Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus"

Anja Laine
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Outi Jalkanen Outi Jalkanen

2 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment, SLI, ent. dysfasia) on laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava ongelma. Kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin saa n. 7% esikouluikäisistä lapsista. (n suomalaista) Kielellinen erityisvaikeus on luotettavimmin diagnosoitavissa vasta neljän vuoden iästä lähtien. Outi Jalkanen

3 Epäile kielellisiä vaikeuksia kun lapsi jokeltelee vähän, jokeltelu on poikkeavaa tai lapsi ei käytä jokeltelua ottaakseen kontaktia muihin epäilet vaikeuksia kielellisessä ymmärtämisessä tai lapsi ei kiinnitä huomiota muiden puheeseen lapsi ei käytä eleitä ottaakseen muihin kontaktia lapsi ei leiki symbolista leikkiä (esimerkiksi keppi on hevonen) lapsen lähisukulaisilla on ollut kielellisen kehityksen ongelmia tai oppimisvaikeuksia lapsen tunne-elämän tai vuorovaikutustaitojen kehitys ei etene normaalisti. Outi Jalkanen

4 Käypä hoito-työryhmän mukaan kielellinen ongelma on vaikea, jos kolme vuotta täyttänyt lapsi ei pysty ilmaisemaan itseään sanallisesti tai hänellä on huomattava kielellinen ymmärtämisvaikeus taikka molemmat Normaalisti 3-vuotiaana puhe on lähes kokonaan ymmärrettävää eri aikamuotoja, verbin taivuttamista eri persoonissa, eri sanaluokan sanoja, jonkin verran virh. taivutusmuotoja osaa ilmaista esineiden paikan ja sijainnin käsky-, kielto-, ja kysymyslauseita, keskustelee sanallisesti kielellisen tietoisuuden alku: sana- ja loruleikit adjektiivien vertailumuotoja (iso-isompi-isoin) äänteistössä vielä kypsymättömyyttä

5 . jos kommunikoinnin vaikeudet haittaavat lapsen mahdollisuuksia osallistua arjen vuorovaikutustilanteisiin ja oppia uutta lapsi tarvitsee puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja lähes kaikissa tilanteissa Outi Jalkanen

6 haasteita Huomaanko puheen ymmärtämisen vaikeudet? Riittääkö että lapsi osaa toimia muiden mukana? Jääkö kielellinen vaikeus piiloon hiljaisuuden ja kiltteyden alle? Peittääkö ylivilkkaus kielen ongelmat? Entä monikielisen perheen lapset? Outi Jalkanen

7 Kommunikoinnin käyttötarkoituksia, vuorovaikutustilanteita 7

8 Haasteita Mihin tarkoitukseen itse käytän kieltä? Joudunko rajoittamaan koko ajan? Kyselenkö liikaa? Puhunko liikaa? Opetanko pääasiassa nimeämistä? Annanko riittävästi mallia myös muihin kielen käyttötarkoituksiin? Tuenko riittävästi vuorovaikutusta myös toisten lasten kanssa? Outi Jalkanen

9 Tukitoimien merkitys Tukitoimien tarve huomataan monesti vasta päivähoidossa. Tukitoimenpiteet on aloitettava heti epäilyn herätessä Ympäristöä muokkaamalla ja oikeanlaisilla toimenpiteillä pystytään vaikuttamaan poikkeavaan kielelliseen kehitykseen. Tukitoimien alkaessa jo ennen kolmen vuoden ikää pystytään myös ennaltaehkäisemään myöhempiä ongelmia (kielellisiä tai käyttäytymisen pulmia). Tuki ja kuntoutus on suunniteltava aina yksilöllisesti oirekuvan mukaan ja arkeen sopivaksi. Diagnostiikka sekä kuntoutuksen ja muiden tukitoimenpiteiden suunnittelu edellyttävät moniammatillista yhteistyötä. Tärkeimmät ennustetta parantavat tekijät ovat riittävä ja varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa riittävä ja oikein ajoitettu kuntoutus

10 Tukitoimia Tarkemmat tutkimukset Sopiva lapsiryhmä melun vähentäminen Lisähenkilö, avustaja Tukiviittomat Kuvat Kielellinen kuntoutus, yksilölliset tuokio Yhteistyö Outi Jalkanen

11 Moniammatillinen yhteistyö ja vanhemmat, haasteita Miten nivon eri toimijoiden ja vanhempien asettamat tavoitteet yhteen arjessa? Miten yhteistyötä voisi kehittää? Miten tieto välittyy kaikille: kalenteri?, reissuvihko? videointi? Miten kaikki toimisivat samalla tavalla? Outi Jalkanen

12 Haasteita lisää Miten kannustan vanhempia? Miten saadaan kaikki sitoutumaan? Mistä saan sisua AAC:n käyttöön kun lapsi ei näytä kiinnostuneelta asiasta? Materiaaliongelmat: Mitä kuvia, mistä saadaan, kuka tekee kuvastot, millaiset, millä ajalla, kuka maksaa? Miten tukea lasten keskinäistä kommunikaatiota? Outi Jalkanen

13 Haasteita Onko merkkivarasto riittävä? Kuka määrittelee mitkä merkit otetaan käyttöön? Rajoitanko ilmaisua? Ovatko merkit vain yksisuuntaisessa käytössä? Outi Jalkanen

14 Muista vuorovaikutustilanteissa: Pysähdy Outi Jalkanen

15 odota Keskity vain lapseen, älä puhu ylitse Huomaa aloite, anna tilaa reagoida Muovaa oma ilmaisusi lapsen tasolle Varmista että lapsi ymmärsi Auta tarvittaessa Outi Jalkanen

16 Houkuttele yrittämään Tee tilanne motivoivaksi Anna valintamahdollisuuksia Anna jokin luottotehtävä, esim. syömään kutsuminen, ruokalistan kertominen Millainen palkkio kannustaa? Outi Jalkanen

17 Anna mallia Lapsi oppii kommunikoimaan vain saamalla mallia ympäristöstä Mallin antamisessa ympäristön tulisi olla aina hieman lapsen taitoja edellä toista, täydennä ja lisää, muista käyttää kaikkien sanaluokkien sanoja Mallia antamalla osoitamme että hänen kommunikointitapansa on arvokas Emme voi vaatia lapsen käyttävän jotakin kommunikaatiotapaa jos emme sitä itsekään 17 käytä Outi Jalkanen

18 Pidä huoli tärkeimmästä työkalustasi Tärkein työkalu olet sinä itse! Muista huoltaa sitä! Hyvää joulun odotusta! Outi Jalkanen

Samankaltaiset tiedostot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän