Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti"

Jutta Karjalainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

2 Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen muodostumiselle Miten sovittaa yhteen oma kesken oleva kasvu ja vanhemmuus Oma kiintymyssuhde malli aktivoituu Verkostojen vahvuus/heikkous Parisuhde/yksinhuoltajuus

kesken oleva kasvu ja vanhemmuus Oma kiintymyssuhde malli

3 Raskausaikaan vaikuttavia tekijöitä Ulkoinen tilanne: Raskauden suunnitelmallisuus, perhetilanne, taloudelliset huolet, tukiverkostot Parisuhdeongelmat Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat Riskitekijöiden kumuloitumisen merkitys

huolet, tukiverkostot Parisuhdeongelmat Vanhempien

4 Raskaus - mielikuvien aktivoitumista Raskausaikana aktivoituvat sekä vanhemman kiintymyssuhde- että hoivajärjestelmä Omien lapsuudenkokemusten työstäminen Isovanhempi-vanhempi-vauva- triadi psyykkisenä organisaationa Tiedostamattomat ja tietoiset mielikuvat luovat myös tunnesuhteen kohtuvauvaan

työstäminen Isovanhempi-vanhempi-vauva- triadi psyykkisenä organisaationa

5 Raskausajan mielikuvaprosessin kulku isillä Isien vaiheista vähemmän tietoa Mayn teorian mukaan: 1)tiedotusvaihe, 2)lykkäysvaihe, 3)keskittymisvaihe Isien prosessi ei kaikkien tutkimusten mukaan äitejä hitaampi, vaikka näin usein esitetään kirjallisuudessa Isän prosessi epäsuora, rakentuu äidin kautta (maternal gatekeeping)

prosessi ei kaikkien tutkimusten mukaan äitejä hitaampi, vaikka näin usein

6 Raskausajan stressin merkitys Tunnesuhteen muodostumisen ohella raskausaika keskeinen myös kohtuvauvan fysiologisten säätelyjärjestelmien kehitykselle Äidin raskausaikainen stressi ja masennus lapsen tunteiden säätelyn ja sosio-emotionaalisen kehityksen riskitekijöinä

säätelyjärjestelmien kehitykselle Äidin raskausaikainen stressi ja

7 Onko teinivanhemmuus riski? Neuvolaan hakeudutaan jonkin verran myöhemmin Synnytyskomplikaatiot vähäisempiä Osassa tutkimuksia suurentunut riski masennukseen, osassa ei merkittävää eroa Nuoren saama tuki kriitiinen tekijä (oma äiti)

8 Lapsi Raskausajan altistuminen tupakalle tavallisempaa Kielellisten taitojen kehittyminen jonkin verran hitaampaa, mikä ennakoi heikompaa koulumenestystä Kohonnut riski aktiivisuuden- ja tarkkaavuuden häiriöön (ADHD) Onnettomuusherkkyys alttiimpia Kolminkertainen väkivaltaisten tapaturmien riski Nuorena itsemurhariski kaksinkertainen

Kohonnut riski aktiivisuuden- ja tarkkaavuuden häiriöön (ADHD) Onnettomuusherkkyys

9 Mikä on kiintymyssuhde? Kiintymyssuhde on " lapsen ja hänen pääasiallisten hoitajiensa välinen tunnesuhde" rakentuu intensiivisille vuorovaikutuskokemuksille ainutlaatuinen " läpi elämän kestävä" perusturvan tunnetta tuottava ihmissuhde" välttämätön terveelle psyykkiselle kehitykselle"

tunnesuhde" rakentuu intensiivisille vuorovaikutuskokemuksille

10 Kiintymyssuhteen osatekijät" Suhde on jatkuva tai pysyvä (ei ohi menevä)" Kohteena on tietty henkilö" Suhde on emotionaalisesti tärkeä" Tavoitteena on yhteyden pitäminen toiseen ihmiseen" Vastentahtoinen erossa olo herättää ahdistusta" Tyypillistä on turvan, hyväolon ja lohdun etsiminen" Hughes 2009"

on yhteyden pitäminen toiseen ihmiseen" Vastentahtoinen erossa olo herättää

11 Luottavaisen suhteen ominaispiirteet: vanhempi Vanhempi sitoutuu toimimaan lapsen hoivahahmona" Vanhempi havaitsee vauvan/lapsen stressitilan ja pyrkii aina lieventämään sitä" Lapsen tunnetilojen havaitseminen, sanoittaminen, toimiminen =emotionaalinen saatavillaolo" Vanhempi hoivaa, lohduttaa psyykkisesti ja konkreettisesti" Pyrkimys rakentaa kasvuympäristöstä turvallinen, ennakoitava, säännöllinen" Vanhempi on jatkuvasti emotionaalisesti käytettävissä" Erokokemuksia pyritään minimoimaan" Erot toteutetaan hallittavasti, ennakoitavasti ja säännöllisesti" " "

Vanhempi hoivaa, lohduttaa psyykkisesti ja konkreettisesti" Pyrkimys rakentaa kasvuympäristöstä turvallinen, ennakoitava, säännöllinen"

12 Turvallinen vanhempi.. Vanhempi tukee lapsen kehittyvää itsesäätelyä" Lapsen itsenäisten valmiuksien kunnioittaminen" onnistumisesta/yrittämisestä palkitseminen" epäonnistumisen kokemuksen jakaminen" " Lapsen kannustaminen hyvään erillisyyteen" Kannustaa lastan tutustumaan muihin ihmisiin ja luomaan heihin merkityksellisiä suhteita" " Ikävä, kaipaus, turvatankkaaminen, jälleennäkeminen merkityksellisiä asioita mutta eivät liian aikaisin, eivätkä ilman jakamista tai liian pitkää aikaa"

onnistumisesta/yrittämisestä palkitseminen" epäonnistumisen kokemuksen jakaminen" " Lapsen kannustaminen hyvään

