Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

Transkriptio

1 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004

2 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon

3 Ärsyke Behavioristinen malli ihmisen toiminnasta Toiminta

4 Behavioristinen oppiminen Habituaatio Sensitisaatio Klassinen ehdollistuminen Väline-ehdollistuminen

5 Kognitiivinen oppimisen määritelmä vs. behaviorismi Kognitiivinen: oppiminen on havaintoihin perustuvaa informaation koodautumista muistiin (tiedon/taidon omaksumista) voi ilmetä käyttäytymisen muutoksena Behavioristinen: oppiminen on ärsykkeiden ohjaamaa käyttäytymisen (reagointitavan) muuttumista

6 Oppiminen ja aivot Hermoston plastisuus: hermoverkkojen kytkennät (synapsit) muovautuvat plastisesti läpi elämän, kudoksen muuttuvaan rakenteeseen tallentuu informaatiota. pitkäkestoisen muistin ajatellaan perustuvan hermosolujen synapsien välisiin plastisiin kytkentämuutoksiin synaptinen muutos Otto Lappi 2004 TIETOA

7 Oppiminen ja aivot Hebbin laki: kahden solun A ja B välistä assosiatiivista yhteyttä (synapsia) voimistetaan mikäli A:n aktivaatio osallistuu usein solun B aktivoitumiseen.

8 Uuden tuotteen oppiminen Aikaisempi tieto Tavoitteet Tarkkaavaisuus - havaitseminen - tulkinta T u o t e Käyttäjä Toiminta

9 Tuotteen käyttöliittymän lukeminen Uutta tuotetta käyttäessään ihminen pyrkii etsimään vihjeitä oikeaan toimintatapaan: mielikuvat vastaavista tuotteista visuaaliset vihjeet: näkyvyys, affordanssi palaute kytkennät: asioiden järjestys, ryhmitys ja sijoittelu, nimet, muodot

10 Tuotteen käytön oppiminen Järjestelmäkuva Sisäinen malli ohjelmasta Oikeat toimenpidesarjat

11 Tuotteen käytön oppiminen Koulutus Käyttöohjeet Aikaisempi tieto Vuorovaikutus Sisäinen malli tehtävän, käyttöliittymän ja systeemin tasolla osittaisista malleista integroituun Oikeita toimenpidesarjoja ulkoa opettelemalla käyttöliittymän vihjeiden avulla päättelemällä pienet toimenpiteet ryhmittyvät kokonaisuuksiksi

12 uusi vs aikaisempi tieto Skeemat ohjaavat tarkkaavaisuutta, uuden tiedon havaitsemista ja tulkintaa Skeemat mahdollistavat aukkojen täyttämisen havainnoissa (esim. tarina) Uusi tieto sulautetaan osaksi olemassa olevia tietorakenteita Ristiriitatilanteessa uusi tieto hylätään tai vanhaa skeemaa muutetaan (vaikeaa)

13 aikaisempi tieto ja oppiminen Aikaisemman tiedon vaikutus: Oppija voi käyttää skeemoja luodakseen viitekehyksen, johon aikaisempi tieto voidaan sovittaa Inferenssi: Oppija käyttää skeemaa tai muuta aiempaa tietoa johtopäätöksien vetämiseen siitä, mitä ei suoraan sanottu. Väärinymmärrys: uusi tieto suodattuu väärän tai epätarkan skeeman läpi.

14 Transferia Osaamisen siirtyminen tehtävästä, tilanteesta tai kontekstista toiseen Positiivista: aiempi tieto tukee toimintaa uudessa tilanteessa Negatiivista: aiempi tieto haittaa uuden oppimista Odotukset järjestelmän toiminnalle -> tarve standardoida! Oppiminen kontekstisidonnaista, mutta kontekstia voi laajentaa

15 Transferian ongelmia Mikä aikaisempi tieto (skeema?) aktivoituu? Samanlaisuus tilanteiden välillä tehtävästä tietokonejärjestelmään vakioprosessit Mikä on samanlaista, mikä erilaista? Säännöt, kohteet ja niiden ominaisuudet Metaforinen oppiminen

16 Metafora Verbaaliset - virtuaaliset Osat ja niiden väliset suhteet toiminnot ennustaminen ja oppiminen Virtuaalisista metaforista opitaan yleensä metafora, ei systeemiä hyvä vai huono? Liian kapea - liian yleinen metafora Sekavuus metaforien yhdistelyssä

17 Metaforia Työpöytä Kortisto hypertekstille Surfaaminen netissä Matkustaminen oppimisympäristöissä Huone tai talo multimediaympäristöille Agentit

18 Käyttäjäkokemus & oppiminen