PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

Transkriptio

1 PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

2 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu on laadittu eurooppalaista viitekehystä ja kielitaidon kuvausasteikkoa soveltaen Eurooppalainen viitekehys on väline kielitaidon arviointiin. Viitekehyksen tavoitteena on luoda yhteiset, modernit lähtökohdat eurooppalaiselle kielten opetukselle ja arvioinnille

3 Viitekehykseen sisältyy kielitaidon tasojen kuvausasteikko, jota voidaan käyttää sekä tavoitteiden asettelun että arvioinnin välineenä Eurooppalainen viitekehyksen tavoitteena on luoda Euroopan kielenopetukseen yhtenäisiä suuntaviivoja ja tarjota muun muassa opettajille välineitä opetuksensa tarkasteluun ja järjestämiseen

4 Taitotasoasteikossa kuvataan kielitaidon kehittymistä ikään kuin portaittain erilaisina tasoina Jakautuu kolmeen päätasoon A, B, C Se luokittelee kielitaidon tasoihin A1 C2, niin että A-taso kuvaa aloittelijan kielitaitoa ja C-taso edistyneen kielenkäyttäjän taitoa. Kuvausasteikon perustasoja ovat A1 ja A2, itsenäisen kielenkäyttäjän tasoja B1 ja B2 ja taitajan tasoja C1 ja C2. Kuvausasteikkoa on hyödynnetty vieraiden kielten, toisen kotimaisen kielen sekä ruotsi/suomi toisena kielenä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteita laadittaessa

5 Valmistavassa opetuksessa pyritään A 2 tasolle Jos lapsi on saavuttanut A 2 tason varhaiskasvatuksessa, hän siirtyy yleisopetuksen 1. luokkaan. B 1.1. tasolla lapsella on hyvät edellytykset selvitä 1. luokalla koulussa

6 Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot A Perustason kielenkäyttäjä B Itsenäinen kielenkäyttäjä C Taitava kielenkäyttäjä A1 A2 B1 B2 C1 C2 Alkeistaso Selviytyjän taso Kynnystaso Osaajan taso Taitajan taso Mestarin taso

7

8 Tasokuvaus perustuu siihen, millaisista viestintätilanteista opiskelija suoriutuu ja mitä hän pystyy kielellä tekemään. Opetussuunnitelmasuositus pohjautuu kielitaidon opetuksen ja arvioinnin osalta Eurooppalaiseen viitekehykseen (EVK), jonka kielitaitokäsitys on toiminnallinen. Kielenoppija nähdään sosiaalisena toimijana, joka käyttää kieltä omiin viestintätarpeisiinsa. Viitekehyksessä kielitaito ymmärretään laajasti: taitoon katsotaan kuuluvan kielitiedon lisäksi myös kyky käyttää kieltä päämäärien saavuttamiseksi.

9 Kuvausasteikon tasot A-tasolla kielenoppija pystyy nimeämään ja kuvaamaan sujuvastikin itseensä ja omaan arkielämäänsä liittyviä asioita. Myös äidinkielisten pienten lasten kielitaito on pitkään tällä tasolla! Kattotaso 6-7-vuotiailla on A2. B-tasolla omaa fyysistä ja toiveympäristöä osataan kuvailla jo tarkemmin ja omaehtoisemmin. Kielellä osataan jo arvioida ja perustella myös vähän muodollisemmissa tilanteissa: Aihepiirit, joista kielenoppija voi viestiä, muuttuvat siis konkreettisista abstrakteiksi. Tätä kohti esiopetuksessa ja valmistavassa opetuksessa!

10

11 Lähtökohtia Pienten kielirepun taustalla Toiminnallinen kaksikielisyys & äidinkielen merkitys (Latomaa) Sosiaalinen ja akateeminen kielitaito (Cummins) Sosiokulttuurinen näkökulma oppimisesta, vuorovaikutuksen merkitys, (Vygotsky) Funktionaalinen opetus Toimintaperusteinen ohjaus & arjen merkityksellisyys (Heinämäki) Lähikehityksen vyöhyke (Vygotsky), havainnointi, lapsituntemus Ekokulttuurinen teoria (kasvu- ja oppimisympäristöt)

12 Kielitaidon osa-alueet Kielitaidon kämmenmalli puhuminen ymmärtäminen lukeminen sanasto ja rakenteet kirjoittaminen

13 Tukea ja ohjausta oikeaan aikaan lähikehityksen vyöhyke, ZPD (Vygotsky, 1978) Hyvä opetus on taitoa suunnitella ja ajoittaa oppijan ohjaus oikein. Se sisältää oppijan taitotason määrittämisen: Mikä taito on tuloillaan, mitä oppijalta uskaltaa vaatia, millaisesta ohjauksesta hän hyötyy? Ohjaus auttaa oppijaa oppimaan eli kehittämään taitotasoaan korkeammalle tasolle. Tähän hän ei pystyisi ilman ohjausta. Lähikehityksen vyöhykkeen määrittäminen antaa opettajalle suuntaviivat ohjauksen suunnitteluun.

14 Lähikehityksen vyöhyke ohjaa opetuksen suunnittelua ja toteuttamista POTENTIAALINEN ELI MAHDOLLINEN KEHITYSTASO LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE AKTUAALINEN KEHITYSTASO ELI NYKYINEN TAITOTASO

15 Lähikehityksen vyöhyke on aktuaalisen ja potentiaalisen kehityksen välinen etäisyys. Opetuksen ja kasvatuksen tulisi aina suuntautua niihin taitoihin, jotka ovat juuri kehittymässä. Jos oppija ei selviydy itsenäisesti, hän tarvitsee vuorovaikutuksellista tukea (scaffolding). Opettajan /kasvattajan /avustajan /vertaisryhmän antama tuki suuntaa oppijan huomion olennaisiin asioihin, ja sen avulla oppija selviytyy tehtävästä.

