Mitä olemme oppineet oppimisesta ja oppimisvaikeuksista? Timo Ahonen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti

Mitä olemme oppineet oppimisesta ja oppimisvaikeuksista? Timo Ahonen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti

Mitä olemme oppineet oppimisesta?

TIETOPOHJA UUDISTUU MONIEN TIETEIDEN TOIMESTA JA NOPEASTI (Meltzoff ym. 2009, Science)

Oppiminen ja oppimisvaikeudet kaksi lähestymiskulmaa Oppimisvaikeuksien ymmärtäminen erillisten taitojen kehittymisen ongelmina skill approach (esim. Lukeminen, laskeminen, R-T-I) Oppimisvaikeuksien ymmärtäminen kehityksellisinä ja systeemisinä ongelmina Whole person approach, kognitiot/ motivaatio/tunteet/ympäristön vaatimukset ja tuki, kaskadiset vaikutukset

Kielen kehityksen toiminnallinen perusta Orientoituminen esinemaailmaan Sosiaalinen orientaatio Eri aistikanavien tiedon yhdistely Toiminnan kohteen jakaminen, jaettu tarkkaavaisuus Jäljittely Mielen teoria Havainnoimalla oppiminen Havainto-motorinen tarkkuus Tiedonkäsittelyn tehokkuus Äänen ja merkityksen yhdistäminen Nopea induktio Uusien sanojen nopea oppiminen fast mapping Syntymähetki Varhaislapsuus

Tutkimukseen perustuva näyttö on olemassa siitä että: Oppiminen on tehokkainta silloin kun siinä varmistetaan oppimisen tulokset riittävän hyvin harjoittelu ja kertaaminen. Harjoittelu tekee mestarin.

TEHOKAS OPPIMINEN -koulumenestys Kognitiiviset prosessit ja taidot Oppimisstrategiat Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus Tietoisuus omista vahvuuksista ja heikkouksista Motivaatio Minäkäsitys SOSIAALINEN PERIMÄ : Kulttuuri, ympäristö, koulu, perhe, vanhemmuus

Tiedämme jo paljon kehitystä tukevasta vuorovaikutuksesta Tutkimuksia on tehty sekä normaaleilla lapsilla, että niillä joilla on jokin kehityksen riskitekijä Lämmin lapsen aloitteisiin vastaava tapa olla lapsen kanssa tukee kehitystä Vuorovaikutuksen laadun merkitys saa korostuneen merkityksen, jos lapsella on kehitysriskejä Myös lapsen ongelmien laatu vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun ja aikuisen jaksamiseen

Kasvatustyylit ja koulumenestys 1. Emotionaalinen lämpimyys (responsiivisuus, myötä-eläminen, hyväksyminen, tuki) 2. Behavioraalinen kontrolli (odotukset iänmukaisesta toiminnasta, selkeät rajat ja toiminnan valvonta)... Molemmat ovat yhteydessä lapsen hyvään koulumenestykseen.

Tutkimukseen perustuva näyttö on olemassa siitä että: Lapsen oppiminen sujuu paremmin silloin, kun yhteistyö vanhempien kanssa toimii puolin ja toisin ja vanhemmat ovat mukana lapsen koulunkäynnissä.

Tutkimukseen perustuva näyttö on olemassa siitä että: Oppiminen on tehokkainta silloin kun oppimistilanteissa vallitsee positiivinen ja motivoiva ilmapiiri.

TEHOKAS OPPIMINEN -koulumenestys Kognitiiviset prosessit ja taidot Oppimisstrategiat Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus Tietoisuus omista vahvuuksista ja heikkouksista Motivaatio Minäkäsitys SOSIAALINEN PERIMÄ : Kulttuuri, ympäristö, koulu, perhe, vanhemmuus

ENSIKSI: Tunteet ja oppiminen Oppimistilanteen tunnesävy ja -merkitys arvioidaan nopeasti ja automaattisesti ilman tietoista harkintaa (subkortikaaliset rakenteet, amygdala) Lähesty tai pakene, Tarkkaavaisuusprosessien automaattinen ja tiedostamaton tunnekontrolli Tarkkaavaisuus on vahvasti yhteydessä oppimiseen ja muistiin

SEN JÄLKEEN TULEVAT: Tietoiset ja hitaammat tunnekokemukset, jotka prosessoidaan hippokampuksessa ja etuaivoissa Ylhäältä - alas kontrolli. Ymmärrämme ehkä, miksi oppimistilanne on pelottava tai ei tunnu hyvältä Pelko ja liiallisen ja jatkuva stressin kokemus oppimistilanteessa heikentää tarkkaavaisuutta. Se synnyttää liian korkean vireystilan ja pakene jotta selviäisit - tuntemuksia ja reagointia

Kielteiset tunteet, kuten ahdistuneisuus, pelko ja viha kapeuttavat tarkkaavaisuutta - myönteiset tunteet laajentavat sitä Myönteiset tunteet ja tarkkaavaisuuden laajentuminen ja joustavuus oppimistilanteissa ruokkii uteliasta tutkimista ja leikkiä... Jotka molemmat kasvattavat sekä älyllisiä että fyysisiä taitojamme!

Tutkimukseen perustuva näyttö on olemassa siitä että: Oppiminen on tehokkainta silloin kun oppimistavoitteet ja niiden arviointi on oikeassa suhteessa lapsen kykyihin ja taitoihin.

LISÄÄNTYY SUORIUTUMIS- MOTIVAATIO VÄHENEE Sisäinen mielihyvä Ahdistus Tämän minä osaan, tätä minä haluan tehdä Sopivan kokoiset haasteet onnistuminen Liian suuret haasteet epäonnistuminen En osaa, teen koska käsketään Sisäinen motivaatio halu yrittää Suhde muihin Värittyy positiivisesti, tyytyväisyys, ihailu, kannustus ONNISTUMISEN HALU Ulkoinen Motivaatio Oppiminen ei ole oma juttu Suhde muihin värittyy kielteisesti käskeminen, patistaminen

Tutkimukseen perustuva näyttö on olemassa siitä että: Oppiminen on tehokkainta silloin kun onnistumisprosentti oppimistilanteissa on 90

Taidot, motivaatio ja lapsen käsitykset itsestään oppijana kehittyvät vastavuoroisesti toisiinsa vaikuttaen!

Tutkimukseen perustuva näyttö on olemassa siitä että: Oppiminen on tehokkainta silloin kun oppimistilanteet järjestetään niin, että oppilaat oppivat myös toisiltaan ja auttavat toisiaan oppimaan.

Tutkimukseen perustuva näyttö on olemassa siitä että: Oppiminen on tehokkainta silloin kun siihen sisältyy myös systemaattista oppimisstrategioiden opettamista esim. luetun ymmärtäminen.

TEHOKAS OPPIMINEN -koulumenestys Kognitiiviset prosessit ja taidot Oppimisstrategiat Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus Tietoisuus omista vahvuuksista ja heikkouksista Motivaatio Minäkäsitys SOSIAALINEN PERIMÄ : Kulttuuri, ympäristö, koulu, perhe, vanhemmuus

Mitä olemme oppineet oppimisvaikeuksista?

Nuoruusiässä: - joskus edelleen puhuminen ja muiden puheen ymmärtäminen vaikeaa -sanojen löytämisvaikeutta, poikkeavia sanahahmoja -lauserakenteet poikkeavia -lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia -abstraktimman kielen ja käsitteiden ymmärtäminen vaikeaa

Oppimisvaikeuksien syyt? Oppimisvaikeuksien taustalla ajatellaan - ja yhä selvemmin myös tiedetään - olevan aivojen kehitykseen liittyvää erilaisuutta, joka tekee lapselle tiettyjen asioiden oppimisen vaikeammaksi kuin muille. Erilaisuus syntyy jo sikiökehityksen aikana ja saa osin alkunsa aivojen kehitystä ohjaavista geneettisistä tekijöistä. Näiden yksilöllisten piirteiden seuraamukset lapsen kehitykselle muotoutuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

KEHITTYNYT KOULUTUSJÄRJESTELMÄ, HYVÄ OPETTAJAKOULUTUS, LUKEMINEN KUULUU KOTIYMPÄRISTÖÖN YMPÄRISTÖ- TEKIJÄT GEENIT JA NEUROBIOLOGIA DIIFICULTIES IN LEARNING TO READ LUKEMISVAIKEUDET

