PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA"

Pentti Ranta
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa arjen vuorovaikutustilanteissa, kun hänelle puhutaan ja häntä kuunnellaan, hänelle vastataan ja häneltä kysytään sekä leikkimällä, laulamalla ja lukemalla hänen kanssaan. Kielellinen kehitys on hyvin yksilöllistä, jokaisen lapsen kieli ja puhe kehittyvät omaan tahtiinsa. Kehityksen vaiheet kulkevat samassa järjestyksessä, mutta aikataulu vaihtelee suuresti. Puhuminen alkaa silloin, kun lapsi on siihen kypsä. 1

2 LAPSEN KIELELLISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN KOTONA Lapsi oppii kieltä toiminnassa ja tekemisessä. Lapsi oppii äidinkieltään, kun hän kuulee sitä eri tilanteissa ja kokemuksissa. Lapsen on helpompi seurata ja ymmärtää aikuisen puhetta, kun puhe liittyy tekeillä olevaan asiaan tai toimintaan. Aikuisen on hyvä nimetä asioita, kokemuksia ja elämyksiä lapselle. Vauvalle pitää puhua hoitotilanteissa; kerro mitä teet, nimeä asioita yms. Käytä ilmeikästä ääntä ja katso lasta silmiin hänelle puhuessasi. Loruttele ja laula vauvalle, näin äidinkielen rytmi tulee hänelle tutuksi. Vastaa vauvan aloitteisiin; ääntelyyn ja eleisiin. 2

3 Juttele lapsen kanssa Aikuisella pitää olla aikaa keskustella lapsen kanssa. Erillistä aikaa sille ei tarvitse varata, sillä keskustelun voi liittää kaikkiin arkiaskareisiin. Lapsi ymmärtää näkemänsä, mutta aikuinen voi auttaa hänen ajattelunsa ja puheensa kehittymistä sanomalla asiat ääneen. Puhuvan lapsen kanssa voidaan muistella erilaisia tapahtumia, suunnitella tulevaa ja keskustella tavallisista arkipäivän tapahtumista. Aikuinen voi toistaa lapsen sanoja, muodostaa lapsen sanasta kokonaisen lauseen ja laajentaa keskustelua lasta kiinnostavista aiheista. 3

4 Leiki lapsen kanssa Kielen ymmärtäminen ja puhuminen harjaantuvat leikin avulla. Lapsi oppii leikkimällä; leikin avulla harjaantuu tarkkaavaisuus, käsien käyttö, syyn ja seurausten ymmärtäminen yms. Leikki kehittää lapsen taitoja, tietoja ja mielikuvitusta. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuista leikkiin, aikuinen voi sanoa leikissä tapahtuvat asiat ääneen. Leikkimisessä tärkeintä on toiminta, ei väline. Vanhemman seura ja mukanaolo sekä yhdessä tekeminen ovat tärkeämpiä kuin lelut. Pienen lapsen saa kuitenkin usein houkuteltua leikkiin jonkin lelun avulla. 4

5 Lue lapselle Lukeminen ja kuvien katseleminen yhdessä aikuisen kanssa tukevat lapsen kielellistä ja sosiaalista kehitystä. Aluksi lukeminen on kuvakirjan katselua; kuvasta nimetään erilaisia asioita, lasta voi pyytää näyttämään kuvasta jotakin tai näyttämään itseltään tai huoneesta jonkin saman asian kuin kuvassa on. Kuvan asioista voi laajentaa keskustelua esimerkiksi esineiden käyttötarkoituksiin. Yhteisten lukuhetkien avulla voi laajentaa lapsen sanavarastoa, auttaa lasta keskittymään ja kertomaan kuvista. 5

6 Kuuntele lasta Arjen kiireiden keskellä on tärkeää pysähtyä kuuntelemaan, mitä kerrottavaa lapsella on. Lapsen tarjoamat mielenkiinnon kohteet ja puheenaiheet ovat hyvä lähtökohta yhteisille keskusteluille ja tunteiden käsittelylle. Lapsi oppii ymmärtämään aikuisen hyväksynnän ja myötäelämisen kautta, että hänen kertomansa asiat ovat tärkeitä myös aikuiselle. Anna lapselle aikaa ja tilaa kertoa. Lapsi oppii luottamaan siihen, että hän saa rauhassa kertoa asiansa. Jos lapsen puhe on vielä epäselvää, aikuinen voi vastatessaan sanoa lapsen tuottaman sanan tai lauseen oikeassa muodossa. Korjaaminen ja sanottaminen voivat tuntua lapsesta kurjalta ja hän voi epäonnistumisen pelossa jättää kertomatta asiansa. 6

