Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Transkriptio

1 Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Tiina Pilbacka-Rönkä

2 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten Tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta Valmistava opetus on tarkoitettu oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito eri riitä oppiaineiden opiskelemiseen perusopetuksen ryhmässä opiskeluvalmiudet tarvitsevat harjaannusta Valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden lukuvuoden oppimäärää 6-10 vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetukseen, lähellä ikätasoa olevalle vuosiluokalle.

3 Valmistava opetus (Ops 2009) -Voidaan järjestää, ei ole velvoite -myös 16-v. täyttäneille, myös yhdelle oppilaalle, myös Suomessa syntyneille, ei vaadi oleskelulupaa Voi osallistua -oman äidinkielen opetukseen ja s2- ja opetukseen, mutta ei saa valtionosuutta. -Oppiaineita (esim. 7. lk) voi suorittaa erillisessä tutkinnossa Tiina Pilbacka-Rönkä

4 VALMISTAVA OPETUS Rahoitetaan oppilaskohtaisella valtionosuudella - opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätty yksikköhinta kaksinkertaisena (RL 17 ) Opetuksen järjestäjä päättää järjestämisestä - ei kuntien velvollisuus opetusryhmien koosta (OPH:n suositus 8-10 oppilasta) Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistui syyskuussa 2015 noin 3480 oppilasta, syksyn 2015 perustettiin yli 50 uutta ryhmää Paikallisessa OPS:ssa kuvataan opetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt, sekä periaatteet oppilaan oman-opinto-ohjelman laatimiseksi OPH: Usein kysyttyä valmistavasta opetuksesta us

5 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) Oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. Oppimäärän tarpeen selvittämisessä huomioidaan myös seuraavat näkökulmat: - oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin tai joillakin kielitaidon osa-alueilla, jolloin oppilaan osaaminen ei anna vielä edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai - Oppilaan suomen kielen taito ei anna edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus - oppimäärän opiskeluun. Kunkin oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. - Valtionavustus 3h/vk/4 oppilasta. Max 6 vuotta. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista.

6 S2- oppimäärän järjestäminen Opetusjärjestelyiden lähtökohtana ovat oppilaan oppimistarpeet ja kielenoppimisen vaihe Jos oppilaan peruskielitaidossa on isoja puutteita, hän yleensä hyötyy erillisestä S2-opetuksesta. Oppilaan kielitaidon vahvistuessa, häntä voidaan integroida yhä enemmän suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen ryhmään. S2-oppimäärän opetus voidaan järjestää esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Oppilas opiskelee koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärän S2-ryhmässä. S2-opettaja vastaa koko oppimäärän tavoitteiden ja sisältöjen toteutumisesta sekä oppilaan oppimisen arvioinnista. Oppilas opiskelee osan äidinkielen ja kirjallisuuden tunneista S2-ryhmässä ja osan suomen kielen ja kirjallisuuden ryhmässä. Tällöin luokanopettaja tai äidinkielen opettaja ja S2-opettaja suunnittelevat opetuksen yhdessä. He vastaavat oppilaan oppimisen arvioinnista yhdessä. (Ylemmillä vuosiluokilla voidaan hyödyntää myös jaksojärjestelmää: oppilas voi opiskella joissakin jaksoissa kokonaan suomen kielen ja kirjallisuuden ryhmässä ja joissakin jaksoissa taas kokonaan S2-ryhmässä.) S2-opetusta voidaan antaa myös luokanopettajan tai äidinkielen opettajan ja S2-opettajan samanaikaisopetuksena. Opetuksen suunnittelu ja oppilaan oppimisen arviointi tehdään opettajien yhteistyönä. ena_kielena

7 7

8 Oman uskonnon opetus - Oppilaalla on oikeus saada myös oman uskontokuntansa mukaista opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme ja vanhemmat pyytävät opetuksen järjestämistä Tiina Pilbacka-Rönkä

9 Kielitaidon omaksuminen Perusopetukseen siirtyvä lapsi tai nuori on kielitaidon kehityksessä alkuvaiheessa ja omaksuminen jatkuu koko perusopetusajan. Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää n. 5 7 vuotta. Kaikki kielelliset virikkeet kehittävät lapsen yleistä kielikykyä Oppilas voi tarvittaessa edetä osassa oppiaineista, esimerkiksi vieraissa kielissä tai matematiikassa, omaan tahtiinsa ja osallistua oman luokkatason opetukseen niissä aineissa, joissa se on mahdollista. Oppimissuunnitelman mukainen opetus ja tuki eri aineissa voi tarvittaessa jatkua useamman vuoden.

10 Maahanmuuttajien koulumenestys Kantaväestön oppilaiden kaikkien aineiden keskiarvo keskimäärin 0,35 numeroa ja lukuaineiden keskiarvo keskimäärin 0,42 numeroa korkeampi kun vieraskielisillä oppilailla Ero on suurin reaaliaineissa: historiassa, biologiassa, maantiedossa Pienimmät erot ovat taito- ja taideaineisiin kuuluvissa käsityössä ja kuvataiteessa Kielten arvosanat jopa parempia (paluu- ja toisen polven maahanmuuttajilla) kuin kantaväestöllä

11 Koulutukseen hakeminen ja pääseminen Maahanmuuttajanuoret hakevat ja pääsevät lukiokoulutukseen heikommalla koulumenestyksellä kuin kantaväestön nuoret Toisen asteen ulkopuolelle jäämisen riski suhteessa kantaväestöön on maahanmuuttajaryhmillä yleensä noin kaksinkertainen Vieraskielisistä on työn ja koulutuksen ulkopuolella lähes kaksinkertainen osuus verrattuna kantaväestöön Vieraskielisistä pojista on työttöminä selvästi useampi kuin kantaväestön pojista

12 What works in Migrant Education? OECD 2009 Merja Koivisto, Valteri Maahanmuuttajaoppilaiden keskittämisellä on havaittu olevan negatiivinen vaikutus sekä kantaväestön että maahanmuuttajien oppimistuloksiin. Maahanmuuttajaoppilaiden vanhempien puutteellinen tieto kansallisesta koulujärjestelmästä esteenä. Opettajien hyvä ammattitaito ja pitkä kokemus korreloivat oppimistulosten kanssa. Maahanmuuttajataustaisilla opettajilla positiivista vaikutusta oppilaiden oppimistuloksiin.

13 Lähde: Arvonen, A., Katva, L., Nurminen, A. 2010: Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Jyväskylä: PSkustannus.l

14 Linkkejä OKM:Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi - kipupisteet ja toimenpide-esitykset Osallisena Suomessa hankkeen arviointiraportti 2013.pdf OPH: Ohjausmateriaalia erityisopetukseen