Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Transkriptio

1 Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja esiopetuksen opettajan laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueiden näkyväksi tekeminen (koulutus, vuorovaikutustaidot, substanssiosaaminen, pedagoginen vastuu, humaanisuus ja laatu) toiminnassa lasten kanssa. Tavoitteena on myös lisätä vanhempien tietoa varhaiskasvatuksesta osallistamalla heidät mukaan toimintaan. in kannattaa paneutua. Dokumentoinnin avulla tehdään näkyväksi lapsilähtöistä, mutta aikuisjohtoista suunnitelmallista ja tavoitteellista varhaiskasvatusta. Vanhemmat saavat tietoa varhaiskasvatukselle ominaisista tavoista tukea ja edistää lasten kehitystä, kasvua ja oppimista. Kerätyn aineiston äärellä käytyjen keskustelujen kautta on luontevaa lisätä tietoa varhaiskasvatuksesta ja luoda uusia ja tiiviimpiä yhteyksiä ihmisten välille (tiimi, työyhteisö, vanhemmat, lapset, yhteisö ja yhteiskunta laajemmin). Dokumentoinnista tulee pedagogista, kun sen avulla pyritään arvioimaan ja kehittämään kasvatustoimintaa käytännössä. Kaikkea on mahdoton dokumentoida. Projektityöskentely ja dokumentointi ovat toimiva pari. Yhteinen projekti antaa raamit, jonka sisällä voidaan dokumentoida lasten kehittymistä, ajattelua, toimintaa ja sosiaalisia suhteita. antaa lastentarhanopettajille ja lastenhoitajille välineitä ymmärtää ja tukea lasten kannalta merkityksellisiä asioita. On tärkeää tuoda esiin lasten vahvuuksia ja onnistumisia, ajattelua ja työskentelyä. Lapset saavat nähdä visuaalisesti ja käytyjen keskustelujen kautta että heidän ajatuksensa ja toimintansa päiväkodissa on tärkeää ja että siitä ollaan kiinnostuneita. Kokemusten jakaminen edistää lasten kokonaisvaltaista oppimista ja hyvinvointia. Osallista myös lapset dokumentointiin. Kun lapset dokumentoivat omaa toimintaansa he oppivat havainnoimaan omia kokemuksiaan, tunteitaan ja vahvuuksiaan, tallentamaan tai kuvaamaan niitä eri tavoin ja myös jakamaan niitä toisille. onnistuu, kun pidetään dokumentointivälineet käden ulottuvilla ja dokumentoinnin toteuttamista suunnitellaan. Kamera, kynä, lehtiö ja post-it -laput vievät jo pitkälle! Kuinka voisimme aloittaa? Lapset ihmettelevät maailmaa ja esittävät kysymyksiä siitä, mitä eivät vielä ymmärrä. Tässä vaiheessa aikuisen on tärkeää pysäyttää itsensä: Ei anneta tyhjentävää vastausta, vaan sanotaan: Mielenkiintoista! Otetaanpa selvää! tai Mitä itse ajattelet?

2 Seuraavassa vaihemallissa käydään läpi projektin kulkua ja esimerkkejä, minkälaista dokumentointia kussakin vaiheessa voisi toteuttaa. PROJEKTIN JA DOKUMENTOINNIN ETENEMINEN Vaihe 1 Ihmettely ja suunnitteluvaihe Mikä on hyvä aihe? Aiheen valintaan liittyvä prosessi on tärkeä. On arvioitava aiheen monipuolisuus ja kiinnostavuus ja mahdollisuus eri orientaatioiden integrointiin. Lapsilla tulisi olla mahdollisimman paljon mahdollisuuksia tutkia ja ilmaista oppimaansa kokonaisvaltaisesti eri tavoin ja löytää kysymyksiin vastauksia. Ilmiö tai aihe voi tulla suoraan lapsilta tai opettajalta. Oleellista on, että lapset saavat määritellä sitä, mikä aiheessa erityisesti kiinnostaa. (Hyviä lähtökohtia ovat lasten kysymykset ja ihmettely, kiinnostavat paikat, esineet, tarinat, ilmiöt) Lasten ja vanhempien tutustuttaminen projektin aiheeseen. Kannustetaan lapsia tekemään kysymyksiä. Mitä halutaan saada selville? Tarina siitä, kuinka projekti sai alkunsa. Suunnittelu ja ideointi visuaaliseksi esimerkiksi ajatuskartan avulla, johon voi ideoida projektin mahdollisia suuntia (eri orientaatioiden tavoitteita, kuinka rikastetaan leikkiä, mahdollisia retkipaikkoja, vanhempien osallisuus) Lasten kysymykset kirjataan. Lasten arkiteoriat ja ymmärrys aiheesta projektin alussa on hyvä tallentaa. Lasten representaatiot esim. piirustukset prosessin eri vaiheissa tuovat näkyväksi muutoksen, joka tiedoissa ja ajattelussa tapahtuu.