16 Kielitaitoprofiili Lapsilla voi olla varsin erilainen kielitaitoprofiili. Yksittäisen kieltä oppivan lapsen kielitaitoprofiili voi eri syistä olla epätasainen. Tavallisesti vastaanottotaidot kehittyvät ennen tuottamistaitoja. Kielitaitoprofiilin tunnistaminen on tärkeää, kun laaditaan varhaiskasvatussuunnitelmaa tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaa Kielitaitoprofiili kuvaa sitä, millä kielitaidon osa-alueilla lapsi on vahva, millä taas hänellä on enemmän kehittämisen tarvetta. Kielitaidon osaalueita ovat puhuminen, puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen. Kielen rakenteet ja sanasto ovat näiden neljän osaalueen sisällä. Lapsen taidot voivat vaihdella paljon eri taitoalueilla, mistä opettajan olisi syytä olla tietoinen, jotta opetus tavoittaisi lähikehityksen vyöhykkeen Tietyn lapsen eri kielitaidon osa-alueet eivät yleensä ole yhtäaikaisesti samalla tasolla Kielitaidon taso on aina yleistys. Lapsen sijoittaminen tietylle tasolle on kooste eri osa-alueiden piirteiden sopivuudesta tälle tasolle paremmin kuin muille tasoille.

17 Kenelle Pienten kielireppu? Pienten Kielireppu tehdään kaikille kaksi- ja monikielisille lapsille, myös alle kolmivuotiaille. Kielireppu on tarkoitettu lapsille, joiden suomen kieli ei ole kaikilla kielitaidon osaalueilla syntyperäisen kielenkäyttäjän tasoinen. 1) Lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat maahanmuuttajataustaisia 2) Suomalaisten paluumuuttajaperheiden lapsille (esim. perhe on asunut useita vuosia ulkomailla ja muuttaa takaisin suomeen, lapsen suomen kieli saattaa olla heikko, suomen kieli ei vastaa ikätasoa) 3) Kielenvaihtajalapset (kansainvälisesti adoptoidut lapset, jolloin lapsen äidinkieli vaihtuu suomeksi)

18 Mitä hyötyä Pienten kielirepusta on varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa? Pienten kielirepun avulla lapsen kielitaito saadaan näkyväksi varmistaa, että arviointi pohjautuu tavoitteisiin toimii kielitaidon seurannan välineenä (kaksikielisyyden suunnitelma) Kielirepun avulla seurataan lapsen kielitaidon kehittymistä sekä suunnitellaan ja toteutetaan suomi toisena kielenä opetusta, toimii pedagogisena työvälineenä (kaksikielisyyden suunnitelma) helpottaa lapsen siirtymistä kielitaidon tasolta toiselle Pienten kielireppu toimii yhteistyövälineenä lapsen siirtymävaiheissa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja kouluun, jotta suomi toisena kielenä -opetuksesta voidaan muodostaa johdonmukainen pedagoginen jatkumo koulun maailmaan auttaa tilanteessa, jossa ryhmän aikuiset tai opettaja vaihtuu parantaa yhteistyön mahdollisuuksia (perhe & monialainen yhteistyö) varmistaa arvioinnin vertailtavuuden

19 Apukysymyksiä Pienten kielirepun käyttämiseen Pohdi lapsen osaamista kielitaidon eri osaalueilla. Minkälainen on lapsen kielitaitoprofiili ja taso? Mikä kielitaidon osa-alue on vahva? Mitä lapsi osaa kielellä tehdä? Millaisista kielenkäyttö tilanteista lapsi selviytyy? Mihin opetuksessa tulee seuraavaksi kiinnittää huomiota?

20 Hankkeen tavoitteena oli Luoda yhtenäiset arviointikriteerit kielitaidon kehittymisen seurantaan Soveltaa eurooppalaista viitekehystä suomi toisena kielenä opetukseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa Kehittää Pienten kielireppu, joka helpottaa kielitaidon arviointia ja opetuksen suunnittelua

21 Pienten kielireppu tasolta toiselle - Tiivistelmä - Opetushallitus Hyvät käytännöt Opetushallitus 5/pdf/

22 Hankkeen tuotoksena syntyi Pienten kielireppu, joka sisältää: eväspussin (arvio lapsen kielitaustasta) kielikompassin (lapsen ja oman äidinkielen opettajan arvio äidinkielen taidostaan) S2-seurantalomakkeen ja tukimateriaalin

23 Kirjallisuutta: Halme, K Maahanmuuttajataustaisten lasten kielikasvatus varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Teoksessa: M. Nurmilaakso & A-L. Välimäki (toim.) Lapsi ja kieli Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. Halme, K. & Vataja, A Eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikon käyttö varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Teoksessa: L.Nissilä & H. Tani (toim.) TASOLTA TOISELLE. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käytöstä suomi toisena kielenä opetuksessa. Helsinki: OPH. Halme, K. & Vataja, A Pienten kielireppu ohjaa kasvattajia S2- opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Sutinat 2/ Halme, K. & Vataja, A Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus. Helsinki: Tammi.