SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

2 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan opetuksen lähtökohdat 2. Opetusjärjestelyt 3. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3.1 Yleiset tavoitteet 3.2 Oppiaineet Suomi toisena kielenä Muut oppiaineet 4. Opinto-ohjelma ja oppimissuunnitelma 5. Opiskelun yleinen tuki 5.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 5.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 5.3 Oppilashuolto 5.4. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 6. Arviointi 7. Todistukset 8. Liitteet 1

3 1. Valmistavan opetuksen lähtökohdat Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu vasta maahan tulleille oppilaille sekä sellaisille Suomessa syntyneille tai alle kouluikäisinä Suomeen tulleille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joilla ei puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi ole vielä edellytyksiä opiskella perusopetuksen ryhmässä. Opetusta annetaan vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille 1000 tuntia. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Valmistavan opetuksen tehtävänä on luoda oppilaalle turvallinen oppimisympäristö, joka antaa hänelle mahdollisuuden tutustua ja sopeutua suomalaiseen kouluun, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Valmistavassa opetuksessa oppilas saa kielelliset, tiedolliset, sosiaaliset ja työskentelyn perusvalmiudet eteenpäin siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa opetus noudattaa soveltuvin osin esiopetuksen tai perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Valmistavassa opetuksessa painotus on suomen kielen ja mikäli mahdollista myös lapsen oman äidinkielen kehittämisessä, samalla tuetaan mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Opetusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon oppilaan ikä, mahdollinen aikaisempi koulunkäynti, kulttuuritausta ja opiskelutottumukset. 2. Opetusjärjestelyt Valmistavan luokan ryhmäkoko on yleensä kymmenen oppilasta ja opetusta annetaan pääsääntöisesti omissa ryhmissään esiopetus-, alakoulu- ja yläkouluikäisille maahanmuuttajaoppilaille. Valmistavaa opetusta annetaan noin yhden lukuvuoden ajan. Opetuskieli on suomi. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita voidaan integroida lähinnä ikätasoaan vastaaviin perusopetuksen ryhmiin henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaan. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy yleisopetukseen tai muuhun hänelle soveltuvaan opetukseen. 2

4 3. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3.1 Yleiset tavoitteet Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavan opetuksen pääpaino on kaikilla oppilailla suomi toisena kielenä opiskelussa. Yhdessä suomi toisena kielenä - opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle Opetuksessa on otettava huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja oppimistaustaltaan erilaisia. Opettajan on eriytettävä opetustaan oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Vähän tai ei lainkaan koulua käyneiden maahanmuuttajalasten ja -nuorten oppimissuunnitelmassa tavoitteet asetetaan siten, että oppilas saa omalta tasoltaan lähtevää opetusta. Opetuksen pääpaino on suomi toisena kielenä, oppimisen ohella luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa sekä niissä perusasioissa, jotka tukevat arkitilanteissa selviytymistä, kotoutumista ja oppijan identiteetin kehitystä. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen on varattava riittävän pitkä aika. 3.2 Oppiaineet Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Jokaisella oppilaalle laaditaan oma oppimissuunnitelma (liite 1). Oppilaan oman äidinkielen tunteja ei lasketa oppilaan viikoittaiseen kokonaistuntimäärään. 3

5 3.2.1 Suomi toisena kielenä Suomen kielen opintojen tavoitteena on kielitaidon tasojen kuvausasteikolla (liite 2) taso A1.3 -A2.1, joka kuvaa keskimäärin oppilaan osaamista valmistavan opetuksen päättyessä. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Oppilaalla on mahdollisuus opiskella suomen kieltä sekä ohjatuissa ryhmätilanteissa että luonnollisissa viestintä-tilanteissa suomenkielisten lasten ja aikuisten kanssa. Vaihtelevat työtavat harjaannuttavat eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevia lapsia käyttämään kielen eri osa-alueita monipuolisesti. Erilaiset työmenetelmät kotouttavat lapsia suomalaiseen kulttuuriin ja totuttavat vertailemaan suomalaista kulttuuria muihin kulttuureihin. Opetus noudattaa soveltuvin osin esiopetuksen tai perusopetuksen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmaa. Perusopetuksessa suomi toisena kielenä -opetus ei valmistavalla luokalla rajoitu suomi toisena kielenä -oppiaineeseen, vaan suomen kieltä ja sanastoa opetetaan ja opitaan myös muissa oppiaineissa. Sisältöjen valintaa ohjaavat oppilaan oletettu vuosiluokka perusopetuksessa sekä ko. vuosiluokan keskeiset käsitteet eri oppiaineissa. Suomen kielen alkeissisällöt minä, koti, perhe asuminen, ruoka, vaatteet tervehtiminen, kiittäminen, pyytäminen aakkoset ja lukusanat liikkuminen ja asiointi kulkuvälineet, kauppa, puhelin määrä, hinta ja aika viikonpäivät kuukaudet värit ja perusadjektiivit ruumiinosat ja sairaudet alustavasti suomalaista kulttuuria, esimerkiksi juhlapyhiä ja tapoja sekä suomalaisille tärkeää luontoa ja ympäristöä 4