3 Vaihe 2 Tutkimis- ja toteutusvaihe Jatketaan projektin suunnittelua tiimissä ja lasten kanssa. On hyvä hahmotella alustava aikataulu. Suunnitellaan, miten dokumentoidaan. Kirje vanhemmille, jossa kerrotaan projektin aihe, alustavia suunnitelmia ja mitä kysymyksiä lapset alkavat tutkimaan. Kirjeessä on mahdollisuus kertoa mistä aihe sai alkunsa ja mitä oppimistavoitteita projektiin liittyy ja jos toivotaan vanhempien osallistuvan projektiin materiaalein, ehdotuksin tai yhdessä lapsen kanssa kotona. Perehdytään aiheeseen tutkien, leikkien, liikkuen ja taiteellisen ilmaisun ja kokemisen avulla. Opetellaan tekemään havaintoja, kysymään, keskustelemaan ja kokeilemaan. Järjestetään mahdollisuuksia jakaa opittuja asioita ja kokemuksia vaikka aamupiireissä ja esimerkiksi pedagogisissa toiminta- ja leikkitilanteissa. Tutkimisvaihe voi kestää niin pitkään, kun aihe kiinnostaa. Tehdään muistiinpanoja ja leikkikuvauksia sekä otetaan valokuvia siitä, kuinka lapset tutkivat aihetta. Mitä uusia kysymyksiä nousi? Mihin toimintaan lapset erityisesti sitoutuivat? Mitä lapset oppivat ja kuinka lapsia tuettiin? Lasten ajattelun kirjaaminen työskentelyn aikana on hyödyllistä. Reflektoidaan ja analysoidaan tiimissä, kuinka projektia voisi kehittää. Lasten oma dokumentointi (esim. suunnitelmat ja kokemusten ilmaisu eri tavoin). Toiminnan valokuvaaminen ja videointi.

4 Vaihe 3 Projektin arviointi ja jakaminen toisille On tärkeää kerrata lasten kanssa se, mitä on opittu ja käydä kokemuksia läpi yhdessä. Päätetään, mitä ja kuinka kerrotaan projektista ja opitusta vanhemmille ja toisille (esim. näyttely, lehti, näytelmä, laulu tai toimintatuokio, jossa lapset pääsevät opettamaan oppimaansa). Autetaan lapsia projektin purkamisessa, jutellaan ja käydään läpi dokumentoitua aineistoa ja arvioidaan, mitä tavoitteita on saavutettu. Mitä tiedettiin aluksi ja mitä tiedetään nyt. Mitä uusia kysymyksiä ilmaantui? Reflektoidaan ja arvioidaan projektin onnistuminen (lasten sitoutuminen, osallisuus, ryhmätyöskentely, haasteellisuus, oppimaan oppimisen taidot jne.) Ajatuskartta siitä, mitä tiedetään nyt verrattuna alun käsityksiin. Uudet lasten piirustukset, joissa näkyy ajattelun kehittyminen. Lasten uusien käsitysten kirjaaminen. Mitä opittiin? Lasten arviointi projektista. Mikä oli parasta? Missä onnistuin? Mikä oli hankalaa? Mitä haluaisin vielä opetella? Dokumentoitu aineisto ja lasten työt kootaan ja asetetaan esille projektin kuluessa sekä lopuksi ja esitellään halutulla tavalla. Vaihemallin pohjana on käytetty Harris Helm, J. & Katz, L. (2001) Young Investigators. The project approach in the early years kirjassa esitettyä mallia.

5 Lisätietoja dokumentoinnista ja projektityöskentelystä: Harris Helm, J., Beneke, S., Steinheimer, K. (1998) Windows on learning. Documenting young childrens work. New York: Teachers College Press. Harris Helm, J. & Katz, L. (2001)Young Investigators The project approach in the early years. New York: Teachers College Press Heikka, J., Hujala, E & Turja, L. (2009) Arvioinnista opiksi. Havainnointi, arviointi ja suunnittelu varhaiskasvatuksessa. Vantaa: Edufin Oy. Heikka, J., Hujala, E., Turja, L. & Fonsén, E. (2011). Lapsikohtainen havainnointi ja arviointi varhaiskasvatuksessa. Teoksessa E. Hujala & L. Turja (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Lewin-Benham, A. (2008) Powerful children. Understanding how to teach and learn using the Reggio Approach. New York: Teachers College Press. Lipponen, L. (2011) Tutkiva oppiminen varhaiskasvatuksessa. Teoksessa E. Hujala & L. Turja (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Lipponen, L., Kumpulainen, K. Hilppo, J. (2013) Haluan, voin, osaan. Lasten toimijuuden rakentuminen päiväkodissa Teoksessa K. Karila & L. Lipponen (toim.) Varhaiskasvatuksen pedagogiikka (s ). Tampere: Vastapaino Oy. Ojala, M. (2009). Varhaiskasvatuksen käytännön kehittäminen reflektion avulla. Teoksessa: A.-R. Mäkitalo, M. Ojala, T. Venninen & B. Vilpas (toim.) Löytöretkellä omaan työhön (s ). Helsinki: Pääkaupunkiseudun osaamiskeskus SOCCA ja Heikki Waris instituutin julkaisusarja. Kumpulainen, K. Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J. & Lipponen, L. (2014) Positiivisen pedagogiikan jäljillä. Teoksessa: L. Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima (s ). Jyväskylä : PS-kustannus.