KOULUTUSJÄRJESTELMÄ PUUTTEELLINEN, KEHITTYMÄTÖN OPETTAJANKOULUTUS, LUKEMINEN EI KUULU KOTIYMPÄRISTÖÖN YMPÄRISTÖ TEKIJÄT GEENIT JA NEUROBIOLOGIA DIIFICULTIES IN LEARNING TO READ LUKEMISVAIKEUDET

Oppimisvaikeuksien kirjosta lukemisvaikeus on pisimmälle tutkittu

ERP - aivojen herätevasteet Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia (Paavo Leppänen, Tomi Guttorm, Heikki Lyytinen ym.)

Broca s alue artikulaatio/ sanojen analysointi Kirjain-äänne vastaavuus, tarkka ja hidas lukeminen Kokonaisten sanojen tunnistaminen. visuaalinen ja nopea systeemi, sujuvuus

Tutkimukseen perustuva näyttö on olemassa siitä että: Oppiminen on tehokkainta silloin kun opetuksessa hyödynnetään myös uuden teknologian tuottamia menetelmiä ja apuvälineitä.

Yläkuvassa esimerkkejä Ekapelissä/Graphogame käytetyistä ärsykkeistä ja alakuvassa fmri tutkimuksen tulos vasemmalla fusiform gyruksella kirjaimiin vs. ei-kirjaimiin ennen ja jälkeen harjoittelun Esikouluiässä toteutettu 8 viikon harjoittelu (3.6 tuntia) sai aikaan muutoksia aivojen aktiviteetissa visuaalisessa järjestelmässä joka aktivoituu kirjaimia katseltaessa Muutokset näkyivät sekä fmri mittauksessa veren happipitoisuuden nousuna että ERP mittauksissa n. 250 millisekunnin kuluttua kirjainärsykkeen esittämisen jälkeen. 2010 by National Academy of Sciences McCandliss B D PNAS 2010;107:8049-8050; Brem, Bach, Kucian, Guttorm, Martin, Lyytinen, Brandels & Richardson, 2010, PNAS

Oppimisvaikeudet elämänkaaressa Oppimisvaikeudet ovat eräs merkittävistä riskitekijöistä lapsen kokonaiskehitykselle, koska ne liittyvät usein kouluepäonnistumiseen Useissa tutkimuksissa on todettu, että oppimisvaikeudet jatkuvat osalla aikuisuuteen. Oppimisvaikeudet ovat yhteydessä ongelmiin kouluttautumisessa siten, että oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia, jättävät perusasteen koulutuksen kesken muita useammin, tai eivät pääse tai valmistu toisen asteen koulutuksesta yhtä usein kuin verrokkinsa

Opintonsa keskeyttäneet kokevat oppimisvaikeuksilla olleen keskeisen merkityksen opintojen keskeytymiseen tai viivästymiseen Suomalaiset nuoret aikuiset, joilla on oppimisvaikeuksia, ovat pitkäaikaistyöttömiä tai heillä on takanaan työttömyysjaksoja merkitsevästi keskimääräistä useammin. Osa aikuisista, joilla on oppimisvaikeuksia, menestyy kuitenkin elämässään hyvin huolimatta kognitiivisista puutteistaan tai pystyy kompensoimaan ne muilla vahvuuksilla.

Reija Paanasen tutkimus. Keskisuomalainen 13.1.2011

TEHOKAS OPPIMINEN -koulumenestys Kognitiiviset prosessit ja taidot Oppimisstrategiat Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus Tietoisuus omista vahvuuksista ja heikkouksista Motivaatio Minäkäsitys SOSIAALINEN PERIMÄ : Kulttuuri, ympäristö, koulu, perhe, vanhemmuus

Tutkimusnäyttö yhteenvedot perustuvat seuraavaan lähteeseen: Mitchell, D.(2008). What really works in special and inclusive education. Using evidence-based teaching strategies. New York: Routledge Katso myös: 25 Learning Principles to Guide Pedagogy and the Design of Learning Environments: http://psyc.memphis.edu/learning/whatweknow/ 25principles.doc