja kuntoutus Hyvään hoitoon kuuluu vanhempien informointi, vanhempien sitoutuminen ja aktiivinen osallistuminen sekä tukitoimet kodin ja lisäksi päivähoidossa ja koulussa Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma Tampere Leena Ervast 15

16 AAC- menetelmien käytön aloittaminen suositeltavaa aina, kun ymmärtämis- tai ilmaisuvaikeudet haittaavat vuorovaikutusta tai aiheuttavat esim. käytösongelmia Vaikeassa SLI: ssä AAC:n laaja käyttö on kuntoutuksen keskeinen väline Tampere Leena Ervast 16

17 Puheterapia lasten toimintakykyä arjessa voidaan tukea oikein kohdennetulla puheterapialla, vaikka tutkimusnäyttö tästä on vähäistä Puheterapian kesto, intensiteetti ja toteuttamistapa tulee suunnitella yksilöllisesti osana kuntoutussuunnitelmaa. Lääkärin johtaman moniammatillisen työryhmän on arvioitava terapian vaikuttavuutta, eikä vaikuttamatonta terapiaa tule jatkaa. Terapia voidaan jaksottaa, mutta sen tulee jaksojen aikana yleensä olla vähintään viikoittaista. Tampere Leena Ervast 17

18 Tutkimuksia puheterapian vaikuttavuudesta on tehty vielä vähän. Tutkimuksissa on yleensä tarkasteltu kielellisen erityisvaikeuden oirekuvaa rajattujen kielellisten taitojen osalta. Puheterapiasta on hyötyä lasten puheentuottoon liittyvien ongelmien kuntoutuksessa A. kuntoutuksen vaikuttavuudesta puheen ymmärtämisen ongelmissa on niukasti näyttöä Kuntoutuksen tavoitteena puheen ymmärtämisen ongelmissa tulee olla arjen toimintakykyä parantavien keinojen etsiminen Tampere Leena Ervast 18

19 Mitä hyötyä KH- suosituksesta on ja miten sitä voi hyödyntää arjessa? Tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta, sen diagnosoinnista, hoidosta ja kuntoutuksesta Suositukseen voi vedota hakiessaan palveluita lapselleen Taustamateriaalia hyödynnettäväksi työssä ja arjessa Tampere Leena Ervast 19

20 Suosituksen keskeinen sanoma Kielellinen erityisvaikeus on laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava ongelma. Puheen ymmärtämisen vaikeutta voi olla vaikea tunnistaa arjessa. Vaikka kielellinen erityisvaikeus on luotettavimmin diagnosoitavissa vasta 4- vuoden iästä lähtien, tukitoimet on aloitettava heti epäilyn herätessä. Tampere Leena Ervast 20

21 Diagnostiikka sekä kuntoutuksen ja muiden tukitoimenpiteiden suunnittelu edellyttää moniammatillista yhteistyötä Tärkeimmä ennustetta parantavat tekijät ovat: - riittävä ja varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa - riittävä ja oikein ajoitettu kuntoutus - kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteiden huomioon ottaminen koulussa Tampere Leena Ervast 21

22 Lähteet: Kiitos! Asikainen, M. & Ervast, L. (2010) Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen. Dysfasia, 3/2010; 5-9. Ervast, L. & Asikainen, M. (2010) Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (dysfasia) Käypä hoitosuositus. Puheterapeutti, 4/2010; s Yhteystiedot: Tampere Leena Ervast 22