Työpaja 2: Varhentaminen, varhaiskasvatus, esiopetus

Transkriptio

1 Työpaja 2: Varhentaminen, varhaiskasvatus, esiopetus Marjaana Gyekye (dedzi) S2-lto, Helsingin kaupunki MG 5/ Puhu yhtä kieltä, ole yksi ihminen. Puhu monta kieltä, tule moneksi - tšekkiläinen sananlasku Suuhun mahtuu monta kieltä - virolainen sanonta Joka ei osaa vieraita kieliä, ei tiedä mitään omastaankaan - - Elias Canetti Lähde: Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä. Johansson, M. & Pyykkö, M. (toim.) Gaudeamus MG 5/

2 Lapsen kyky ja vaikeudet oppia useita kieliä? Miten varhentaminen toteutetaan rakenteellisesti varhaiskasvatuksessa? Miten saadaan päiväkodin henkilöstö mukaan hankkeeseen? Jo olemassa olevien yhteistyömahdollisuuksien käyttäminen? Monikieliset lapset, monikieliset ryhmät? Kaikkien (lasten) kielten tasapainoinen kehittyminen? Entä, jos huoltajat kieltävät ensi-, äidin-, kotikielen käytön? Miten samaa kieltä puhuvien lasten kielellistä vuorovaikutusta monipuolistetaan? Miten välittyy se, että kaikki kielet ovat arvokkaita? Ovatko ne sitä käytännössä? Mitä varhaiskasvattajan tulisi tietää pienten lasten monikielisestä kielenkehityksestä? Onko vaaraa kognitiivisesta/ kielellisestä ylikuormituksesta? Mikä rooli äidinkielellä on? Perheen kielivalintojen suhde varhaiskasvatuksen kieleen? Tuleeko koodinvaihtoa tukea vai välttää? Siirtymä/ jatkumo perusopetukseen? Lähde: Hu, A.: Conference Diversity and Multilingualism in Early Childhood Education and Care, Luxemburg, 10 and 11 September 2015, Summaries) MG 5/ Yksilölliset tekijät kielenoppimisessa Vieraan kielen oppimisen vaiheet samankaltaisia eri-ikäisillä oppijoilla; erot lähinnä oppimisnopeudessa ja lopullisessa kielitaidon tasossa Ääntäminen kielitaidon alue, jossa mahdollisimman varhainen aloitus tuottaa parhaan tuloksen Joidenkin tutkijoiden mukaan toiselle kielelle on altistuttava viimeistään 6-vuotiaana voidakseen saavuttaa syntyperäisen puhujan ääntämyksen (rajapyykkinä pidetään murrosikää) Yksilöllisten erojen vaikutus oppimiseen ja toinen toisiinsa: kielellinen lahjakkuus, motivaatio, persoonallisuus, ikä, oppimistyyli ja -strategiat Lähde: Pietilä, P. Yksilölliset erot kielenoppimisessa. Artikkeli teoksessa Pietilä, P. & Lintunen, P. (toim.) Kuinka kieltä opitaan? Opas vieraan kielen opettajalle ja opiskelijalle Gaudeamus. s MG 5/

3 Kielen kehityksen osa-alueet (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 s.40) Vuorovaikutustaidot Kielen ymmärtämisen taidot Puheen tuottamisen taidot Kielen käyttötaidot Kielellinen muisti ja sanavaranto Kielitietoisuus Kehittyvät kielelliset identiteetit Kuvio 2. Lasten kielen kehityksen keskeiset osa-alueet varhaiskasvatuksessa MG 5/ Kielten rikas maailma (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016) Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin Kielen kehityksen tukeminen kytkeytyy lapsen monilukutaidon kehittymiseen Yhteys muun muassa kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvään laaja-alaiseen osaamiseen MG 5/

4 Lapset voivat samaan aikaan omaksua useita eri kieliä kehittyminen ja käyttäminen voi olla tilanteittain eriytynyttä Perheiden tavat käyttää kieltä ja olla vuorovaikutuksessa vaihtelevat ja kodeissa voidaan puhua useita kieliä Kielen oppimisen kannalta on tärkeää tiedostaa, että saman ikäiset lapset voivat olla eri vaiheissa kielen kehityksen eri osa-alueilla Kielelliset identiteetit kehittyvät, kun lapsia ohjataan ja tuetaan kielellisten taitojen ja valmiuksien keskeisillä osa-alueilla Kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta tehdään varhaiskasvatuksessa näkyväksi yhteistyössä huoltajien kanssa MG 5/ Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Kielen ymmärtämisen taitojen kehittyminen Kuulluksi tulemisen kokemukset: Henkilöstön sensitiivisyys, aloitteisiin vastaaminen, reagointi myös non-verbaaleihin viesteihin Kommunikointiin kannustaminen Kielellinen mallintaminen Johdonmukainen toiminnan sanallistaminen ja keskusteleminen (sanavarannon kehittyminen) Kuvailevan ja tarkan kielen käyttäminen (tilanteinen kieli) Havainnollistaminen (kuvat, esinet, demonstroiminen) MG 5/