13 Turvallisen kiintymyksen ominaispiirteet: lapsi Lapsi on hoivan suhteen valikoiva" haluaa tietyltä ihmiseltä lohtua, syliä, huomiota ollessaan stressaantunut" Lapsi on kyvykäs hakemaan hoivaa" Ilmaisee pahan olon" Kykenee rauhoittumaan lohtua saadessaan" Kiintymysmekanismi aktivoituu vain tarvittaessa" Oppiminen, tutkiminen, sosiaalisten suhteiden rakentuminen on mahdollista" "

hoivaa" Ilmaisee pahan olon" Kykenee rauhoittumaan lohtua saadessaan" Kiintymysmekanismi

14 Miten kiintymyshahmoksi tullaan? Vanhemmuus on jatkuvasti kehittyvä taito" Pohja sille on omissa hoivakokemuksissa" Jokainen voi kehittyä ja jotkut lapset vaativat vanhemmiltaan erityisen suuria kykyjä" Tärkeintä on pyrkiä ymmärtämään, eläytymään juuri tämän lapsen kokemusmaailmaan"

hoivakokemuksissa" Jokainen voi kehittyä ja jotkut lapset vaativat

15 Kosketuksen merkitys " Eläintutkimukset kosketuksen merkityksestä " Kosketus vähentää stressiä ja siten vaikuttaa aivojen kehitykseen" Ensimmäisten 18kk aikana stressinhallintakeskukset kypsyvät (limbinen järjestelmä)" stressin säätely " Itseä säätelevä toinen " -> kokemusten voimistaminen/vaimentaminen" -> olennaista tunnevirittäytyminen ja aikuisen jäsentyneisyys" aggressio" Vaikutus seuraavaan sukupolveen" Sosiaalinen kehitys"

järjestelmä)" stressin säätely " Itseä säätelevä toinen " -> kokemusten voimistaminen/vaimentaminen" ->

16 Itseä säätelevä toinen " Aikuinen joka asettuu lapsen tunnekokemuksen äärelle" Aikuinen on riittävän jäsentynyt" Aikuinen virittäytyy lapsen tunnekokemuksen äärelle säilyttäen oman jäsentyneisyytensä" On sensitiivistä, kun aikuinen kykenee toisaalta rauhoittamaan lapsen tämän kiihtyessä liikaa ja toisaalta innostamaan lasta yhteiseen kanssakäymiseen, leikkiin sekä itsenäiseen tutkimiseen ja oppimiseen. Tämä rakentaa ensimmäisen vuoden kuluessa perustan turvalliselle kiintymyssuhteelle. " Kehityksellisesti keskeistä on se että aikuinen auttaa lasta pysymään jäsentyneenä myös kiihtymyksen ja pahanolon kokemuksissa

ja toisaalta innostamaan lasta yhteiseen kanssakäymiseen, leikkiin sekä itsenäiseen tutkimiseen ja oppimiseen.

17 Vuorovaikutuksen tukeminen raskausaikana Raskausajan MIM (Marschack Interaction Method) Raskausajan Theraplay Mentalisaatio työskentely

18 Theraplay Voidaan toteuttaa jo raskausaikana Voi olla yksilöllistä työskentelyä tai ryhmämuotoista Tavoitteena vahvistaa vauvan ja vanhemman kiintymyssuhdetta ja hyvää vuorovaikutusta Elementit: yhteys, hoiva, jäsennys, haaste ja leikkisyys

vahvistaa vauvan ja vanhemman kiintymyssuhdetta ja hyvää

19 Lähteet ja lisätietoja: Booth.Phyllis, Theraplay 3 rd edition Brodén, Margareta (2006) Raskausajan mahdollisuudet, Helsinki: Gummerus. Halonen, Milla & Apter, Dan (2010) Teiniraskauden ja -äitiyden moninaiset haasteet, Duodecim 126(8): Dila: VauvanTaika-projekti Salo, SaaraLarmo, A. Mentalisaatio-kyky pitää mielessä. (2010) Duodecim, 126, Mäkelä, J. & Salo, S (2012). Varhaisen vuorovaikutussuhteen häiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen. Teoksessa: Söderholm, A-L, & Kivitie-Kallio, S. (toim). Lapsen kaltoinkohtelu, Duodecim. Mäkelä, J. & Salo, S. (2011). Theraplay vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutushoito lapsen mielenterveysongelmissa. Duodecim, 127, Mäntymaa, M. Ym. (2003). Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivoje toiminnallinen kehitys. Duodecim, 119(6), Savonlahti, E. Alle 3-vuotiaan psyykkiset ja vuorovaikutushäiriöt. vuotiaan_psyykkiset-_ja_vuorovaikutussuhdehäiriöt Salo, S. & Tuomi, K. (2009). Hoivaa ja leiki. Vuorovaikutuskirja vanhemmille. Psykologien Kustannus oy. Hughes Daniel : Tie traumasta tervehtymiseen Turun yliopisto: Parental Age and the Risk of ADHD: A Nationwide Population-Based Cohort Study

(2010) Duodecim, 126, 616-622. Mäkelä, J. & Salo, S (2012). Varhaisen vuorovaikutussuhteen häiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen. Teoksessa: Söderholm, A-L, & Kivitie-Kallio, S. (toim).

20 Kiitos! Hanna Lampi

Samankaltaiset tiedostot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja