Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Transkriptio

1 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri

2 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin kymmenellä tuhannella. Vuonna 2012 heitä oli eli 4,8 % kaikista perusopetuksen oppilaista. (Tilastokeskus 2012). Turussa maahanmuuttajataustaisia asui vuonna 2012 noin , joka on 8,1 % Turun väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjä, arabia, kurdi, viro ja albania. Turun perusopetuksessa p noin joka kymmenes (12 %) oppilas on vieraskielinen ja eri äidinkielien lukumäärä on yli 70 (Turun kaupungin kasvatus ja opetus 2013).

3 Turun väestö ja muunkieliset suuralueittain vuonna 2010 Alue Turussa koko väestö muu kieli % Koko kaupunki ,6 Keskusta ,5 Hirvensalo-Kakskerta ,6 Skanssi-Uittamo ,4 Varissuo-Lauste ,9 Nummi-Halinen ,5 Runosmäki-Raunistula ,7 Länsikeskus ,1 Pansio-Jyrkkälä ,4 Maaria-Paattinen ,2

4 Perusopetukseen valmistava opetus On tarkoitettu niille oppilaille, joiden suomen kielen taito estää optimaalisen opiskelemisen esi- tai perusopetuksen ryhmässä. Opetukseen voi osallistua Suomessa syntynyt oppilas. Uudessa opetussuunnitelmassa opetuksen laajuus on muutettu puolen vuoden sijasta lukuvuoden pituiseksi. Opetusryhmien muodostamisesta vastaa opetuksen järjestäjä eli kunta. Vuonna 2011 Turussa valmistavan opetuksen ryhmiä oli 11 ja oppilaita noin 90.

5 Suomi toisena kielenä -opetus On yksi äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimääristä Sitä opetetaan oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, tai joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen Suomea toisena kielenä opiskellaan joko kokonaan erillisessä S2-opetuksessa tai eriytetysti suomi äidinkielenä opetuksessa. Suomen kieli toimii oppimisen välineenä ja kohteena (vrt. vieras kieli). Säädöksissä ei ole määritelty opetuksen järjestelytapoja. Vuonna 2012 joka kymmenes oppilasa sai erillistä S2- opetusta.

6 Oman äidinkielen opetus Perusopetusta täydentävää opetusta. Opetusta järjestetään erillisen valtionavustuksen turvin, jota myönnetään 2 viikkotuntia. Kunta voi järjestää oman äidinkielen opetusta, mikäli ryhmään saadaan 4 oppilasta lukukauden k alussa. Vuonna 2012 oman äidinkielen opetusta annettiin p Turussa 22 eri kielellä.

7 Tutkimusongelmat Millaista vaihtelua esiintyy maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taidoissa peruskoulun kuudennella luokalla Turussa? Millainen yhteys taustamuuttujilla (sukupuolella, maahanmuuttajaoppilaan äidinkielellä, llä maassaoloajalla, ll maahantuloiällä, vanhempien koulutustaustalla ja maahanmuuton syyllä) on maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taidon tasoon? Millainen yhteys opetusjärjestelyillä (perusopetukseen valmistavalla ll opetuksella, suomi toisena kielenä -opetuksella ja oman äidinkielen opetuksella) on suomen kielen taidon tasoon? Millainen yhteys oppilaan käyttämällä kielellä (suomen kieli ja äidinkieli) on suomen kielen taidon tasoon?

8 Tutkimusjoukko Tutkimusjoukon ikä vaihteli 12:sta 15 vuoteen. 23:a eri kieltä ja 26 eri maasta. Joka kymmenes vastaaja oli syntynyt y y Suomessa. yli puolet (64,8 %, 142) oppilaista oli muuttanut Suomeen pakolaisena. Toiset olivat käyneet koulua kaksi vuotta ja toiset 10 vuotta. Yli puolet (61 %) oppilaista ei ollut osallistunut perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Puolet (52 %) oli opiskellut omaa äidinkieltään koulussa. Yli puolet (65 %) oli opiskellut suomea toisena kielenä erillisessä ryhmässä.

9 Tutkimuksen mittarit Tutkimuksen aineiston keräämisessä käytin neljää eri mittaria: 1) kielitestejä (rakenne, sanelu, luetun ja kuullun ymmärtäminen), 2) opettajien arvioita i oppilaan puhumisen ja kirjoittamisen tasosta eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasojen kriteereitä käyttäen (A1-C2) 3) suomi toisena kielenä -todistusarvosanaa ja 4) oppilaan omaa arviota suomen kielen ja oman äidinkielen taidostaan.

10 Oppilaiden suomen kielen taito

11 Oppilaiden suomen kielen taidon taso eri kielitaidon id osa-alueilla kielitesteissä t i heikko tyydyttävä erinomainen

12 Oppilaiden puhumisen ja kirjoittamisen tasot opettajien arvioiden id mukaan puhuminen kirjoittaminen A1 A2 B1 B2 C1 C2

13 Oppilaiden itsearviointi lukemisesta ja kirjoittamisesta itt i t äidinkielellään llää ja suomen kielellä llä

14 Oppilaiden suomi toisena kielenä -arvosanat

15 Taustamuuttujien yhteys suomen kielen taidon tasoon Mitä kauemmin oppilaat olivat asuneet Suomessa ja mitä nuorempina he olivat tulleet t Suomeen, sitä parempi suomen kielen taito heillä oli. Alle 3 vuotta Suomessa olleiden puhuminen vastasi kynnystasoa ja kirjoittaminen selviytyjän tasoa (A2). Yli 8 vuotta maassa asuneiden puhuminen vastasi osaajan tasoa (B2) ja kirjoittaminen kynnystasoa (B1). Jotkut A2-tasolla! Yli 10-vuotiaina tulleet menestyivät maahantuloaikaan nähden melko hyvin (puhuminen A2+ ja kirjoittaminen A2). Venäjänkieliset ja vietnaminkieliset menestyivät parhaiten ja somalinkieliset heikoiten kaikissa mittareissa. Mitä korkeammin koulutettuja äidit olivat, sitä paremmin oppilaat menestyivät kaikissa kielitaitoa mittaavissa mittareissa. Pakolaistaustaisilla t i ill oli kaikkein i heikoin i suomen kielen taidon taso kaikissa mittareissa.

16 Opetusjärjestelyiden yhteys suomen kielen taidon tasoon Oppilaat, jotka eivät olleet osallistuneet erilliseen suomi toisena kielenä -opetukseen (34,7 %) tai perusopetukseen valmistavaan opetukseen (61,2 %)menestyivät kielitesteissä parhaiten. Oppilaat, jotka saivat eniten S2-opetusta, menestyivät kielitaitotehtävissä heikoiten ja heidän kielitaitonsa arvioitiin heikoimmaksi. Omaa äidinkieltään yli viisi vuotta opiskelleet menestyivät kielitaitotehtävissä yhtä hyvin kuin ne, jotka eivät olleet opiskelleet omaa äidinkieltään lainkaan.

17 Opetusjärjestelyissä eroja Oppilaat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. opetusjärjestelyiden suhteen. Valmistavan opetuksen järjestäminen on vapaaehtoista. Tuloksista ilmeni, i että niiden joukossa, jotka eivät olleet opiskelleet erillisessä suomi toisena kielenä - opetuksessa, esiintyi myös heikkoja tuloksia kaikissa mittareissa. Tämä tulos antaa viitteitä siitä, että osa tutkimusjoukosta ei ollut saanut tarvitsemaansa suomi toisena kielenä -opetusta erillisessä ryhmässä.

18 Opiskelu toisella kielellä haasteellista Opiskelu toisella kielellä on oppilaalle vaativaa ja kuormittavaa. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan täytyy opetella samaan aikaan peruskieli, koulun opetuskieli ja opiskella oppiaineiden akateemista sisältöä opetuskielellä. Oppilaan tulee lyhyessä ajassa kuroa kiinni luokkatoverit sekä kielessä että oppiaineksen sisällössä, mikä saattaa aiheuttaa oppilaille kognitiivista ylikuormittuneisuutta.

19 Sanaston kieli eri oppiaineissa Gottliebin, Cranleyn ja Camillerin i mukaan Oppiaine Yleiskieli Erityiskieli Tekninen kieli Matematiikka kaikki yhteensä summa Taideaineet henkilö persoona päähenkilö Biologia polvi polvitaive polvilumpio Maantiede ihmiset asukasluku väestötilasto

20 Opetuksessa tärkeää!: Jokainen opettaja on myös suomen kielen opettaja. Opetuksen tulee olla kielitietoista, jolloin opettajan tulee ottaa huomioon opetuksessaan ja tehtävien antamisessa oppilaiden kielitaidon taso kaikissa oppiaineissa. Opetuksessa on käytettävä havainnollistavia menetelmiä. Opetuksessa opetettava eri kielitaidon osa-alueita. Tiivis yhteistyö y lasta opettavien opettajien kanssa. Opettajien tulee myös varmistaa, että oppilaat ovat ymmärtäneet opetetun asian. Arviointimenetelmien tulee olla joustavia, monipuolisia ja oppilaan osaamisen näyttöön sopivia.

21 Olipa matkakohteena k sitten ensimmäinen tai toinen kieli, matkaan tarvitaan aikaa. (Latomaa 1996)