5 Puheen tuottamisen taitojen kehittyminen Rohkaistaan puhumaan eri tilanteissa Vähitellen kiinnitetään huomiota myös äänensävyihin ja äänenpainoihin Seurataan ja ohjataan Kielen käyttötaitojen kehittyminen Ohjataan käyttötaitoja, pohditaan kielen käyttöä yhdessä eri tilanteissa Harjoitellaan kertomista, selittämistä ja puheen vuorottelua Eläytyminen, huumorin käyttö sekä hyvien tapojen opettelu Erilaisiin teksteihin tutustuminen tukee kielen käyttötaitojen kehittymistä ja auttaa havaitsemaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja Tavoitteena tilannetietoisen kielen käytön vahvistuminen MG 5/ Kielellinen muisti ja sanavaranto Kehittyminen monipuolistaa kielellistä ilmaisua Tietoinen tukeminen: Lorujen ja laululeikkien käyttö, kielellä leikittely, nimeäminen, kuvaavien sanojen käyttäminen kehittävät kielellistä muistia Keskustelu, lukeminen, tarinoiden kerronta tarjoavat mahdollisuuksia pohtia sanojen ja tekstien merkityksiä ja opetella uusia käsitteitä asiayhteyksissä Kielitietoisuuden kehittyminen Lähiympäristön eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuuden kehittymistä Henkilöstön tehtävä herättää ja lisätä lasten kiinnostusta suullista ja kirjoitettua kieltä sekä vähitellen lukemiseen ja kirjoittamiseen Kielen havainnoinnin ja tutkimisen avulla suunnataan lasten huomiota sanojen merkityksistä kielen muotoihin ja rakenteisiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin Lapsia rohkaistaan kirjoittamaan ja lukemaan leikillisesti MG 5/

6 Miten oppimisympäristöissä edistetään lasten kielellistä kehitystä ja kielitietoisuutta sekä tuodaan näkyväksi kulttuurista moninaisuutta? Mitä henkilöstö tarvitsee voidakseen toimia näin? 1. Miten lapsen vieraan kielen taidon kehittymistä edistetään tavoitteellisesti kielitaidon eri osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien? Mitä henkilöstö tarvitsee voidakseen toimia näin? Keskustelua syksyn suunnitelmista; esiopetus-ryhmä: 4 ryhmää, koulun kieltenopettajat alkavat vetää hanketta, ehdotus neljänä päivänä, aina kaksi ryhmää kerrallaan, leikin ja laulun kanssa, leipoo, liikuntatunnit, vesiväreillä maalaaminen tehdään toisen ryhmän kanssa suomen kielellä, toisen ryhmän kanssa englanninkielellä Yhdessä koulussa suunniteltu seuraavaa kielten opetusta: 2 kk englantia, 2 kk ruotsia, 2 kk saksaa Ruotsinkieli toiminnaksi laulut, leikit, pohtimista miten hyvä opettajan tulee olla vieraan kielten opetuksessa Koulussa pohditaan, onko kielten opettaja hyvä ja oikea henkilö toimimaan pienten lasten kanssa? Tarvitaan rohkaisua, että toiminta lähtee lapsen tasolta, ei-formaalia opetusta. Lapset ottavat helposti mallia, ääntämisen tärkeys hyvä huomioida 6

7 2. Miten lapsiryhmässä voidaan monipuolisten vuorovaikutustilanteiden avulla tarjota lapsille mahdollisuuksia käyttää ja omaksua vierasta kieltä? Mitä henkilöstö tarvitsee voidakseen toimia näin? Oikean ääntämisen tärkeys ja autenttinen kielimalli Mitkä ovat vv-tilanteita? Ruokailusanasto: kiitos, ole hyvä, saanko lisää jne. Liikuntaleikit, konkretia, laululeikit, musiikki Laskeminen, värit Tervehdykset: tutustutaan eri kielisiin tervehdyksiin Kirjainmerkit Tarvitaan materiaalia, sitä välillä vaikea Suomessa saada esim. saksa, ranska Esiopetusikäiset lähtevät helposti mukaan Hyvät tavat; tervehdykset ja hyvän voinnin toivotukset Arkisten toimintojen kautta, mikä lapsia kiinnostaa esim. jäätelöpäivänä Ice cream -sana opitaan nopeasti Henkilöstö tarvitsee rohkeutta, asennetta, koulutusta 3. Miten lapsiryhmässä voidaan monipuolisten oppimisympäristöjen avulla tarjota lapsille mahdollisuuksia käyttää ja omaksua vierasta kieltä? Mitä henkilöstö tarvitsee voidakseen toimia näin? Psyykkisen turvallisuuden tunteen luominen puhumiselle ja kielen käyttämiselle sekä lapsille että aikuisille Lasten ja huoltajien olemassa olevan kielitaidon ja kulttuurin hyödyntäminen ja mahdollistaminen Fyysisesti sanat, viittomat, kuvat, laulut, ympäristön nimeäminen, lorut Lapset sitoutuvat osallistumalla ympäristön nimeämiseen Henkilöstö osallistuu mukaan esim. nimeämiseen Kielten opetus on arkea, tehdään se arkeen sopivaksi Valmiin materiaalin (sähköinen, pelit ym.) hyödyntäminen ja tuottaminen Digitaalisten apuvälineiden hyödyntäminen Luonnon hyödyntäminen Integroidaan kaikkeen toimintaan, ei vain tuokio-toimintaan 7