Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Transkriptio

1 Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti

2 Mihin tarvitaan? kehityksen seurantaan silloin, kun on aihetta epäillä kehityksen viivästymistä keskoset, synnytyskomplikaatiot, suvussa esiintyvät kielelliset vaikeudet kehitys ei etene ikätasoa vastaavalla tavalla

3 Ääntelyn kehitys ensimmäiset ennusmerkit kielen kehityksen viiveistä nähtävissä jo ääntelyn kehityksessä ensimmäisen ikävuoden aikana (Eilers, Neal & Oller, 1996; Menyuk, Lebergott & Schultz, 1995) ääntelyn määrä ja konsonanttien vaihteleva käyttö (Kent & Miolo, 1995; Vihman & Greenlee, 1987) ensisanojen varhaiseen ilmaantuminen tuottavan sanaston omaksumisnopeus fonologinen kehitys kolmen vuoden iässä

4 Elekieli ilmeisesti silta kielen ymmärtämisen ja tuottamisen välillä katseen kohdistaminen puhuttuun kohteeseen ja tähän liittyvien vihjeiden etsiminen vanhemmalta puheen ymmärtäminen ja uusien sanojen oppiminen

5 Motorinen kehitys jokeltelussa taitavat lapset myös motorisesti paremmin kehittyneitä (Locke, 1989) äänteiden tuotto yhteydessä motoristen toimintojen kehittymiseen yleisemmin (Van der Stelt & Koopmans.van Beinum, 1986)

6 Motorinen kehitys motorinen ja havaintotoimintojen kehittyminen vastavuoroisessa suhteessa liikkuminen havaitsemisen muoto ja tapa oppia tuntemaan maailmaa ja toimia siinä (Thelen, 1995)

7 Motorinen kehitys motorinen kehitys yhteydessä (Campos ym. 2000) kognitiivinen kehitys (esim. tilakäsitykset) sosiaaliset suhteet emotionaalinen kehitys jaetun tarkkaavaisuuden kehittyminen kehittyy liikkumisen myötä: opitaan katsomaan kauas

8 Motorinen kehitys myöhemmin kehitysaikataulu liikkeen laadulliset piirteet myöhemmin sujuvuus, eriytyneisyys, tilannejoustavuus CP-vammojen seulonta otettava huomioon lapsen saama harjoittelu vaikuttaa oppimisnopeuteen

9 Vanhemmat arvioitsijoina yhteistyö vanhempien kanssa luotettavuus helppokäyttöisyys muistivirheet pieniä parhaillaan ilmaantuvat uudet taidot luonnolliset ja erilaiset tilanteet kehitysodotusten luoja

10 Lapsen kielen kehitys ja familiaalinen dysleksiariski tutkimusprojekti aloitettiin 1992 neuvoloissa noin 200 keskisuomalaista lasta puolet perheistä, joissa suvuittain esiintyvä lukivaikeus puolella ei lukivaikeusriskiä

11 Tutkittavat ryhmät Normiaineisto Dysleksiariskiryhmä 88 täysiaikaista, fyysisesti ja neurologisesti tervettä lasta 38 tyttöä ja 50 poikaa 82 täysiaikaista, fyysisesti ja neurologisesti tervettä lasta 38 tyttöä ja 44 poikaa

12 Käyttö vanhemmat täyttävät elinviikko, jolloin taito esiintyy ensimmäisen, toisen ja kolmannen kerran ääntelyn taidot sanalliset selitykset motoriset taidot sanalliset ja/tai kuvalliset selitykset

13 Tiedon tulkitseminen tietoa useista eri taidoista ja niiden ilmentymisiästä tarkempi seuranta useammalla mittauskerralla jää kehityksessä alimman katkoviivan alapuolelle eli heikoimpaan kymmenykseen

14 Motorinen kehitys varhaiset kielelliset taidot 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4 Ryhmät Hidas riskiryhmä Nopea riskiryhmä Hienomotorisesti hitaat -kontrolli Nopea kontrolliryhmä -0,6 Karkeamotorisesti hitaat -kontrolli Morfeemit 18 kk Morfeemit 24 kk Sanasto 18 kk Lähde: Viholainen, H., Ahonen, T., Cantell, M., Lyytinen, P. & Lyytinen, H. (2002). Sanasto 24 kk Development of early motor skills and language in children at risk for familial dyslexia. Developmental Medicine and Child Neurology, 44,