Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus Leealaura Leskelä Selkokeskus

Transkriptio

1 Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus Leealaura Leskelä Selkokeskus

2 Yli puoli miljoonaa ihmistä Selkokieltä tarvitsee Suomessa jopa henkilöä (Selkokeskus 2014). Selkokielen tarvearvio perustuu eri kohderyhmiä koskeviin tilastotietoihin (esim. Tilastokeskus, Kelan tiedot Suomen väestöstä, järjestöjen arviot) sekä lukutaitotutkimuksiin (PISA 2009 ja 2012 sekä PIAAC 2012).

3 Selkokieltä tarvitsevat monet maahanmuuttajat, jotka opiskelevat suomea tai ruotsia toisena kielenä muistisairaat sekä hyvin iäkkäät ihmiset kehitysvammaiset tai autismikirjon henkilöt lapset ja nuoret, joilla on kielellinen erityisvaikeus afasiaa sairastavat henkilöt henkilöt, joilla on lukemisen vaikeuksia henkilöt, joilla on oppimisen, keskittymisen tai hahmottamisen ongelmia. 3

4 Selkokielen tarve kasvaa Yhä useampi suomalainen on yli 65-vuotias. 2015: 19,9 prosenttia väestöstä 2030: 26 prosenttia väestöstä (yli 80-vuotiaita Suomessa vuonna 2017: ) Suomi on yhä useammalle vieras kieli. 2010: vieraskielistä henkilöä 2017: vieraskielistä henkilö 4 Heikosti lukevien määrä kasvaa. Suomen sijoitus lukutaitotutkimuksissa on pudonnut etenkin poikien kohdalla, OKM on perustanut lukutaitofoorumin ongelmaa ratkomaan. Lähteet: Tilastokeskus ( opetusministeriö ( /),

5 Syrjäyttääkö vaikea kieli? Hallintolain 9 pykälän mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tarkoittaako se selkokieltä? Mitä tuleva julkishallinnon digitaalisten palveluiden saavutettavuuslainsäädäntö sanoo selkokielestä? 5

6 Selkokieli on yksi suomen kielen muoto

7 Mitä on selkokieli? Selkokielen mittarissa on 105 selkokielen arviointikriteeriä: Tekstikriteerit 31 kriteeriä: Miten tekstistä rakentuu helposti luettava, hahmotettava ja omaksuttava kokonaisuus? Leksikaaliset kriteerit 20 kriteeriä: Millaiset sanat ovat helppoja ja miten niitä voi tekstissä käyttää ja selittää mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla? Morfologiset ja syntaktiset kriteerit 29 kriteeriä: Mitkä kielelliset rakenteet ovat helppoja ja ymmärrettäviä? Visuaaliset kriteerit 24 kriteeriä: Millainen taitto ja kuvitus tukee tekstin ymmärtämistä?

8 Esimerkki yleiskielestä ja selkokielestä Yleiskielellä Kela maksaa suoraan koulutuksen järjestäjälle sen osan koulumatkatuesta, joka on myönnetty koulukuljetuksen perusteella. Koulutuksen järjestäjälle korvataan koulukuljetuksesta aiheutuneet kustannukset, joista on vähennetty kuukausittainen maksuosuutenne 43 euroa. Koulutuksen järjestäjälle suoraan maksettava osuus on koulumatkatukeanne. Selkokielellä Kun käytät koulukuljetusta, Kela maksaa koulumatkatuen suoraan koulutuksen järjestäjälle. Koulukuljetus maksaa sinulle itsellesi enintään 43 euroa kuukaudessa. 8

9 Selkotoiminta Suomessa 9 Selkokeskus, 6 työntekijää: Tekstien muokkaus selkosuomeksi Ilmainen tarkistus ja selkotunnuksen myöntäminen selkokielen kriteerit täyttäville julkaisuille (selkosuomi ja -ruotsi) Koulutus, neuvonta, asiantuntijapalvelut Selkokielen kehittäminen Selkoaineistojen tuottaminen ja jakelu Selkokielen neuvottelukunta, selkokielen asiantuntijaverkosto Kohderyhmien kielellisten ja viestinnällisten oikeuksien edistäminen Selkosanomien julkaisu, LL-Bladetin julkaisu (yhdessä LL-Centerin kanssa) Selkokirjallisuuden valtiontuen jakaminen ja selkokirjallisuuden edistäminen Suomessa Kohderyhmien lukemisen edistäminen (Yhdessä-toiminta, lukutukitoiminta)

10 Selkotoiminta Suomessa LL-Center, 3,5 työntekijää (FDUV): Tekstien muokkaus selkoruotsiksi Selkoruotsiin liittyvä koulutus, neuvonta ja asiantuntijapalvelut Kohderyhmien kielellisten ja viestinnällisten oikeuksien edistäminen LL-Bladetin julkaiseminen yhdessä Selkokeskuksen kanssa Ruotsinkielisten selkoaineistojen selkotunnustarkistukset Kohderyhmien lukemisen edistäminen 10

11 Selkokielen kolme vaikeustasoa 11 Helpoin selkokieli tavoittelee kaikkein yksinkertaisinta kielellistä ilmaisua suunnataan kaikkein heikoimmille lukijoille on määritelty kielellisiltä periaatteiltaan muita tasoja tiukemmin. Perusselkokieli on vaikeudeltaan keskitasoista on suunnattu useimmille selkolukijoille on selkokielen mittarissa määritelty. Vaativa selkokieli on kielelliseltä ilmaisultaan edeltäviä tasoja monimuotoisempaa, mutta edelleen yleiskieltä helpompaa on suunnattu lukijoille, joilla on lievempiä kielen ja lukemisen vaikeuksia kielellisiltä määrittelyiltään edellisiä tasoja joustavampi.

12 Ensimmäinen asia on suomen kieli. Kieli on valoa, joka avaa ovia. Kieli tekee sinut näkyväksi muille ihmisille. Theresa Ngouth, Vuoden pakolaisnainen