7 MITEN ROHKAISTA LASTA PUHUMAAN? Turvallinen ihmissuhde on tärkein, kaiken perusta. Puhu itse itse riittävän hitaasti ja selkein, yksinkertaisin lausein (ei vain yksittäisin sanoin). Puhu lapsen tason mukaisesti. Keskustele lapsen kanssa arkipäivän eri tilanteissa. Osallistu lapsen leikkeihin. Käytä ilmeitä ja eleitä ilmaisun apuna. Tärkeää on myös kuunnella lasta ja vastata hänen puheeseensa välittömästi näin osoitat, että hänen sanomallaan on merkitystä ja hän voi sanoillaan vaikuttaa ympäristöönsä. Huomioi lapsen pienetkin ääntelyt ja osoittamiset ja vastaa niihin. Lasta ei kannata sanottaa. Virheellisen puheen matkiminen tai siitä huomauttelu loukkaa lasta. Lapsen ilmaisujen toistaminen oikeassa muodossa antaa lapselle oikean kielellisen mallin. MISTÄ APUA? Puheeseen liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä lastenneuvolan terveydenhoitajaan / lääkäriin ja keskustella heidän kanssaan tilanteesta. Tarvittaessa neuvolan terveydenhoitaja/lääkäri tekee lähetteen puheterapiaan. Puheterapeutti arvioi tilanteen, antaa ohjeita ja neuvoja. 7

8 Alle kouluikäisen lapsen puheen ja kielen kehitys 1-vuotiaana lapsi ymmärtää yksinkertaisia kysymyksiä ja käskyjä. Sanavaraston kasvu on nopeaa. Lapsi nimeää leluja, kuvia ja kehonosia. 2-vuotiaana lapsen yksisanaisilla ilmaisuilla voi olla lauseen merkitys, esimerkiksi pallo voi tarkoittaa anna pallo. Lapsi alkaa käyttää myös kaksisanaisia lauseita, kuten nalle nukkuu, auto ajaa. Lauseet liittyvät läheisesti lapsen arjen tilanteisiin. Hän saattaa yksinkertaistaa sanoja ja taivuttaa sanoja oman kielioppinsa mukaan. 3-vuotias lapsi ymmärtää arkielämän monipuolista kieltä. Lapsen puheesta suurin osa on ymmärrettävää. Lauseet ovat monisanaisia ja lapsi osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin. Puheesta voi vielä puuttua useita äänteitä. 4-vuotias puhuu jo paljon ja mielellään. Hän alkaa kiinnostua kuvasaduista. Lapsi kyselee paljon miksi-kysymyksiä. Hän osaa muodostaa lauseita ja taivuttaa sanoja; virheitä voi kuitenkin vielä esiintyä. Yleensä 4-vuotiaan puhe on melko selkeää ja sitä tulisi vieraankin ymmärtää. 8

9 Puhe saattaa kuitenkin olla epäselvää, koska lapsi haluaa sanoa asiansa nopeammin kuin mihin hän vielä pystyy. Äänteet R, S ja L eivät ehkä vielä onnistu. 5-vuotiaalla on jo kielellinen ilmaisu hallussaan. Hän puhuu kieliopillisesti oikein ja sanavalinnat ovat monipuolisia. Yksittäiset äännevirheet ovat vielä melko yleisiä ja vaikeimmissa äänneyhdistelmissä saattaa esiintyä sekaannuksia. 6-vuotiaan lapsen kielelliset taidot ovat jo hyvin kehittyneet. Koulun lähestyessä numerot ja kirjaimet alkavat yleensä kiinnostaa. Lapsi on tiedonhaluinen ja sadut ovat tärkeitä. Lapsi jaksaa kuunnella pitkiäkin tarinoita. 6-vuotiaalla voi vielä olla yksittäisiä äännevirheitä. Jos lapsen puheen ymmärtämisessä on vaikeuksia tai puheilmaisu on niukkaa ja/tai epäselvää (vrt. eri ikäkaudet), on hyvä lähteä selvittämään tilannetta 9

Samankaltaiset tiedostot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii