Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Transkriptio

1 Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys

2 Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys tapahtuu luonnostaan, mutta ympäristön on tärkeää tukea sitä Kielellinen kehitys liittyy kiinteästi lapsen muuhun kognitiiviseen kehitykseen

3 0-3 kuukautta Varhainen ääntely sisältää refleksiivistä ääntelyä (esim. itkua) ja vegetatiivisia ääntelyitä (aivastus, röyhtäys, maiskuttelu, nikottelu jne.). Noin kahden kuukauden iässä vauva alkaa kujerrella ja nauraa. Kasvotusten tapahtuvat vuorovaikutustilanteet ovat lapsen kehitykselle tärkeitä.

4 3-6 kuukautta Lapsi pystyy katsomaan vuorotellen vanhempiaan silmiin ja siihen, mitä vanhemmat katsovat Lapsi reagoi ääniin kääntämällä päänsä ääntä kohti Alkaa matkia Vokaaliääntelyä

5 6-12 kuukautta Jokelteluvaihe alkaa noin 6kk iässä ja se muodostaa oleellisen perustan myöhemmälle puheen ja kielen kehitykselle. Kieliympäristö vaikuttaa jokeltelukauden tuotoksiin. Lapsi reagoi omaan nimeensä Osoittaa sormella Leikkii kukkuu-leikkiä Ymmärtää ensimmäiset sanat

6 1-vuotias Utelias! Ymmärtää enemmän kuin pystyy ilmaisemaan Ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja kysymyksiä Ymmärtää kysymyksen ja kiellon eron, mutta tarvitsee usein eleitä tuekseen, jotta ymmärtäisi mitä todella tarkoitetaan Nyökkää - pudistaa päätään 14 kuukautta: lapsi sanoo noin 10 sanaa 18 kuukautta: lapsi sanoo noin 50 sanaa

7 2-vuotias Kahden ikävuoden vaiheilla alkaa sanapyrähdys. Noin 50 ensimmäisen sanan oppisen jälkeen lapsen sanasto alkaa kehittyä pyrähdyksenomaisesti Lapsi oivaltaa, että sanojen avulla voidaan vaikuttaa muiden toimintaan, mikä motivoi lasta kommunikoimaan Yksilölliset erot ovat vielä suuria ja lapsen käytössä voi olla sanaa Lapsi muokkaa aikuiskielen sanoja yksinkertaisemmiksi Alkaa taivuttamaan sanoja ja yhdistellä niitä kaksisanaisiksi ilmauksiksi Sanojen merkitykset alkavat täsmentyä ja vakiintua. Toisen ikävuoden aikana lapsi alkaa ymmärtää sanojen olevan yhteisesti sovittuja nimiä erilaisille kohteille ja tapahtumille

8 2-vuotias Oraalimotoriikka - Nuolee suun ympärystää - Panee suun suppuun - Ääntelee monipuolisesti

9 3-vuotias Lapsi tuottaa pitempiä lauseita Osaa kertoa siitä, mitä on tapahtunut aikaisemmin Ymmärtää yksinkertaisia paikanilmauksia: alla, päällä Esittää miksi -kysymyksiä Alkaa puhua itsestään minä-muodossa Lapsi kokeilee kielioppisääntöjä ja taivuttaa sanoja, mutta vielä virheellisesti Osaa ilmaista ikänsä jollakin tapaa Puhe on myös vieraammille aikuisille ymmärrettävää

10 4-vuotias Puhelias, esittää kysymyksiä ja tuottaa jo pitkiä (5-6 sanan) lauseita Osaa rauhoittua ja keskittyä toimintaan, kuten satujen lukemiseen Hallitsee paikanilmaukset (esim. alla ja päällä) ja sijamuotojen käyttämisen. Tuntee lukumääräkäsitteet ja värien nimet sekä osaa vertailla koon mukaan ja erottaa yksi/monta ja erilainen/ samanlainen-käsitteet. Puhe on helposti ymmärrettävää ulkopuolisellekin aikuiselle Kieliopillisissa muodoissa ja ääntämisessä voi vielä olla puutteita Jotkin konsonantti-yhdistelmät voivat vielä tuottaa vaikeuksia ja diftongit voivat suoristua (esim. tooli po. tuoli ) On melko tavallista, että lapsi ei osaa vielä r- ja s-äänteitä.

11 5-vuotias Osaa kertoa rakenteeltaan johdonmukaisen lyhyen tarinan Käyttää eri sanaluokkien sanoja ja hallitsee eri sanaluokkien taivutus- ja vertailumuodot sekä sanojen yhdistelyn perussäännöt Osaa luokitella yläkäsiteryhmiin (esim. hedelmät, eläimet) Tietää vuodenajat, värit ja lukumääräkäsitteet vähintään alueella 1-5 ja osaa ennen/jälkeen/ samaan aikaan- sanojen käytön

12 5-6-vuotiaat, ääntämisen kehitys Lapsen äännejärjestelmä on jo hyvin kehittynyt. Joitakin pieniä ääntämisvirheitä voi esiintyä. Suun motoriikka on eriytynyttä ja tahdonalaiset liikkeet onnistuvat (osaa esim. nostaa kielen kärjen kitalakea/hammasvallia vasten) 5-v: ääntää selvästi, mutta ei täydellisesti. Kaikki 5-vuotiaat eivät osaa ääntää /r/- ja/s/-äänteitä 6-v: osaa tuottaa useimmat äänteet, mutta osalla esikoululaisista on vaikeuksia /r/-äänteen kanssa.

13 6-vuotias Vuorovaikutuksen perustaidot on omaksuttu: keskittyy kuuntelemaan, esittää kysymyksiä kuulemastaan, vastaa kysymyksiin, puhuu vuorotellen ja toimii annettujen ohjeiden mukaan Tarinankerrontataidot ovat hyvät - lapsi osaa toistaa tärkeät yksityiskohdat, kuka teki mitä, missä järjestyksessä ja miten tarina päättyy Nimeää sujuvasti esineitä ja symboleja. Hallitsee noin sanaa Osaa käyttää kaikkia sivu- ja peruslausetyyppejä (käsky, kysymys, väite) Osaa oikeat taivutusmuodot. Lyhytkestoinen muisti kehittyy, eli lapsi osaa jo toistaa numerosarjoja.

14 6-vuotias Fonologinen tietoisuus lisääntyy: lapsi oivaltaa, että sanat muodostuvat äänteistä, havaitsee sanojen äänneeroja sekä oppii yhdistämään, lisäämään ja poistamaan äänteitä Lapsen puhe on vieraallekin aikuiselle ymmärrettävää ja muistuttaa aikuisen käyttämää puhetta Sanojen ääntäminen on yleiskielen mukaista Puhuu selvästi, muttei täydellisesti, suurin osa äänteistä on hallussa, mutta r- ja s-äänteet ovat monille vielä haastavia

15 7-vuotias Lapsi osaa toimia keskustelutilanteissa (osaa vuorotella ja pysyä aiheessa) Kerrontataidot ovat jo hyvät, ja tarinoissa on selkeitä kertomuksen rakenne-elementtejä Lukemis- ja kirjoittamisvalmiudet kehittyvät Osaa käyttää monimutkaisia lauserakenteita ja taivuttaa sanoja. Sanavarasto on monipuolinen. Pystyy yhdistämään tapahtumia loogisesti ja kykenee tekemään johtopäätöksiä Lapsi on tietoinen puhutun kielen rakenteesta (riimit, tavurytmi, alkuäänteet, kirjain-äännevastaavuuksien hallinta, samankaltaisten sanojen erottaminen) Lapsi muistaa pitkiä ohjeita sekä kielellisiä sarjoja (viikonpäivät), ihmisten ja paikkojen nimiä ja tuttujen laulujen sanoja. Puhe on sujuvaa ja oikeat sanat löytyvät nopeasti.