6 Kuullun ymmärtäminen ja puhuminen suomen kielen ääntämisen harjoittelu kysymysten ja vastausten harjoittelua perussanasto: ruoka, vaatteet, perhesanasto, perusverbit kysymyssanat, suuntasanat tervehdykset, ja kohteliaisuusfraasit, käskyt, kehotukset, ohjeet aikasanat tunteiden ilmaiseminen erityisesti suullisen ilmaisun harjoittaminen Lukeminen ja luetun ymmärtäminen arki elämän ja koulun kannalta keskeisten sanojen, lauseiden ja lyhyiden tekstien lukeminen suomen kielen isot ja pienet kirjaimet äänteiden yhdistäminen toisiinsa ja tavujen rakentuminen ääntäminen ja erityisesti oppilaan äidinkielestä puuttuvien äänteiden harjoittelu oikea lukusuunta tuttujen suomen kielen sanojen ja lauseiden lukeminen äänne- ja tavutasolta edeten kohti sana-lause- ja tekstitasoa Kirjoittaminen isojen ja pienten kirjainten kirjoittamisen opettelu suomen kielen keskeisten äännepiirteiden kirjoittamisen harjoittelu (pitkät ja lyhyet vokaalit, yksinäis- ja kaksoiskonsonantit, diftongit) motoristen taitojen harjoittelu on myös tarpeen, jos hienomotoriset taidot ovat kehittymättömiä tietokoneella kirjoittaminen voi auttaa motoriikan kehittämisessä kirjoitetaan helppoja sanoja myös sanelun mukaan ja harjoitellaan alussa sanojen ja lauseiden jäljentämistä ja myöhemmin myös niiden tuottamista 5

7 3.2.3 Muut oppiaineet Muiden oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin esiopetuksen tai perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opiskelun lähtökohtana pidetään oppilaan ikää sekä hänen hallitsemiaan tietoja ja taitoja. Opetuksessa hyödynnetään kunkin oppilaan tiedot omasta kieli- ja kulttuuritaustasta, historiasta, yhteiskunnasta ja luonnosta. Sisältöjä suunniteltaessa on otettava huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Oppilas integroidaan yleisopetuksen ryhmiin valmiuksiensa mukaan. Matematiikka Matematiikan opiskelun lähtökohtana ovat oppilaan hallitsemat tiedot ja taidot. Sisältöjen ja tavoitteiden määrittelyssä otetaan huomioon paitsi oppilaan valmiudet myös oletettu vuosiluokka. Opiskelun keskeinen sisältö, varsinkin alkuvaiheessa, on omaksua matemaattiset käsitteet ja sanasto taivutusmuotoineen suomen kielellä. Opetuksessa tulee käyttää systemaattisesti täsmällisiä käsitteitä ja kieltä, joita oppilastakin rohkaistaan käyttämään. Oppilaan oppimisprosessia helpotetaan ja syvennetään erilaisten havaintovälineiden ja toiminnallisten menetelmien avulla, joiden kautta matematiikan oppiminen liitetään oppilaan arkipäivään. Asioista keskustellaan ja itsenäistä työskentelyä sekä ryhmätöitä opetellaan. Matematiikan opetuksessa oppilasta pyritään ohjaamaan itsenäiseen päättelyyn ja ongelmanratkaisuun sekä oman oppimisprosessinsa eri vaiheiden tunnistamiseen. Opetuksen yhteydessä on luontevaa kiinnittää huomiota ajan käsitteeseen, koska eri kulttuureissa käsitys ajasta ja täsmällisyydestä vaihtelee. Taito- ja taideaineet Taito- ja taideaineet ovat tärkeä osa valmistavaa opetusta. Niillä on suuri merkitys oppilaan itsetunnon ja motivaation kannalta, koska näissä aineissa oppilas voi ilmaista itseään ja näyttää osaamistaan, vaikka hänen suomen kielen taitonsa olisi vielä hyvin rajallinen tai muiden oppiaineiden osaaminen olisi heikkoa. Luonteeltaan toiminnallisina ja konkreettisina taito- ja taideaineet tukevat oppilaan integroitumista suomalaiseen kouluyhteisöön ja edistävät myös suomen kielen ja muiden aineiden oppimista. 6

8 Perusopetuksen yleistavoitteiden saavuttamiseksi valmistavan opetuksen oppilaille tulee antaa tilaisuus oman kulttuurinsa esilletuomiseen taito- ja taideaineiden tunneilla. Kaikkien taito- ja taideaineiden yhteydessä opitaan kullekin aineelle ominaisia käsitteitä ja sanoja sekä ohjeiden ymmärtämistä ja noudattamista. 4. Opinto-ohjelma ja oppimissuunnitelma Valmistavassa opetuksessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma (liite 1). Kuusivuotiaiden valmistavassa opetuksessa oppimissuunnitelmana käytetään Lapsen esiopetuksen suunnitelmaa. Lapsen esiopetuksen suunnitelmassa kartoitetaan lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet. Oppimissuunnitelmassa määritellään lisäksi, oppilaan lähtötaso, henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisen väliajoin sekä henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia oppilaan kotoutumissuunnitelman osaksi. 5. Opiskelun yleinen tuki 5.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Vanhemmille kerrotaan suomalaisista kasvatuskäytännöistä, koulusta ja sen toiminnasta, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä sekä oppilaan oppimissuunnitelmasta, tarvittaessa tulkin avulla. Vanhemmat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen ja arviointiin Yhteistyö muiden tahojen kanssa Koulun, kodin ja palvelutuottajan välisessä yhteistyössä korostuu yhteinen vastuu lapsesta. Yhteistyötä tehdään SPR:n vastaanottokeskuksen ohjaajien kanssa, kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon, tulkkipalvelujen, erilaisten kansalaisjärjestöjen, sekä seurakuntien kanssa. 7

9 Valmistavassa opetuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan kaupungin tarjoamia liikunta- ja kulttuuripalveluja kuten esim. uimahallia, kirjastoa, teattereita, konsertteja, museoita, taidenäyttelyitä Oppilashuolto Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat kuuluvat koulun oppilashuoltopalvelujen piiriin. Valmistavassa opetuksessa tulee kiinnittää erityistä huomioita oppilaiden ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja tarvittavat tukitoimet tulee käynnistää ajoissa ja tehokkaasti. Huoltajille annetaan riittävät tiedot suomalaisen koulun sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Mikäli oppilaalla on erityisen tuen tarvetta, hänellä on mahdollisuus osallistua yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetukseen laaja-alaisen erityisopettajanjohdolla. Erityisen tuen tarve, toteutustapa ja seuranta kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan. Mikäli valmistavan opetuksen päättyessä oppilaalla on vielä erityisen tuen tarvetta, hänelle voidaan tehdä erityisopetuspäätös. 6. Arviointi Perusopetuksen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarviointia. Arvioinnin tulee olla ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehittävää. Oppilaan suomen kielen taitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikolla. (liite 2) Opettajan suorittaman arvioinnin tulee perustua jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin. 8

10 7. Todistukset Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus (liite 3). Valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja sisältö sekä kielitaidon taso. 9

11 LIITE 1 Oppilaan oma oppimissuunnitelma Maahanmuuttajataustainen oppilas Saarijärven kaupunki 10

12 Nimi Syntymäaika Huoltajat Osoite ja puhelinnumero Perhetilanne Sisarukset Äidinkieli Muu kotikieli Kotimaa Tullut Suomeen Uskonto Kansalaisuus Erityisruokavalio Lisätiedot 11

13 Oppilaan taustatiedot Aiempi koulunkäynti Vahvuudet Tarvitsee harjoitusta Tukitoimet 12

14 Opetus Valmistava opetus Tavoitteet 13

15 Olemme yhdessä sopineet oppilaan omasta oppimissuunnitelmasta Aika ja paikka Huoltaja/Huoltajat Opettaja Tämän suunnitelman tiedot saa antaa tiedoksi muille toimielimille Kyllä Ei 14

16 LIITE 2 15

17 16

18 17

19 18

20 19

21 20

22 21

23 22

24 23

25 24

26 LIITE 3 Saarijärven kaupunki VALO -luokka Todistus perusopetukseen valmentavasta opetuksesta Nimi Syntymäaika Osoite Huoltaja Huoltaja Äidinkieli Uskonto Oppilas on saanut opetusta seuraavissa aineissa, laajuus ja sisältö Kielitaidon taso Oppilas siirretään (koulu ja vuosiluokka) Päivämäärä Opettaja 25